UUTISET

Alvar Aallon suunnittelema 50-vuotias Seinäjoen kaupunginkirjasto avattiin peruskorjauksen jälkeen toukokuun lopulla.Peruskorjattu Aallon kirjasto avautui Seinäjoella

Modernin arkkitehtuurin merkki­teos, Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kaupunginkirjasto on palautettu alkuperäiseen asuunsa.

Peruskorjauksen on suunnitellut restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistunut Arkkitehdit Mustonen Oy. Toimisto on vastannut muun muassa Aallon Viipurin kirjaston ja Aallon Riihitien asunnon peruskorjauksen suunnittelusta.

Vaikka valaisimet, palvelutiskit, kirjahyllyt, kaiteet ja pylväät ovat tuttuja ja entisillä paikoillaan, tila on nyt entistä avarampi ja valoisampi.

– Aallon arkkitehtuurin yksityiskohdat pääsevät esille aivan uudella tavalla, kun kaikki vuosien saatossa sisään kulkeutuneet ylimääräiset tavarat on karsittu, sanoo kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi.

– Ajan patina näkyy, eikä paikkoja ole korjattu liikaa tai turhan takia. 50-vuotias kirjasto kantaa ylpeänä ikänsä juuri niin kuin pitääkin.

Vaikka palauttava peruskorjaus on tehty rakennussuojelun ehdoilla, määräykset eivät ole kahlinneet työtä. Nykyaikainen kirjastotekniikka on rakennettu sisään niin, ettei se hallitse kokonaisuutta.

Aalto-infopiste valmistuu syksyllä

Yläkerran kirjastotilaan sijoittuvat kansatiede, historia, taidekirjallisuus ja maakuntakokoelmat sekä niin sanottu hiljainen tila. Lastenosastolle tulee pieni kerhotila. Aallon kirjastotaloon siirtyvät myös digitointitila, atk-luokka ja pieni kokoushuone.

– Kellaritilat on varattu bändien harjoitteluun, elokuville, teatterille ja näyttelyille, kertoo kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä.

Yläkertaan rakentuu syksyyn mennessä Aalto-infopiste.

Seinäjoen kaupunginkirjasto koostuu Aallon suunnittelemasta kirjastosta ja vuonna 2012 valmistuneesta palkitusta Apila-kirjastosta. JKMM-arkkitehtien suunnittelema Apila oli ehdolla arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi viime vuonna.

Kaupunginkirjasto rakennettiin vuosina 1964–1965. Se on osa Seinäjoen Aalto-keskusta, johon kuuluvat lisäksi kaupungintalo, kaupunginteatteri, virastotalo, Lakeuden ristin kirkko ja seurakuntakeskus.

Aurinkosähkön tuotanto lisääntyy vauhdilla. Muutamat pienemmät kunnat kokeilevat leasing-mallia kiinteistökohtaisessa aurinkosähkön tuotannossa.Kuntiin aurinkosähköä leasingilla

Kunnat selvittävät aktiivisesti mahdollisuuksia uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Hiilineutraalien kuntien HINKU-verkoston jäsenistä muutama kunta osallistuu Suomen ympäristökeskuksen hankkeeseen, jossa tavoitteena on uuden rahoitusmallin testaaminen leasingilla hankitun aurinkovoiman hyödyntämisestä yhteiskäytössä.

Pilotissa mukana olevat Asikkala, Kuhmoinen, Laitila, Mynämäki ja Padasjoki valtuuttivat SYKEn kilpailuttamaan aurinkovoimalat avaimet käteen -toimituksella siten, että leasing-hinta vastaa paneelien laskennallisesti tuottaman sähkön hintaa verkosta ostettuna. Tarjouskilpailussa lyhyin leasing-kauden pituus on tärkeimpänä valintaperusteena. Leasing-kauden jälkeen kunnalla on mahdollisuus ostaa voimala käyttöönsä.

– Voimalan tuotto jää kokonaan kunnan hyödyksi leasing-kauden jälkeen. Hyöty saattaa olla merkittävä, koska paneelien käyttöikä on pitkä, pilotin vetäjä, tutkimusinsinööri Jarmo Linjama SYKEstä sanoo.

Hankittavien voimaloiden koot ovat tässä vaiheessa pienehköjä eli 10–50 kWp, ja kunta valitsee asennukselle sellaisen paikan, että kaikki tuotettu sähkö voidaan käyttää itse.

Kesäkuussa järjestettävästä kilpailutuksesta saatujen kokemusten perusteella järjestetään mahdollisesti isompi jatkohanke vuonna 2016.

Helsingin rakennushankkeiden työnjohtaja-asiat Lupapisteeseen

Helsingin rakennusvalvonta laajensi sähköistä asiakaspalveluaan, kun työnjohtajahakemukset ja ilmoitukset tehdään jatkossa valtakunnallisessa Lupapiste-palvelussa. Palvelu otettiin pilottikäyttöön toukokuun lopulla. Vanha asiointijärjestelmä poistuu samalla käytöstä.

Työnjohtajahakemuksia ja ilmoituksia tehdään vuodessa yli 3 000. Kun työnjohtajahakemus tehdään Lupapisteessä, voidaan työnjohtajan nimeäminen hoitaa kokonaan sähköisesti eikä paperisia ilmoituksia enää tarvita.

Työnjohtajat pystyvät hyödyntämään samoja tietoja ja liitteitä myös muissa hankkeissaan, jolloin asiointi helpottuu. Tavoitteena on, että hakemusten käsittelystä tulee sujuvampaa ja luotettavampaa. Lupapiste mahdollistaa näin kattavan työnjohtajarekisterin.

Helsingissä korjaus- ja muutostöihin tarvittavia lupia on voinut hakea sähköisesti alkuvuodesta lähtien. Lupapisteen koekäyttöä laajennetaan vähitellen myös muihin toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että myös uudisrakentamisen luvat voi hakea sähköisesti vielä tämän vuoden aikana.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy aloitti 1.6.2015

Rovaniemen Energia -konserni ja vesihuollosta vastaava Napapiirin Vesi -liikelaitos yhdistivät liiketoimintansa kesäkuun alussa. Uuden Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimialue kattaa koko Rovaniemen kaupungin ja yhtiö tulee olemaan merkittävä toimija myös maakunnallisesti.

Yhdyskunnan kriittisiä peruspalveluita tuottavan konsernin rakentaminen on Rovaniemen kaupunkikonsernin toimintojen järjestely. Fuusiolla luodaan parhaat mahdolliset puitteet ja edellytykset energia- ja vesihuollon kasvaviin haasteisiin.

Napapiirin Energia ja Vesi -konsernin vuotuinen liikevaihto nousee 70 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärä on noin 150. Yhteenlasketut tase-erät ovat yli 250 miljoonaa euroa. Toiminnan vastuualue laajenee vesiliiketoiminnan myötä kattamaan koko Rovaniemen laajan kaupungin.

Toimitusjohtaja Markus Tykkyläisen mukaan yhdistyminen tuo mukanaan kustannustehokkuutta ja edellytyksiä yhä voimakkaampaan kehitystyöhön. Kuluvan kevään aikana on löydetty jo useita mahdollisuuksia osaamisen ja yhteistyön laajentamiseen liiketoimintarajojen yli. Tätä työtä aiotaan nyt jatkaa.

Konsernirakenteessa emoyhtiö Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on tytäryhtiöinään Ranuan Bioenergia Oy, Rovaniemen Voima Oy, Kolarin Lämpö Oy, Rovaniemen Verkko Oy sekä vesihuollosta vastaava Napapiirin Vesi Oy.

Jyväskylä kannustaa ruutukaavakeskustan täydennysrakentamiseen

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt ruutukaavakeskustaa koskevan kokeiluluontoisen kevennetyn maankäyttösopimusmenettelyn. Päätöksen mukaan ruutukaavakeskustan alueella maankäyttösopimusmaksun suuruus on 25–35 prosenttia arvonnoususta täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen.

Maankäyttösopimus laaditaan yksityisen maanomistajan ja kaupungin välillä, kun asemakaavaa muutetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla on velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Jyväskylän keskustassa maankäyttösopimusmaksu määräytyy yleensä arvonnousun perusteella ja sen suuruudeksi on vakiintunut noin puolet arvonnoususta.

Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta – kuten ullakon tai kellarin käyttötarkoituksen muuttamisesta – ei peritä maankäyttösopimusmaksua lainkaan. Kokeilu koskee vuoden 2017 loppuun mennessä ruutukaavakeskustassa käynnistettäviä asemakaavamuutoksia ja sekä liike- että asuntorakentamista.

Turun puukerrostalon palo paljasti puutteita viranomaisten yhteistyössä

Kahden ihmisen kuolemaan johtanut puisen pienkerrostalon tulipalo Turussa 2014 paljasti puutteita viranomaisten yhteistyössä ja tiedonvaihdossa. Talossa asui muiden ohella päihderiippuvaisten yhteisö, jonka elämäntyyli oli riskialtis. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan viranomaiset eivät tunnistaneet taloa paloriskikohteeksi.

Merkittävä syy Turun palokuolemiin oli se, että satavuotiaan rakennuksen palo-osastointi oli huono. Palo sai alkunsa liedeltä päihtyneiden laittaessa yöllä ruokaa ja levisi nopeasti muualle.

Puutaloon oli vuosien kuluessa tehty muutoksia, joiden seurauksena siinä oli kaikkiaan 17 asuntoa. Ainakin viimeinen niistä oli tehty ilman lupaa. Talossa ei ollut tehty palotarkastusta pitkään aikaan, eikä siellä ollut riittävästi palovaroittimia. Pelastussuunnitelmassa ei ollut huomioitu rakennuksen rakenteita ja asukkaiden toimintakykyä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Suomen Kuntaliitto hyödyntää viranomaisten yhteistyömenettelyjä siten, että paloriskistä osataan ja myös tehdään ilmoituksia. SESKO ry:n on puolestaan oltava aloitteellinen ja edistettävä sähköliesien turvallisuusvaatimuksia koskevien standardien uusimista.

Ympäristöministeriötä Onnettomuustutkintakeskus suosittaa määrittämään Kuntaliiton ja sisäministeriön kanssa keinot löytää ja saattaa turvalliseksi vanhat, useiden asuntojen rakennukset, joissa paloturvallisuus on heikko. Selvityksen kohteena voisivat olla esimerkiksi ennen vuotta 1960 valmistuneet puutalot, joissa on enemmän kuin kolme alle 50 neliömetrin asuntoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi Kuntaliiton kanssa kehittää käytännöt, joilla kunnan toimijat huolehtivat yhdessä toimintakyvyltään rajoittuneiden sosiaalitoimen asiakkaiden paloturvallisuudesta.

Napapiirin Energia ja Vesi Oy aloitti 1.6.2015

Rovaniemen Energia -konserni ja vesihuollosta vastaava Napapiirin Vesi -liikelaitos yhdistivät liiketoimintansa kesäkuun alussa. Uuden Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimialue kattaa koko Rovaniemen kaupungin ja yhtiö tulee olemaan merkittävä toimija myös maakunnallisesti.

Yhdyskunnan kriittisiä peruspalveluita tuottavan konsernin rakentaminen on Rovaniemen kaupunkikonsernin toimintojen järjestely. Fuusiolla luodaan parhaat mahdolliset puitteet ja edellytykset energia- ja vesihuollon kasvaviin haasteisiin.

Napapiirin Energia ja Vesi -konsernin vuotuinen liikevaihto nousee 70 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärä on noin 150. Yhteenlasketut tase-erät ovat yli 250 miljoonaa euroa. Toiminnan vastuualue laajenee vesiliiketoiminnan myötä kattamaan koko Rovaniemen laajan kaupungin.

Toimitusjohtaja Markus Tykkyläisen mukaan yhdistyminen tuo mukanaan kustannustehokkuutta ja edellytyksiä yhä voimakkaampaan kehitystyöhön. Kuluvan kevään aikana on löydetty jo useita mahdollisuuksia osaamisen ja yhteistyön laajentamiseen liiketoimintarajojen yli. Tätä työtä aiotaan nyt jatkaa.

Konsernirakenteessa emoyhtiö Napapiirin Energia ja Vesi Oy:llä on tytäryhtiöinään Ranuan Bioenergia Oy, Rovaniemen Voima Oy, Kolarin Lämpö Oy, Rovaniemen Verkko Oy sekä vesihuollosta vastaava Napapiirin Vesi Oy.

Jyväskylä kannustaa ruutukaavakeskustan täydennysrakentamiseen

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt ruutukaavakeskustaa koskevan kokeiluluontoisen kevennetyn maankäyttösopimusmenettelyn. Päätöksen mukaan ruutukaavakeskustan alueella maankäyttösopimusmaksun suuruus on 25–35 prosenttia arvonnoususta täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen.

Maankäyttösopimus laaditaan yksityisen maanomistajan ja kaupungin välillä, kun asemakaavaa muutetaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla on velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Jyväskylän keskustassa maankäyttösopimusmaksu määräytyy yleensä arvonnousun perusteella ja sen suuruudeksi on vakiintunut noin puolet arvonnoususta.

Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta – kuten ullakon tai kellarin käyttötarkoituksen muuttamisesta – ei peritä maankäyttösopimusmaksua lainkaan. Kokeilu koskee vuoden 2017 loppuun mennessä ruutukaavakeskustassa käynnistettäviä asemakaavamuutoksia ja sekä liike- että asuntorakentamista.

Turun puukerrostalon palo paljasti puutteita viranomaisten yhteistyössä

Kahden ihmisen kuolemaan johtanut puisen pienkerrostalon tulipalo Turussa 2014 paljasti puutteita viranomaisten yhteistyössä ja tiedonvaihdossa. Talossa asui muiden ohella päihderiippuvaisten yhteisö, jonka elämäntyyli oli riskialtis. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan viranomaiset eivät tunnistaneet taloa paloriskikohteeksi.

Merkittävä syy Turun palokuolemiin oli se, että satavuotiaan rakennuksen palo-osastointi oli huono. Palo sai alkunsa liedeltä päihtyneiden laittaessa yöllä ruokaa ja levisi nopeasti muualle.

Puutaloon oli vuosien kuluessa tehty muutoksia, joiden seurauksena siinä oli kaikkiaan 17 asuntoa. Ainakin viimeinen niistä oli tehty ilman lupaa. Talossa ei ollut tehty palotarkastusta pitkään aikaan, eikä siellä ollut riittävästi palovaroittimia. Pelastussuunnitelmassa ei ollut huomioitu rakennuksen rakenteita ja asukkaiden toimintakykyä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Suomen Kuntaliitto hyödyntää viranomaisten yhteistyömenettelyjä siten, että paloriskistä osataan ja myös tehdään ilmoituksia. SESKO ry:n on puolestaan oltava aloitteellinen ja edistettävä sähköliesien turvallisuusvaatimuksia koskevien standardien uusimista.

Ympäristöministeriötä Onnettomuustutkintakeskus suosittaa määrittämään Kuntaliiton ja sisäministeriön kanssa keinot löytää ja saattaa turvalliseksi vanhat, useiden asuntojen rakennukset, joissa paloturvallisuus on heikko. Selvityksen kohteena voisivat olla esimerkiksi ennen vuotta 1960 valmistuneet puutalot, joissa on enemmän kuin kolme alle 50 neliömetrin asuntoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi Kuntaliiton kanssa kehittää käytännöt, joilla kunnan toimijat huolehtivat yhdessä toimintakyvyltään rajoittuneiden sosiaalitoimen asiakkaiden paloturvallisuudesta.