Urbaania maalaiselämää

Kaupungistumisen ties monesko aalto koettelee tällä hetkellä Suomea. Kaupunki- ja maakuntakeskuksissa meneillään on kasvun nouseva kierre, jossa kasvukeskuksiin muuttaa väkeä ympäristöstä.

Keskuksiin muutto lisää asuntojen tarvetta, jolloin rakennusteollisuus vilkastuu. Samoin kasvava asukasluku lisää kuntapalvelujen tarvetta. Ja kun keskuksiin kerääntyy yhä enemmän asukkaita, myös kauppa ja muut yksityissektorin palvelut voivat hyvin: alueen palvelutaso kohoaa.

Olen asunut nyt muutaman kuukauden Helsingin ydinkeskustassa, jossa uuden aallon kaupun­gistuminen näkyy erityisen selvästi. Kivijalassa olevat leipomot, ruokakaupat, erikoisliikkeet ja -palvelut sekä vahva ravintolatarjonta pitävät meidät melko tiukasti kotikortteleissa.

Julkinen liikenne on järjestetty niin sujuvaksi, että kaupungin sisällä liikkuminen on helppoa. Käytännössä jo Lauttasaareen ja Munkkiniemeen ulottuva kaikenkattava asukaspysäköinti toimii kahdella tavalla: keskustaan ei kannata tulla ulkopaikkakuntalaisten, jos käytössä ei ole parkkipaikkaa. Ja toisaalta, asukaspysäköintilapulla varustettua omaa autoa ei viitsi liikuttaa, sillä omien korttelien ulkopuolella ollaankin kuin vieraspaikkakuntalaisia.

Omaa autoa me tarvitsemme oikeastaan vasta, kun poistumme Mummolaan metsänhoitotoimenpiteisiin tai golfkentälle etsimään omia pallojamme pusikoista. Takaisin tullessa saa sitten kiertää lähikortteleita, jotta ylipäätään löytäisi vapaan pysäköintipaikan.

Mutta jo näissä poistumisissa tulee esille kaupungin - tässä tapauksessa Helsingin - ominaispiirre: arkisin ulosmenotiet varsinkin länteen ovat tukossa pahimpaan ruuhka-aikaan. Muutaman kilometrin matelu kohti Länsiväylää voi helposti kestää keskellä viikkoa puolisen tuntia tai enemmänkin.

Ja nyt Helsinkiin suunnitellaan kaupunkibulevardeja, osittain jotta kaupunkiin pystyttäisiin rakentamaan lisää asuntoja ja osittain jotta keskustan liikenne pystyttäisiin järjestelemään uusiksi. Kaupunkibulevardit edellyttävät joukko- ja raideliikenteen kasvavaa käyttöä, jotta liikennekaaoksilta vältyttäisiin. Länsimetron ensimmäinen puolisko Espoon Matinkylään avataan elokuun puolivälissä (sivulla 24), mutta loppupätkän aikataulu tulee vielä elämään.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Markku Hedmanin vetämä tutkimusryhmä on kartoittanut kaupungistumisen uutta aaltoa (alkaen sivulta 6), jossa näkyy sukupolvenmurros: enää ei haluta elinikäistä hoitokohdetta eli omakotitaloa taajamassa, vaan pienehkö erillistalo kaupunkikeskuksessa.

Ja tähän samaan aihepiiriin yhtyy sitten etenkin Helsingissä ja kaupungin ympäristössä isoilla kirjaimilla käytävä keskustelu kaupunkibulevardeista (alkaen sivulta 18).

Ilmassa on monta palloa, ja näyttää siltä, että moni pallottelija sooloilee itsekseen, vaikka loppujen lopuksi kaikki vaikuttaa kaikkiin.

Kuntatekniikkaa Maarianhaminassa

Kuntatekniikan päivät pidetään kesäkuun toisella viikolla Maarianhaminassa. Olemme koonneet lehteen Maarianhaminaan liittyviä mielenkiintoisia artikkeleita esimerkiksi kaupunkisuunnittelun ja saarimaakunnan energiahuollon osalta.

Lisäksi saamme maistiaisia Ahvenanmaan erikoisuuksista: osa säädöksistä ja normeista on peräisin Ruotsista, osa mantereelta eli Suomesta. Ja saarilla vierailevan on hyvä tietää, että esimerkiksi pysäköintimääräyksissä on Maarianhaminassa omat erikoisuutensa.