TEKNISET PALVELUT

Kuntapäättäjiä koolla kiinteistöasioissa

Palveluverkkoihin haetaan uusia näkökulmia

Professori Alf Rehn, kehotti kyseenalaistamaan vallitsevat totuudet, myös taloudelliset puhuessaan tulevaisuuden palveluverkkoja käsitelleessä Hyöty-foorumissa. Foorumissa kehotettiin ajattelemaan palveluverkkoja kokonaisuutena eikä yksittäisinä rakennuksina. Investointeja harkittaessa pitää ottaa huomioon rakennuskustannusten lisäksi toiminnalliset näkökohdat.

Teksti JA KUVA Heikki Lonka

Toukokuussa pidetyn Hyöty-keskustelufoorumin teemana oli Tulevaisuuden palveluverkot – rohkeus kehittyä. Koulut muodostavat kuntien toimitilaverkosta puolet, joten oli luonnollista, että keskustelu pyöri paljon koulujen ympärillä. Uusi käsitys oppimisesta on mullistamassa koulujen toimintatavat ja siksi myös koulutilojen on muututtava.

Vilkkaan keskustelun lisäksi kuultiin myös muutama painava alustus aiheesta. Kati Tiainen Microsoftilta esitteli tulevaisuuden oppimisympäristöjä. Perinteinen koulu oli opettajakeskeinen ja tuotti tehokkaasti työvoimaa teollistuvan Suomen tarpeisiin. Työelämä on kuitenkin muuttunut ja koulun pitäisi tuottaa itsenäisiä asiantuntijoita luoviin tehtäviin. Tulevaisuudessa voimme siirtyä jopa kokonaan virtuaalisiin tiloihin, joita tarkastellaan hologrammilasit päässä.

Uusilla verkoilla 1,2 miljardin säästöt

Seminaarin osallistujat kannustavat ajattelemaan palveluverkkoja laajasti eikä vain yhtä rakennusta kerrallaan. Kuntien pitäisi olla luovia ja rohkeita tekemään asioita uudella tavalla. Kuntien nykyiset rakennukset ovat keskimäärin yli 40 vuotta vanhoja. Lisäksi jopa 25 prosenttia koulu- ja päiväkotilapsista on tiloissa, joissa on sisäilmaongelmia.

Toimitiloista muodostuvan palveluverkon uusimisella saataisiin merkittäviä säästöjä. Uusilla koulu- ja päiväkotiverkoilla voitaisiin saada 1,2 miljardin vuosittaiset säästöt. Investoimalla 9,5 miljardia ja ottamalla huomioon neljän miljardin korjausvelka olisi varsinainen investointi 5,5 miljardia. Uusi verkko olisi edullisempi käyttää ja rahoittaisi itse itsensä. Käyttökuluista kiinteistökulujen eli vuokrien osuus on vain 20 prosenttia, kun varsinaisen toiminnan osuus on 80 prosenttia. Suurimmat säästöt syntyvät toiminnan kuluista, ei kiinteistöistä.

Esimerkiksi Porvoo on lähtenyt järjestämään palveluverkkoaan käyttäen elinkaarimallia. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kertoi, kuinka elinkaarihankkeilla on saatu hyötyjä niin kaupunkilaisille kuin kaupungin taloudellekin. Uuden palveluverkon avulla on onnistuttu laskemaan kustannuksia ja nostamaan palvelun laatua.

- Uuden tiiviin kouluverkon investoinnin takaisinmaksuaika on hiukan yli kymmenen vuotta, kun otetaan huomioon tilasäästöjen lisäksi myös kaikki toiminnalliset säästöt. Elinkaarimalli on rahoituksen ja riskienhallinnan kannalta loistava tapa kehittää koulu- ja päiväkotiverkkoa, totesi myyntipäällikkö Jukka Siltanen Caverionista.

Uudistajia kannattaa kuulla

- Kuntaliiton ja RAKLIn kanssa on jo tehty elinkaarimalleihin liittyvät sopimusmallit, eli asiassa on päästy jo hyvälle alulle. Toivottavasti kuntien palveluverkot laajenevat koskemaan työssäkäyntialueita esimerkiksi koulu- ja päiväkotiverkkojen osalta, sanoi rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.

Kaikki uusi herättää vastustusta. Opettajatkin kuuluvat useaan eri sukupolveen, varsinaiset ”diginatiivit” ovat vasta tulossa työelämään. Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas kehotti kuuntelemaan kaikkia, mutta etenemään silti määrätietoisesti sen viidenneksen johdolla, joka haluaa uudistuksia. Muut kyllä seuraavat perässä.

Vastarintaa on myös yliopistomaailmassa, totesi dosentti Olli Niemi, joka edusti Suomen Ylioppilaskiinteistöjä. Oppilaitoksia rakennetaan kuitenkin tulevaisuuden sukupolvia varten, siksi myös nuorempia opettajia olisi kuunneltava niitä tehtäessä.

Lukiolaiset kaipaavat kotipesää

Tilaisuudessa kuultiin myös oppilaiden ääntä. Tuusulalaiset lukiolaiset Ella Heikkilä ja Erika Tiirikainen kertoivat asioista palvelun käyttäjän näkökulmasta. Tärkeintä uudessa koulussa on, että asioita tehdään yhdessä ja omatoimisesti. Välineiden on oltava moderneja ja toimivia. Vaikka perinteistä luokkaa ei olisikaan, hyvä olisi kuitenkin olla jokin ”kotipesä”, jonka kokee omakseen. Sivistystoimenjohtaja Esa Ukkola kertoi, kuinka Tuusula on uudistamassa kouluverkkoaan. Haasteita on, mutta eteenpäin mennään.

Kunta-alan päättäjille suunnattuja Hyöty-keskustelufoorumeita järjestävät vuosittain Caverion, Granlund, JB Eversheds, SEB ja YIT.