Suomi Oy on uudessa tilanteessa. Vanhoja totuuksia on kyseenalaistettava ja etsittävä uusia avauksia. Hallitusohjelmassa kokeilut nähdään uutena tapana saada asioita liikkeelle nopeasti. Kokeilukulttuurilla on tilausta myös kuntasektorilla, jossa säästöjä pitäisi saada aikaan.

Suomessa on jo kymmeniä isoja ja pieniä kuntia, jotka ovat asettaneet kunniahimoiset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle ja haluavat käyttää luonnonvarojaan resurssiviisaasti. Nämä kunnat ovat oivaltaneet, että ympäristöön panostaminen ei ole erillinen kustannus vaan osa isompaa ratkaisua, jolla kohennetaan myös kuntataloutta. Kehittämällä energiatehokkuutta, energiaratkaisuja ja materiaalitehokkuutta parannetaan samalla ympäristöä. Niinpä onkin luontevaa suunnata myös kokeiluja näiden tavoitteiden toteuttamiseen.

Esimerkiksi 10 000 asukkaan Iin kunta näyttää esimerkkiä siitä, mitä tarkoittaa sijoittaminen kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja puhtaisiin energiaratkaisuihin. Kunta on saanut muutamassa vuodessa säästöjä, jotka vastaavat 0,25 kunnallisveroprosentin osuutta vuosittain. Samalla kunta löysi hyvät perustelut sille, miksi kannattaa pitää palkkalistoilla energia-asiantuntijaa. Työ jatkuu ja uusia säästöjä löytyy.

* * *

Oman toimintansa tehostamisen lisäksi kunta voi päätöksillään, esimerkiksi kaavoituksella ja julkisilla hankinnoilla, vaikuttaa merkittävästi yritysten ja asukkaiden toimintamahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen hillinnässä ja resurssitehokkuuden kehittämisessä.

Yritykset ja asukkaat pystyvät puolestaan uusilla kustannustehokkaita ratkaisuilla varmistamaan toimintaedellytyksiään jatkossa. Tämä taas on myös kunnan etu. Mitä paremmin yritykset ja asukkaat voivat, sitä houkuttelevampi kunta on investointien ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Jyväskylässä tunnistettiin Sitran resurssiviisausprojektissa yhdeksän vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta edistävää kehittämishanketta. Näiden toimenpiteiden on arvioitu parantavan Jyväskylän seudun taloutta sadan miljoonan euron vuosittaisen arvonlisän verran ja luovan noin tuhat uutta työpaikkaa. Lisäksi alueen päästöjen arvioidaan laskevan 50 000 asukkaan vuosittaisen hiilijalanjäljen verran.

* * *

Kuntien kannattaa verkottua keskenään ja ottaa oppia toisiltaan puhtaan energian ratkaisuissa. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Erityisesti tekninen toimiala on kunnissa avainasemassa kestävien ratkaisujen esittäjänä, toimeenpanossa ja julkisten hankintojen toteuttajana.

Suomessa on myös tarjolla keskitettyä tukea kuntien väliselle verkostoitumiselle vähähiilisyydessä ja resurssiviisaudessa. Samalla luodaan kuntiin alustaa kokeilukulttuurille. Kuntien kannattaakin selvittää, mitä HINKU (Kohti hiilineutraalia kuntaa) ja FISU (Finnish Sustainable Communities) voisivat merkitä niille.

HINKU on niille kunnille, jotka haluavat profiloitua nimenomaan ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiksi. HINKU-verkoston joukko on kasvanut 26 kuntaan. FISU-verkostossa on tavoitteena pitkän tähtäyksen resurssiviisaus maapallon kantokyvyn rajoissa, ja siihen ovat ensimmäisinä liittyneet Forssa, Jyväskylä, Lappeenranta ja Turku. Lappeenranta näyttää esimerkkiä olemalla kummankin verkoston jäsen.

Kokeilujen ja verkostoitumisen kautta yhä useammasta kunnasta voi tulla puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä. Niiden vaikutus uudenlaisen kestävän kysynnän vahvistamiseen on merkittävä. Hävittävää ei ole. Saamme kaivattuja puhtaiden ratkaisujen referenssejä suomalaisyrityksille. Tällä alueella Suomella on kiire olla mukana kasvavilla maailmanmarkkinoilla.