KIINTEISTÖT
Espoon Opinmäki tarjosi oppia
Projektinjohtourakka lennossa allianssiin
Espoon Opinmäen koulu- ja aluekeskushanke muuttui suunnitteluvaiheen jälkeen projektinjohtourakasta allianssityyppiseksi. Elinikäisen oppimisen ja alueellisten toimintojen lähes ympärivuorokautinen näyttämö luovutettiin tilaajalle toukokuun lopussa. Koulutyö alkaa elokuussa.
Teksti Matti Valli KUVAT Seppo Haavisto
Espoon Suurpellon alueelle valmistuvan Opinmäen koulu- ja aluekeskuksen työmaalla huhtikuun puolivälissä sai jo selvän kuvan siitä, millaiselta tämä monen erilaisen toiminnan keskittymä valmiina vaikuttaa. Rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 2013.
Noin 50 miljoonaa euroa maksava rakennuskompleksi muodostuu yhdeksästä suuremmasta ja pienemmästä rakennuksesta eli nopasta, jotka on yhdistetty yhteisen katon alle. Kokonaisuuden keskellä on avoin lasikatolla katettu tila.
– Kokonaisuus luovutettiin tilaajalle kalustettavaksi ja käyttöönotettavaksi toukokuun lopussa. Koulutyö alkaa 15. elokuuta, päiväkotitoiminta jo aikaisemmin, kertoo Suurpellon alueen toteuttamisesta vastaava projektinjohtaja Pekka Vikkula.
Vikkula on myös tilaajan eli rakennuskokonaisuuden hallinnointia varten perustettu Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen toimitusjohtaja. Rakennuttamispalvelut hankittiin Espoon tilakeskukselta ja pääurakoitsija oli SRV.
Sopimusmallia muutettiin
Hankkeen toteutusmuodoksi valittiin alun perin projektinjohtourakka. Suunnitteluvaiheen jälkeen ennen urakoitsijan valintaa sopimusmallia kuitenkin muutettiin. Mukaan otettiin allianssimaisia piirteitä palkkioineen ja sanktioineen.
– Näin teimme, koska halusimme lujittaa eri osapuolien välistä yhteistyötä laadun ja aikataulujen pitävyyden varmistamiseksi. Toteutusmuodon muutoksella riskin kantajiksi tulivat niin tilaaja kuin urakoitsijakin, Pekka Vikkula sanoo.
Tilaajalla oli kiire koulutilojen kalustamisen kanssa, joten toteutusallianssin niskaan ladotut sanktiot olivat tuntuvat. Ne alkoivat juosta, mikäli aikataulu petti päivänkin. Kokonaisuus voisi luonnollisesti valmistua myös etuajassa. Aikataulun alittamisesta sai toki bonuksia, mutta vain vähän, koska tilaaja ei hyödy asiasta oikeastaan mitään. Kalusteet kun tulevat vasta etukäteen sovittuna päivänä.
Suunnittelijatkin voivat saada bonuksia, mutta käytännössä ne jäävät parhaimmillaan muutamaan tonniin. Suunnittelijoita sanktiot eivät koske, koska allianssimalliin siirryttiin vasta suunnitelmien valmistumisen jälkeen, joten suunnittelijat eivät voineet täysin vastata loppuvaiheen toteutuksen onnistumisesta. Oikeaoppisessa allianssissa suunnittelijat, urakoitsijat ja tilaajat tekevät konsortiona yhteistyötä alusta alkaen.
Ihmisten välistä yhteistyötä
Pekka Vikkula pitää allianssimaisten piirteiden mukaan ottamista onnistuneena ratkaisuna. Vastaavanlaiseen yhteistyöhön ei normaalissa kahden yrityksen välisessä yhteistyössä yleensä päästä. Onnistumisessa on Vikkulan mukaan kyse myös ihmisten välisestä yhteistyöstä, joka ei synny pelkillä sopimuksilla. Yhteishenkeä projektin aikana on pidetty yllä muun muassa yhteisten iltapalavereiden kautta. Toista osapuolta on pyritty kuuntelemaan.
– Oikeaoppisessa allianssissa päätöksiin vaaditaan kaikkien osapuolien yksimielisyys. Jos sellaista ei ole saavutettavissa, niin silloin porukan on yksimielisesti päätettävä, että joku päättää porukan puolesta. Käytännön esimerkki: suunnittelija haluaa ehkä käyttää työhönsä maksimaalisen ajan, mutta urakoitsija haluaa suunnitelmat käsiinsä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällöin jonkun on päätettävä, mikä on optimaalisin ratkaisu kokonaisuuden kannalta. Vain tällä tavalla toimien on mahdollista päästä yhteiseen maaliin, Vikkula linjaa.
Näkyvän oppimisen mallitalo
Opinmäen pienet nopat on suunniteltu pienille lapsille päiväkotikäyttöön. Isommat nopat on tarkoitettu varttuneemmille koululaisille ja myös aikuisille muun muassa urheiluharrastuksia varten.
– Tämä ei ole koulu vaan elinikäisen oppimisen keskus. Rakennuksessa on sekä ylä- että ala-aste, kansainvälinen koulu ja päiväkoti sekä kirjasto. Täällä toimii työväenopisto, täällä voi opiskella niin musiikkia kuin kuvataiteitakin. Kotitalousluokan keittiö voi tuottaa kahvilapalveluita rakennuksessa asioiville ihmisille, Vikkula luettelee.
Sisätilojen betoniseinät jätettiin maalaamatta ja pinnoittamatta, näin syntyi pajamainen tunnelma, kyse on arkkitehtonisesta tehokeinosta. Tilasuunnittelu perustuu tutkivan oppimisen metodologiaan. Opetusryhmiä voidaan koota ja yhdistää tarpeen mukaan. Oppiminen etenee ryhmän kiinnostuksen mukaan. Luokkahuoneista ei puhuta, vaan kyse on opetustiloista. Niissä on lasiseinät, ulkopuolisia virikkeitä on koko ajan läsnä.
Opetustiloista ei ole haluttu luoda täysin häiriöttömiä, koska eivät työpaikatkaan sellaisia ole. Perinteistä opettajahuonettakaan ei ole, vaan lasiseinäinen henkilökunnan huone symbolisoi näkyvän oppimisen maailmaa. Rehtorille toki on varattu oma huone hallinnollisten tehtävien hoitamista varten.
– Katoissa olevat putket ja muu talotekniikka jätettiin näkyviin, jolloin niihin kertyvät pölyt pystytään puhdistamaan. Sisäilmaongelmien takia tämän tyyppiset ratkaisut ovat selvästi yleistymässä. Yhdeksää noppaa yhdistävän kattorakennelman toteutus on ollut kosteusteknisesti vaativaa. VTT on testannut ratkaisua, Pekka Vikkula kertoo.
Liikuntahallissa yksi tila täyttää kansainvälisen koripalloliiton kilpailupaikoille asettamat vaatimukset muun muassa lattian joustavuuden suhteen. Tiloja voidaan jakaa väliseinillä, täälläkin kattorakenteet on jätetty näkyviin. Kokonaisuus toimii myös alueellisena liikuntakeskuksena.
Haastava kattorakennelma
SRV:n projektipäällikkö Ossi Inkilä kertoo, että rakennusteknisesti haastavinta oli yhdeksää noppaa yhdistävän kattorakennelman toteuttaminen. Yksittäisten noppien kattorakenteet kallistelivat kukin omaan suuntaansa. Niiden väliin oli tehtävä palokatkoja, lämpöeristyksiä ja liikuntasaumoja.
– Kantavissa rakenteissa on yhdistetty eri materiaaleja ja toteutustapoja, puuelementtejä, teräsristikoita, paikallavaluja ja betonielementtejä. Yläpohja toteutettiin puurakenteisena, jotta se voitiin elementoida ja varustaa vedeneristyskermeillä jo tehtaalla, mikä nopeutti toteutusta, Inkilä kertoo. Muussa tapauksessa veden- ja lämmöneristeet olisi jouduttu asentamaan paikoilleen työmaalla.
Rakentamisen aikana elementtirakenne toimi sääsuojana, joten erillistä sääsuojaa ei tarvinnut rakentaa. Insinööritoimisto Vahasen tekemän esiselvityksen pohjalta tilaaja hyväksyi SRV:n tekemän ehdotuksen.
– SRV on tehnyt useita allianssityyppisiä urakoita. Tämä ei kuitenkaan ole puhdas allianssi, koska tulimme mukaan vasta kun suunnitelmat oli jo laadittu. Tämän jälkeen olemme toki voineet vaikuttaa suunnitteluratkaisuihin toteutuksen näkökulmasta, mutta käytettävissä olevan ajan vuoksi vaikutusmahdollisuudet ovat olleet rajalliset, Inkilä sanoo.
Faktat
Fakta
■ Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy
■ Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy
■ Rakennuttaja: Espoon kaupunki Tilakeskus
liikelaitos
■ Tilaaja: Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus
■ Työmaan aikataulu:
toukokuu 2013 – toukokuu 2015
■ Kustannukset: noin 50 miljoonaa euroa
■ Kerrosala: noin 16 500 neliötä
Faktat
Fakta
■ Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää Oy
■ Pääurakoitsija: SRV Rakennus Oy
■ Rakennuttaja: Espoon kaupunki Tilakeskus
liikelaitos
■ Tilaaja: Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus
■ Työmaan aikataulu:
toukokuu 2013 – toukokuu 2015
■ Kustannukset: noin 50 miljoonaa euroa
■ Kerrosala: noin 16 500 neliötä