Kivistön alueen toteuttamiseen tähtäävä kehittämistyö käynnistyi Marja-Vantaa -projektina tammikuussa 2007. Keväällä 2015 alueella asuu noin 3500 asukasta pientaloalueilla ja ensimmäiset uudisasukkaat ovat muuttaneet vappuna 2015 Kivistön aseman läheisyyteen, uuteen keskustaan.

Kivistö sijaitsee ihanteellisesti valtatie 3:n, Kehä III:n ja Vantaanjoen kainalossa. Alueella kohtaavat 2000-luvun uusin teknologia, vuosituhansien aikaiset luonnon muodostumat ja ihmisen käden muovaama kulttuurimaisema.

Heinäkuun 1. päivänä avautuva Kehärata liittää Kivistön Helsingin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentoasemaan, mutta myös valtakunnan päärataan.

Kestävää kaupunkisuunnittelua

Kivistöä on kehitetty kolmen teeman kautta: Kotikaupunki, Taidekaupunki ja Ekokaupunki. Kestävän kaupunkisuunnittelun tärkein tavoite ja mittari on luoda uusi kaupunginosatasoinen kokonaisuus, jossa asukkaat ja työntekijät viihtyvät.

Kotikaupunki-teeman mukaan voit asua ja käydä töissä Kivistössä. Autoilua ei rajoiteta, mutta polkupyöräily tehdään houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kaiken ikäisille.

Taidekaupunki tuo taiteen eri muodoissaan osaksi jokaisen arkielämää. Rakentajien taideteokset toteutuvat vaiheittain, valmiina on YIT:n kierrätetyn lasin ja led-valojen teos, tekijä Pertti Metsälampi, Kehärata-kuilun graafisen betonin teos ja Leonhard Lapinin Kvartsiraitin seinämaalaus.

Ekokaupunki tähtää suunnittelun, toteutuksen ja käytön aikaiseen kestävään ja luonnonvaroja kunnioittavaan kaupunkielämään raideliikenteeseen tukeutuen. Hulevesien hallinta ja viherkatot ovat keskeisessä roolissa. Rakennusmateriaaleilta edellytetään ensisijaisesti yli sadan vuoden kestävyyttä. Tärkeimpiä periaatteita on, että se mikä rakennetaan, rakennetaan järkevästi ja tehokkaasti.

Osayleiskaavaan nähden keskustassa asuntokapasiteetti kaksinkertaistuu: radalle halutaan lisää käyttäjiä. Vastapainona säilytetään luonnontilaisia Petikon virkistysalueita keskustan länsipuolelta. Niiden kautta on yhteys myös Espoon Nuuksioon.

Kilpailutus ja kumppanuudet tärkeissä rooleissa

Kilpailutusta on käytetty tärkeänä toimintatapana. Asunto- ja kauppakeskuksen toteuttajat on kaikki kilpailutettu. Keskustan suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtiryhmien kutsukilpailu 2007. Kaupunki järjesti lisäksi keskustan uudesta palvelurakennuksesta – koulu-päiväkoti-lastenneuvola – SAFA:n arkkitehtikilpailun. Putkijätejärjestelmän toteuttaja on myös kilpailutettu.

Asemakaavoja on laadittu kumppanuusmenettelyllä kilpailutusten jälkeen, mutta myös Kivistön asemakaavayksikön omana työnä. Kumppanit ovat tuoneet jokaiseen asuntorakentamishankkeeseensa oman kestävän kaupunkirakentamisen teemansa. Nuorten ääni suunnittelussa kuuluu asuntomessualueen Kvartsijuonen puistossa, Tiikerinsilmän kiveyksessä ja Tikkurilantien alituksen seinämaalauksessa, mutta myös kauppakeskuksessa.

Kivistössä toimii MarjaVerkko, kolmannen sektorin toimijoiden ryhmä, joka edistää tiedon kulkua eri toimijoiden kesken ja myös auttaa uusien asukkaiden sopeutumista alueelle. Kaupunkisuunnittelun edustajat tapaavat säännöllisesti eri yleisötilaisuuksissa alueella asuvia ja työtä tekeviä. Keskustelut ovat olleet rakentavia, vaikka Kivistössä on menossa suuret muutokset. Uusia palveluita ja Kehärataa odotetaan.

Visiona Euroopan kaunein kauppakaupunki

Uudenmaan maakuntakaavassa Kivistön kaupan suurkeskittymä on viimeinen vielä toteutumaton varaus. Kaupan hankkeita on ollut esillä viimeisen kymmenen vuoden aikana muutamia, mutta vasta vuonna 2013 kilpailutuksella valittujen kumppaneiden kanssa Kivistön kauppakeskuksen asemakaavatyö on edennyt. Se menee hyväksymiskierrokselle kesällä 2015.

Kaupungin visiona on ollut Euroopan kaunein kauppakaupunki. Kumppaneiden lisäksi suunnittelupanoksensa ovat tuoneet liikennevirasto ja yksityisen perikunnan edustajat. Kaupunki on ohjannut hanketta ja sen suunnittelua, johon on kiinnitetty Suomen parhaita arkkitehti-, maisema- ja liikennesuunnittelijoita sekä jatkossa myös taiteilijoita.

Kyseessä on Vantaan laajin asemakaava, joka sisältää paljon muutakin kuin kauppakeskuksen: asumista, toimitiloja, julkisia ja yksityisiä palveluita, linja-autoterminaalin – yhteensä 350 000 k-m². Kauppakeskuksen ensimmäisessä toteutusvaiheessa 2018 kaupan tiloja saa olla yhteensä 60 000 k-m² ja se saa laajentua asukasmäärän kasvun myötä 40 000 k-m²:llä.

Ely-keskuksen kanssa neuvoteltiin laajenemisen kriteerit, jotka perustuvat Kehäradan käyttöönottoon sekä asuin-työpaikkaneliöiden varantoon asemakaavoissa.

Kaupunki on sitoutunut tuomaan alueelle terveys-, kirjasto-, nuoriso- kulttuuripalveluiden tiloja yksityisten palveluiden lisäksi. Kivijalkakerroksiin saadaan toteuttaa rakennusoikeuden päälle pienimuotoisia liike-, palvelu- toimistotiloja.

Kaupunkikeskuksen suunnittelun kautta on varmistunut tärkeän kaupunkitilallisen idean toteutus. Idea sisältyi jo vuonna 2007 järjestetyn kansainvälisen kilpailun voittaneeseen ehdotukseen (Harris & Kjisik Arkkitehdit). Kivistön symboli, 12-kerroksinen niin sanottu Colosseumin pyöreä rakennuskokonaisuus ja sen 55 000 k-m²:n asuntokokoelma rakentuu vaiheittain. Ratakannet toteutetaan aukiosarjana, kaupunkilaisten olohuoneina.

Ajaton ja elävä kaupunkikeskus

Kehäradan pohjoisreunalla kulkee pikapyörätie, Kvartsiraitti, noin 600 metriä katetussa tilassa. Reitti jatkuu radan varressa eri yhteyksinä Helsingin keskustaan. Pyöräilyn edistämiseksi Kivistön aseman viereen tulee noin 500 polkupyöräpaikkaa. Kauppakeskuksen pyöräpaikkojen mitoituksessa on huomioitu myös perävaunulliset pyörät.

Kaupunki toteuttaa kaupunkikeskuksessa muun keskustan tavoin Katugallerian sekä Taidekivet ja -valot.

Katugallerialla tarkoitetaan sähköjakokaappeihin kiinnitettäviä kuvia taideteoksista, jotka on valittu Vantaan Taiteilijaseuran jäsenten tarjoamista töistä. Taidevaloina toteutetaan GOBO valoja, joiden aiheet saadaan kadunnimistöstä eli korukivistä.

Kumppaneiden Taiteen konsepti laaditaan syksyllä 2015. Alustavana ideana on ollut ”Kivivirta” hulevesialtaineen, joka yhdistäisi kauppakeskuksen ulko- ja sisätilat ulottuen myös asuntopihoille. Laajoille kattopinnoille toteutetaan viherkattoja ja pysäköintilaitokseen köynnösseinä. Mäntymetsän värit siirtyvät arkkitehtien julkisivusuunnitelmiin.

Ekokaupunki tuo mukanaan muun muassa viherkattoja, hulevesien hallintaa, lähiruuan edistämisen ja hukkalämmön talteenoton.

Maalämpöä hyödynnetään, aurinkopaneeleita voidaan ottaa käyttöön myöhemminkin. Työvälineenä on testattu OnePlanetLiving -konseptia, Sitra-vetoisena pilottihankkeena Suomessa yhdessä Jyväskylän Kankaan alueen kanssa.

Hyvät palvelut ja vaihtoehtoja arjen valintoihin

Itse kauppakeskus tukeutuu Kivistön juna-asemaan, sisäänkäynnit Topaasiaukion asemarakennuksista kauppakeskukseen jatkuvat luontevina. Kaupunki tuo julkisina palveluina kauppakeskukseen ensimmäisessä toteutusvaiheessa vuonna 2018 terveysaseman sekä kirjasto-kulttuuri-nuorisotilan.

Julkisen liikenteen korkeatasoinen laatukäytävä turvataan sijoittamalla Kivistön linja-autoterminaali aivan juna-asemarakennuksen ja kauppakeskuksen sisäänkäynnin viereen, pääosin ratakannelle. Radan yli rakennetaan uusi silta Vantaankoskentielle.

Keväällä 2015 on menossa keskeisten julkisten aukioiden suunnittelu Näkymä Oy:n konsulttityönä. Kesäkuussa 2015 Topaasiaukion ja nuorisotilan suunnitteluun osallistuvat eri-ikäiset kuntalaiset.

Arkielämässä eri toimintojen yhdistelmä tarkoittaa sujuvaa työn, asumisen ja vapaa-ajan yhdistämistä: valinnanmahdollisuuksien kirjo on runsas. Voit käydä junalla töissä tai valita asumisen kaupunginosan ytimessä, jolloin auto ei ole välttämättömyys. Kaupunkikeskuksen viihdepalvelut ovat vieressä tai voit käydä iltakävelyllä kuuntelemassa Petikon luontoääniä.

Kirjoittaja on arkkitehti SAFA ja työskentelee Kivistön kaavoituspäällikkönä Vantaan kaupungilla. Artikkeli perustuu pääosin kirjoittajan Kuntatekniikan päivillä Turussa 21.5.2015 pitämään esitelmään.