Oulun Hiukkavaaran keskuksessa on pilotoitu asemakaavoitukseen toimintamallia, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa alusta asti, ja yhteistyön toivotaan jatkuvan elinkaaren loppuun saakka.

Joustavassa kaupunkisuunnittelussa, -kehittämisessä ja asemakaavassa käyttäjän rooli asemakaavan suunnittelussa nousee merkittävään asemaan ja saavutetaan kestävämpiä ja taloudellisempia ratkaisuja. Asemakaavaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä muun muassa rakennuttajien, tutkimustahojen, kuntalaisten, kaupunkiorganisaation eri tahojen, eri kaupunkien sekä liikenteen, katujen, ympäristön ja kunnallistekniikan suunnittelun kanssa.

Oulun tärkein laajentumissuunta

Hiukkavaara on Oulun tulevaisuuden tärkein laajentumissuunta. Sinne syntyy uusi kaupunginosa noin 20 000 asukkaalle, 10 000 asunnolle ja 1 800 työpaikalle. Alueesta rakennetaan pohjoisen kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen edelläkävijää, joka on eri toimijoille kiinnostava näyteikkuna Oulusta maailmalle. Tavoitteena on persoonallinen, omaleimainen, moderni sekä kestävän kehityksen mukainen palvelu-, asunto- ja työpaikka-alue, jolla on vahva identiteetti.

Hiukkavaara muodostuu useista asuinalueista. Tiivis kaupunkimainen asuin- ja palvelukeskittymä, Hiukkavaaran keskus, on neljäs kaavoitettavista alueista. Noin 115 hehtaarin laajuiseen keskukseen sijoittuu laajat kunnalliset ja yksityiset palvelut, työpaikkoja sekä monipuolista asumista noin 4 000 asukkaalle. Tulevaisuudessa Hiukkavaaran keskus palvelee noin 40 000 lähiseudun asukasta.

Kohti integroivaa kaupunkikehittämistä

Käyttäjälähtöisemmän ja kestävämmän asemakaavoituksen selvittämiseksi Oulu perusti kehittämishankkeen Hiukkavaaran keskuksen asemakaavan rinnalle. Hiukkavaaran keskus – Kestävä pohjoinen talvikaupunki – Integroivan kaupunkikehittämisen elinkaarimalli – INURDECO on yhteishanke, jossa Oulun kaupunki, Hartela-Forum Oy, Skanska Talonrakennus Oy, Sonell Oy ja Oulun yliopisto kehittivät monistettavissa olevia vuorovaikutteisia kestävän ja energisoivan kaupungin suunnittelukäytäntöjä.

Kokoavana viitekehyksenä on ollut haasteellisiin pohjoisiin olosuhteisiin suunniteltava esimerkkikaupunginosa, joka toimii kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen testiympäristönä, jossa yritykset voivat testata tuotteitaan.

Hankkeen nimi tulee sanoista Integrative Urban Development Concept. Integroiva kaupunkikehitystyö mahdollistaa keskinäisen oppimisen ja uusien ratkaisujen löytämisen.

Oulun kaupunki kehitti hankkeessa konkreettisen asemakaavahankkeen avulla integroivan kaupunkisuunnittelun, -kehittämisen ja kumppanuuskaavoituksen käytäntöjään, laati niihin liittyvän Suomen ensimmäisen talvikaupunkistrategian ja talvikaupungin suunnitteluohjeita, asemakaavoituksen vuorovaikutussuunnitelman, aurinkoenergiaselvityksen sekä määritteli energisoivan asemakaavan kriteerejä ja käyttäjälähtöisiä toimintamalleja. Hankkeessa kehitettiin joustavaa kaavaa, virtuaalista vuorovaikutteista suunnittelua, energiamalleja, maapolitiikkaa, tontinluovutusmenettelyjä ja Living Lab -käytäntöjä.

Hankkeen rinnalla on syntynyt useita selvityksiä, suunnitelmia ja opinnäytetöitä, kuten talven tutkimusta, Oulun kaupunkikulttuurin toimenpideohjelmaan liittyvä elämysten kaava, talvikaupungin julkisten tilojen lumimitoitusohjeita sekä rakenteellisen pysäköinnin kustannusselvitys.

Hanketta on rahoittanut Tekes, Oulun yliopistoa lisäksi Euroopan unionin aluekehitysrahasto (EAKR) ja Oulun Energia. Hanke päättyi keväällä 2015.

Toimintamallin kehittäminen ja energisoiva asemakaava

Energisoivalla asemakaavalla tarkoitetaan Hiukkavaaran kaavarungon ja Hiukkavaaran asemakaavaprosesseissa syntyneitä kestävän kehityksen arvoja, joilla on ekologisia, sosiaalisia, kulttuurillisia ja taloudellisia vaikutuksia. Hiukkavaaran suunnittelun aikana alueen kehittymisen kannalta olennaisia asioita on tunnistettu kolmekymmentä. Tavoitteet ovat syntyneet Oulun kaupungin strategisista tavoitteista, syventyneet Hiukkavaaran asemakaavoissa ja otettu huomioon suunnittelussa. Erityisenä teemana on ollut osallisuus ja sitouttaminen asemakaavoitusprosessiin sen alusta asti.

Hiukkavaaran kehittämisen visiona on Ihmisen kokoinen, kestävä ja edellä kulkeva pohjoinen talvikaupunki, joka on neljän vuodenajan kaupunki. Tämän pohjalta laadittiin Suomen ensimmäinen talvikaupunkistrategia ja Näkökulmia talvikaupungin suunnitteluun -raportti pohjoisten olosuhteiden huomioonottamiseksi asemakaavoituksessa entistä paremmin.

Elämysten kaava on uudenlainen kaupunkikulttuurin ja kehityksen yhteen sovittava prosessimalli ja työkalu, joka auttaa taidetta ja kulttuuria nivoutumaan luontevasti yhteen rakennetun ympäristön kanssa siten, että muodostuu edellytykset entistä paremmalle asuinympäristölle.

Elämysten kaavaa hyödynnetään ensin Hiukkavaaran suunnittelussa. Elämysten kaava sisältää kaikki vaiheet alustavasta suunnittelusta asemakaavaan, rakentamiseen ja ylläpitoon asti. Siihen liittyen valmistellaan ympäristötaidemaksua yhtiömuotoisille tonteille koko Oulun alueella.

Virtuaalinen 3d-malli vuorovaikutuksen tukena

Onnistunut vuorovaikutus edesauttaa hyvän elinympäristön sekä kestävästi rakentuneiden yhdyskuntien kehittymistä. Siinä kaikki osalliset ovat olleet mukana, erilaisia näkemyksiä on kuultu ja otettu huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa.

Virtuaalinen avoin 3d-malli osoittautui yhdeksi toivotuimmista vuorovaikutuksen muodoista verkkosivujen, suunnittelutyöpajojen ja sosiaalisen median ohella. Asukkaat, yritykset ja muut käyttäjät ymmärtävät entistä paremmin suunnitelmia ja niiden vaikutuksia sekä osallistuvat ja vaikuttavat. Suunnittelijat saavat arvokasta tietoa osallisilta, ja suunnitelman laatu paranee. Parhaimmillaan saadaan myös kustannussäästöjä.

Alueen kehittäjät ja toteuttajat tuodaan osaksi suunnittelua. Joustavampi kaavoitus tukee suunnitelmien toteutettavuutta elinkaaren aikana. Asemakaavaa ei tarvitse muuttaa olosuhteiden muuttuessa, mikä säästää merkittävästi resursseja ja aikaa.

Tulevaisuuden kehitys halutaan turvata

Hiukkavaaran keskuksen asemakaavan sisältöä, määräyksiä, tontinluovutusehtoja ja rakentamistapaohjeita on laadittu siten, että turvataan alueen kehittyminen tulevaisuudessa sekä säästetään rakentamisen kustannuksissa ottaen huomioon käyttäjälähtöisyys ja paikalliset olosuhteet.

Oulun kaupungin asemakaavoituksessa hankkeesta vastasi tiimi, johon kuuluivat projektipäällikkö/kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi, koordinaattori Ari Saine, kaavoitusarkkitehti Eini Vasu ja kaavoitusarkkitehti Jere Klami. Lisäksi hankkeessa työskentelivät arkkitehti Riitta Kosonen ja arkkitehtiylioppilas Eevamaria Juuti. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen.

Hiukkavaaran kehittämisestä voi lukea lisää muun muassa Kuntatekniikka-lehden kansijutusta numerossa 4/2014. Lisätietoja verkkosivulla www.ouka.fi/hiukkavaara.