Kesä on vihdoinkin tulossa vähän nihkeän alun jälkeen ja uimahallien kesä- ja huoltotaukojen aikana tutkitaan paljon uimahallien kuntoa.

Törmään usein ongelmiin joissa uimahalleista halutaan teettää paljon erilaisia kuntoarvioita ja tutkimuksia, joista osa tehdään aivan turhaan. Usein pyydetään aivan tarpeettomasti esimerkiksi sisäilmanäytteiden tutkimista, erilaisia mikrobitutkimuksia, laattojen vetolujuuskokeita tai altaiden betonin karbonatisoitumistutkimuksia. Kun tehdään paljon tutkimuksia, jotka eivät ole lainkaan tarpeellisia, laitetaan rahaa väärään paikkaan.

Tutkimuksia kannattaa teettää vain niiltä kohdin, jotka tiedetään ongelmallisiksi ja joilla on merkitystä uimahallien rakenteisiin ja olosuhteisiin.

Viime aikoina on tullut esiin ongelma jonka piti olla harvinainen betonirakenteissa eli alkalikiviainesreaktio. En tässä lähde tarkemmin ilmiön teknisiin tai fysikaalisiin yksityiskohtiin mutta kerron asiasta yleisemmin.

Uima-altaissa joissa on jatkuvasti hyvin lämmintä vettä, kuten terapia- ja monitoimialtaat, ovat olosuhteet sopivat ja alkalikiviainesreaktiota on löydetty jo muutaman vuoden ikäisistä altaista. Samoin on löydetty viitteitä siitä, että joidenkin laattojen materiaalissa olisi myös tämä ilmiö. Alkalikiviainesreaktio tulee aina tutkimuksissa tutkia ja altaista tulee aina ottaa poralieriönäytteet ja tehdä niistä ohuthietutkimukset. Näiden näytteiden tutkijan tulee olla perehtynyt ilmiöön, jotta se voidaan havaita tutkimuksissa. Ilmiö saattaa esiintyä vasta vuosien kuluttua käyttöönotosta, eikä välttämättä tule esiin takuuaikana. Siksi reaktion aikaansaaminen laboratorio-olosuhteissa on erittäin vaikeaa ja jopa mahdotonta. Reaktio saattaa murtaa betonia, irrottaa tai halkaista laattoja.

Altaiden betonista ei ole tarvetta tutkia karbonatisoitumissyvyyksiä koska tällä ilmiöllä ei ole sellaista merkitystä rakenteessa kuin esimerkiksi julkisivu- ja parvekerakenteissa. Altaista tulee ottaa riittävästi kloridinäytteitä betonista, koska altaissa on yleensä suuret kloridipitoisuudet ja nuo suuret kloridimäärät ruostuttavat betonin teräkset vaikka karbonatisoitumista ei olisi lainkaan. Kaikkien altaiden ja lattioiden laatoitukset tulee kopokartoittaa.

Uimahalleissamme allashuoneiden (ja koko halliin) ulkovaipan tiiviys on pääsääntöisesti huono. Kosteaa lämmintä ilmaa virtaa vuotopaikoista kuten esimerkiksi läpivienneistä ja ikkunaliittymistä. Se turmelee ja kastelee rakenteita ja lämmöneristeitä. Joissakin halleissa olen törmännyt niinkin suuriin vuotoihin, että allashuoneen lämpötilaa, ilmanvaihtoa ja kosteutta ei ole voitu hallita asianmukaisesti.

On tiedostettava, että uimahallit ja kylpylät ovat kaikin tavoin erikoisia olosuhteiltaan ja rakenteiltaan joten niiden tutkimiseen tarvitaan erikoisasiantuntemusta. On tärkeää löytää oikeat syyt vaurioille, jotta voidaan tehdä oikeat korjaustoimenpiteet.

Joskus näyttääkin siltä, että tutkitaan vain siksi, että löydettäisiin jostakin syyllinen ja siis maksaja korjaustoimenpiteille, ja tarkoitushakuisesti lähdetään hakemaan tilanteeseen sopivaa ”syytä”.

Yhdistyksemme jäsenmaksut ja digilehti

Niiden, joilla vielä on jäsenmaksu tältä vuodelta maksamatta, kannattaa maksaa pikaisesti jotta saa jäsenlehtensä ja säilyy yhdistyksen jäsenrekisterissä.

Muistathan, että yhdistyksen jäsenetulehtitilaukseen sisältyy myös Kuntatekniikka-lehden digiversion ja lehtiarkiston lukuoikeus. Digilehti on luettavissa niin tietokoneen näytöltä, tabletilta kuin kännykästäkin. Lukijaksi voi rekisteröityä paperilehden osoitekentästä löytyvän viisinumeroisen asiakasnumeron avulla verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi klikkaamalla lehden kantta.

Hyvää ja lämmintä kesää kaikille!

Jukka Maja

Puheenjohtaja