Koskaan aiemmin ei Suomen asuntomessuja ole järjestetty vilkkaan kansainvälisen lentoaseman lähellä ja kaupunkiradan varrella: nyt toteutuu CityMessut. Asuntomessualue sijoittuu Kivistön keskustan koillisosaan, noin 800 metrin etäisyydelle asemasta.

Alkujaan asuntomessualueesta oli tulossa Suomen laajin messualue, mutta liito-oravien elinpiirin löytymisen vuoksi siitä tuli pienin messualue – jolla kuitenkin on toistaiseksi eniten asuntoja.

Asuntomessualue toteuttaa tavoitteita 2000-luvun urbaanista kaupunkirakentamisesta. Kaupungin tavoite on monipuolinen asuntojakauma: tarvitaan erilaisia asuntoja erilaisille ihmisille, eri elämäntilanteissa.

Kaupunkirakenne muokattiin asuntomessuille sopivaksi ja entinen soranottoalue päätettiin muuttaa eri-ikäisten toimintapuistoksi. Nimekseen se sai Kvartsijuonenpuisto. Alueen lapset toivoivat uimapaikkaa, josta jouduttiin luopumaan pohjaveden korkeuden vuoksi. Aalto-yliopiston kanssa järjestetyn kansainvälisen opiskelijakilpailun tulosten toteutus jää myöhemmäksi.

Kerrostalot ja pientalot tiiviissä paketissa

Asuntomessualueen kaupunkirakenne sisältää koillisosan omakotitontteja, laajan virkistysalueen reunalla, Rubiinikehän molemmin puolin. Keskustan pääkadulta, Ruusukvartsinkadulta tultaessa korttelit muodostuvat 5–7-kerroksisista umpikorttelimaisista kerrostaloista. Pääkadun varteen sijoittuu korkeamman kivijalkakerroksen tilaa, joka voidaan myöhemmin ottaa liike-, palvelu- tai toimistokäyttöön.

Kerros- ja omakotitalojen väliin sijoittuvat kaupunkipientalojen korttelit. Pientaloalueille laadittiin rakentamisohje (ARK House arkkitehdit), jolla haluttiin edistää muun muassa viher- ja kasvihuoneiden käyttöä sekä pihojen hulevesiratkaisuiden ja valaistuksen ammattitaitoista suunnittelua.

Lisäksi alueelle laadittiin Taideohje, jonka keskeinen teema on värien käyttö.

Kivistön kestävä kaupunkisuunnittelu toteuttaa Vantaan kaupungin hulevesiohjelmaa eri asemakaavoissa. Periaatteena on viivyttää ja imeyttää hulevedet niiden muodostumisalueella ja vasta toissijaisesti siirtää ne putkissa muualle.

Kaupungin puolelta hulevesiratkaisut on haluttu tehdä näkyviksi. Asuntomessualueen eteläpuolelle toteutetaan vaiheittain laaja hulevesiallas. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa heti messujen jälkeen.

Asuinkortteleihin rakennetaan joitakin viherkattoja varastorakennuksiin. Kaavasuunnittelussa kannustettiin lisäksi aurinkopaneeleihin ja ekotehokkuuteen.

Taidekivinä Tiikerinsilmän pienimuotoiseen kaupunkiaukioon syntyy Kanniston koululaisten kanssa erikoiskiveystä: nuorten tekemiä kuva-aiheita on valettu messinkiin, jotka kiinnitetään katukiviin. Taidevalot tuovat Rubiinikehälle Rubiinin heijastumia.

Luonnovaratasapainoista kerrostaloa tutkitaan

-Vantaan vuokratalot Oy eli VAV ja NCC käynnistivät Tampereen Teknillisen yliopiston, Aran ja Vantaan kaupungin kanssa yhteisen Luonnonvaratasapainoinen kerrostalo tutkimushankkeen. Tutkimuksessa paneuduttiin muun muassa eri rakennusmateriaalien kierrätyksen mahdollisuuksiin sekä ekologisesti perusteltujen rakennusmateriaalien käyttämiseen.

Tutkimustuloksia testattiin rakentamalla kerrostalo asuntomessualueella. Talon ominaispiirteitä ovat muun muassa:

• sisäpihan puolella seinässä käytetään käsittelemätöntä puuta, joka säästää työvoimakuluissa ja raaka-aineissa

• porrasaskelmissa käytetään murskattua kierrätyslasia

• ulkovarastojen rakentamiseen käytetään hamppubetonia; asuinrakennukseen sitä ei voitu suunnitelmista huolimatta käyttää, koska sen kantavuus ei ollut riittävää

• kaikkiin varastorakennuksiin tulee lisäksi viherkatot

• betonirakenteiden osuus minimoitiin

• hiilijalanjäljen arvioidaan olevan 20 prosenttia vastaavaa kerrostaloa pienempi – säästö vastaa tilannetta, jossa uusi henkilöauto ajaa 1 300 kertaa Hangosta Utsjoelle ja takaisin.

Hankkeeseen sisältyy kierrätetyn lasin taideteos kivijalkakerroksessa, Lipputien varressa.

Euroopan suurin passiivipuukerrostalo

Rakennusliike Reponen Oy rakentaa asuntomessualueen sisääntulokulmaukseen Euroopan suurimman passiivipuukerrostalon. Kortteli on osin seitsemänkerroksinen, luonteeltaan umpikortteli. Länteen on suunnattu usean kerroksen korkuinen valoaukko.

Asuntojen tarvitsemista autopaikoista valtaosa on korttelin betonisessa kivijalkakerroksessa, vain murto-osa sijoittuu kadun toisella puolen olevaan Rubiiniparkkiin.

Puukerrostalohankkeen etenemistä on voinut seurata Facebookissa. Rakentaminen on edistynyt säältä ja sateelta suojatun peitteen alla.

Hanke sai julkisuutta jo ennen rakentamista. Se valittiin syksyllä 2013 Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämän rakennuksen hiilijalanjälkeä mittaavan kilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle.

Puukerrostalo rakennetaan täysin suomalaisesta puusta ja suomalaisella työvoimalla, lisätietoa verkkosivulta www.puumera.fi.

Kirjoittaja on arkkitehti SAFA ja työskentelee Kivistön kaavoituspäällikkönä Vantaan kaupungilla.

Älybussi vie ilman kuljettajaa asuntomessuilla

Teksti Ulla Ruuskanen

■ Vantaan asuntomessuilla on mahdollisuus hypätä kuskittoman älybussin kyytiin. Bussi liikennöi päivittäin uuden Kivistön juna-aseman ja messualueen pääportin välillä. Bussin reitti kulkee Kehäradan vieressä pikapyörätietä pitkin, joka on suljettu muulta liikenteeltä kokeilun ajan. Matkaa asemalta messuportille on noin kilometri.

Älybusseja tulee liikenteeseen neljä, joista kaksi on ajossa samanaikaisesti. Ajonopeus on maksimissaan noin 20 kilometriä tunnissa. Ajoneuvo osaa suunnistaa GPS-tiedon ja etäisyysantureidensa avulla. Bussi pysähtyy automaattisesti havaitessaan edessä olevan esteen, jonka se tunnistaa kahden kameransa avulla. Bussien kulkua valvotaan messualueen päässä sijaitsevasta valvomosta.

Yhteen bussiin mahtuu kerralla kymmenen matkustajaa. Molemmilla pysäkeillä oppaat kertovat kokeilusta ja ohjaavat matkustajat bussiin ja varmistavat matkan sujuvuuden. Tavoitteena on pystyä kuljettamaan noin 2 000 henkilöä päivässä, ruuhkatunteina jopa 350 matkustajaa tunnissa.

Älybussien kokeilun messuilla mahdollistaa Euroopan laajuinen CityMobil2-kokeilu, jossa tutkitaan bussien käyttöä osana joukkoliikennettä. Hankkeen tavoitteena on esitellä kuskittomia ajoneuvoja suurelle yleisölle, mahdollistaa kokeilu ja näin ollen lisätä kiinnostusta älykulkuneuvoja kohtaan.

Yhteistyökumppaneina ovat mukana Vantaan kaupunki, Trafi, Liikennevirasto, Uudenmaan liitto ja HSL. Bussikokeilu toteuttaa koko maakunnan kehitystä linjaavaa Uusimaa-ohjelmaa, jonka yhtenä tavoitteena on älykäs ja sujuva joukkoliikenne.

Kirjoittaja työskentelee markkinoinnin tuottajana Vantaan kaupungin palveluksessa.