Usein sanotaan, että raha ratkaisee. Kiirunassa ratkaisee rauta, joka tuo rahaa. Runsaan 23 000 asukkaan ja lähes 19 500 neliökilometrin Kiiruna on Ruotsin pohjoisin kunta. Noin 80 prosenttia sen asukkaista asuu keskustaajamassa.

Rautamalmia on louhittu jo toistasataa vuotta, mutta sitä riittää ja se tuo rahaa 125-vuotiaalle Ruotsin valtion kaivosyhtiölle LKAB:lle ja toimeentulon tuhansille Norrbottenin asukkaille. Kiirunan, Malmbergetin ja Svappavaaran malmivyöhykkeellä hyvälaatuinen rautamalmi on kuitenkin yhä syvemmällä maan alla.

Kiirunassa malmiesiintymä tunkeutuu myös keskustan alle. Niinpä kunnassa on jo vuosikymmenen ajan valmistauduttu hetkeen, jolloin kaupungin nykyistä keskustaa aletaan tyhjentää asukkaista turvallisuussyistä. Heille ja uusille tulijoille rakennetaan uusi uljas kaupunkikeskusta kolme kilometriä nykyisestä keskustasta itään. Kaupunginvaltuusto päätti uuden keskustan sijainnista syksyllä 2011.

Keskustan siirron valmistelu alkoi julkisesti 2004, kun LKAB lähetti kaupungille kirjeen, jossa se arvioi kaivoksen aiheuttavan muulle maankäytölle haitallista maaperän liikkumista keskustan alueella vuoden 2024 jälkeen. Ensimmäiset asukkaat muuttivat pois purettavista asunnoista pari kuukautta sitten. Keskustan siirtämishanke kestää toistakymmentä vuotta. Viimeiset asukkaat muuttavat pois hankealueelta vuoteen 2030 mennessä.

Arkkitehtikilpailuilla ideoita uuteen keskustaan

Uutta keskustaa suunnitellaan vuonna 2013 järjestettyjen arkkitehtikilpailujen pohjalta. Kaupunkikeskuksen suunnittelukilpailun voitti ehdotus Kiruna 4-ever (White Arkitekter AB ja Ghilardi + Hellsten Arkitekter) ja uudesta kunnantalosta järjestetyn kilpailun ehdotus Kristallen (Henning Larsen Architects A/S yhteistyössä WSP Sverige AB:n, Temagruppen Sverige AB:n ja UiWE:n kanssa).

Uuden kaupungintalon maarakennustyöt käynnistyivät viime vuonna, mutta talon rakennussuunnitelmista on valitettu, eikä tällä hetkellä tiedetä, milloin varsinaiset rakennustyöt voidaan aloittaa. Talon on tarkoitus olla valmis jo vuoden 2017 lopulla.

Tavoitteena on, että uuden keskustan kauppakatu sekä ensimmäiset rakennukset torin ympäristössä olisivat käytössä 2019. Kun uudessa keskustassa on riittävästi palveluja, aletaan nykyisen keskustan palveluja lakkauttaa.

Oman mausteensa hankkeeseen tuo vuonna 1912 valmistuneen Kiirunan kirkon ja viisi vuotta vanhemman kellotapulin tilanne. Ruotsalaisten vuonna 2001 maansa kauneimmaksi julkiseksi rakennukseksi valitsema, ulkovaipaltaan jokseenkin kokonaan paanupintainen puukirkko kellotapuleineen on päätetty purkaa ja pystyttää uudelle paikalle uuteen keskustaan.

Uuteen keskustaan siirretään yhteensä 21 rakennusta, muun muassa vanhoja kaivostyöläisten asuintaloja. Vanhasta keskustasta siirretään uudelle keskusaukiolle myös nykyisen kaupungintalon kellotorni.

Ainutlaatuinen ja pitkäkestoinen hanke

Teollistuneissa länsimaissa ainutlaatuinen kaupungin keskustatoimintojen siirto ja uuden infran ja toimitilojen rakentaminen ei ole pikkujuttu. Siirtoa valmistelevat rakennushankkeet alkoivat Kiirunassa jo viime vuosikymmenellä, kun voimayhtiö Vattenfall uusi sähkölinjojaan ja -asemiaan laajalla alueella Kiirunassa. Yhtiön mukaan hanke oli yksi sen suurimmista Ruotsissa.

Perässä seurasi valtion väyläviranomainen Trafikverket, joka rakensi uutta Narvikin rataa 18 kilometriä. Hanke valmistui 2012 ja uusi rata kiertää nykyisen keskustan itäpuolelta. Kiirunan rautatieasema suljettiin elokuussa 2013. Nyt käytössä on tilapäinen asema puolitoista kilometriä keskustasta etelään. Uusi asema on tarkoitus ottaa käyttöön uudessa keskustassa vuoden 2016 lopulla.

Trafikverket suunnittelee Kiirunan kohdalle myös uutta linjausta Perämeren rannikolta Narvikiin johtavalle E10-tielle. Parhaillaan on käynnissä asukkaiden kuuleminen muun muassa liittymä- ja kevytliikenneväyläjärjestelyistä. Uutta noin seitsemän kilometrin pituista tieosuutta aletaan rakentaa aikaisintaan ensi vuonna, mutta nykyistä on tarkoitus käyttää mahdollisimman pitkään.

Kaivosyhtiö maksumiehenä

Ruotsin kaivoslain mukaan kaivosyhtiö on velvollinen korvaamaan ympäristölleen aiheuttamansa vahingon. Kiirunan tapauksessa yhtiö ja kaupunki ovat sopineet, mitä toimintoja ja minkä tasoisina uuteen keskustaan toteutetaan. Merkittävin sopimus (Gruv­stadsparken 2) osapuolten kesken solmittiin kesäkuussa 2014. Sen arvo on runsaat 3,7 miljardia kruunua eli noin 400 miljoonaa euroa.

Sopimuskorvauksen piiriin kuuluvat arvioidulla maaperän muodonmuutosalueella oleva kunnan maaomaisuus ja yhdyskuntatekniset rakenteet, toimitilat ja Kirunabostäder AB:n asunnot sekä uuden kuntakeskuksen torialueen rakennustöiden nopean aloituksen edellyttämät toimenpiteet. Hankkeet toteutetaan niin, että tilat ja rakenteet vastaavat nykyisiä toiminnallisuuden, laadun ja laajuuden osalta. Alueella on 3 000 asuntoa ja 450 000 neliömetriä liike- ja toimistotilaa.

Yksityisille asunnonomistajille LKAB tarjoaa joko menetettävän asunnon hinnan 25 prosentilla korotettuna tai uuden asunnon. Hinnoista neuvottelu suuren kaivosyhtiön kanssa ei aina ole yksittäisille asunnonomistajille helppoa.

Kiirunan kunnan teknisistä palveluista vastaavan Tekniska Verken i Kiruna AB:n teknisen osaston päällikkö Mats Nilsson kertoo, että kaupunki on aloittanut uuden keskustan infran rakentamisen vesihuollon verkostojen, kaukolämmön ja katujen osalta.

– LKAB rahoittaa infran rakentamisen sopimuksen mukaan, mutta kunta ja yhtiömme vastaavat rakennuttamisesta.

Nilsson ei tässä vaiheessa halua kertoa yksityiskohtaista tietoa eri infrahankkeiden investoinneista, koska arvioi sen vaikuttavan kilpailuolosuhteisiin ja tarjoushintoihin.

– Tavoitteena on rakentaa kestävää infraa ja hyödyntää muun muassa uusiutuvaa energiaa. Tarkoitus on uudistaa lämmöntuotanto niin, että siinä hyödynnetään kaivostoiminnan hukkalämpöä. Siitä saadaan 90 prosenttia tarvittavasta lämmöstä ja loput tehdään biomassasta, Mats Nilsson arvioi.

Uudet rakennukset tulevat olemaan hyvin energiatehokkaita, joten lämmöntarve vähenee. Myös veden- ja jätevedenkäsittelyä on tarkoitus parantaa. Yhtiö on jo rakentanut uuden jätevesien purkuputken, koska entinen on jäämässä tulevalle maaperän muodonmuutosten vaikutusalueelle.

Kaupunkilaiset mukana suunnittelussa

Kiirunan keskustan siirtohankkeen projektipäällikkö Christer Vinsa sanoo, että uuteen keskustaan halutaan toimintoja, joita kaupunkilaiset nyt kaipaavat.

– Meidän on mahdollista rakentaa moderni ja kestävä kaupunkikeskusta. Tavoitteena on tiivis kaupunkirakenne ja suuret viheralueet sekä juna- ja bussiliikenteen hyvä saavutettavuus, Vinsa kertoo.

Kuntalaisia on pyritty ottamaan mukaan suunnitteluun monin tavoin. Heidän näkemyksiään vanhasta ja uudesta Kiirunasta on selvitetty.

– Olemme käyneet tiivistä vuoropuhelua asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Visionprojekt 2.0:n yhteydessä kokosimme yhdeksän ryhmää poliitikoista keräämään asukkaiden näkemyksiä, Christer Vinsa sanoo.

Kunta pitää myös tiiviisti yhteyttä LKAB:hen. Sen myötä on muun muassa sovittu, että vanhaa keskustaa ei pureta ennen kuin uusi on käytettävissä.