UUTISET
Liikennekaari laittaa joukkoliikenteen uusiksi
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) suurhanke Liikennekaari on laittamassa koko julkisen liikennekentän uusiksi. Niin valtion omistamat rautatiet ja maantiet kuin vesiväylätkin olisivat yhtiöittämisen kohteina. Lisäksi Valtionrautatiet VR olisi tarkoitus pilkkoa.
Liikennekaareen sisältyy myös joukkoliikenteen täydellinen mullistus: jatkossa linja-autoliikenne ei enää tarvitsisi reittiliikenne- ja kutsuliikennelupaa. Samoin taksilupien lukumäärällisestä rajoittamisesta luovuttaisiin.
Kuntaliitto, suuret ja keskisuuret kaupungit, Helsingin seudun liikenne ja Paikallisliikenneliitto esittivät jo ennen suunnitelmien julkituloa huolensa joukkoliikenteen edellytysten heikkenemisestä. Pelkona oli, että markkinat hoitavat kannattavan liikenteen ja viranomaisille jäisi hoidettavaksi vain se liikenne, joka ei synny markkinaehtoisesti.
− Kunnat voisivat tulevaisuudessa käytännössä hankkia ja järjestää vain kalliin ilta- ja viikonloppuliikenteen sekä syrjäseutujen liikenteen. Tämä lisäisi subvention tarvetta merkittävästi, huomauttaa Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto.
Lisäksi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen muistutti, että kaupunkiseutujen maankäyttö perustuu merkittävästi toimiviin joukkoliikenneverkkoihin. Lakimuutos heikentäisi edellytyksiä kaupunkiseutujen suunnitelmalliseen kehittämiseen.
LVM kiirehti lieventämään epäilijöiden huolta, mutta kovin paljon epäilykset eivät hälvenneet: varsinaisessa esityksessä 18.4. puhutaan sote-uudistuksen yhteydessä rakennettavista maakuntien uusista vahvemmista rooleista. Kun joukkoliikenteen järjestelyvastuut vieritetään maakunnille ja sääntelyluvat poistetaan uusilta yrittäjiltä, kunnallisen joukkoliikenteen pahimmat pelot saattavat toteutua.
LVM aikoo saada Liikennekaaren lausuntokierrokselle kesällä 2017.
Helsingin suurin asuinkerrostaloon tehty aurinkosähköjärjestelmä otettiin käyttöön
Setlementtiasuntojen 149 asunnon vuokrataloon Helsingin Malmilla asennettiin viime talven aikana 160 aurinkopaneelin 40 kW järjestelmä, joka tuottaa vuodessa 36 000 kWh. Aurinkopaneelit on asennettu kahdelle katon lappeelle, jolloin kiinteistön käyttöön syntyy sähköä aamusta iltaan.
Syntyvä sähkö käytetään kiinteistön omassa sähkökulutuksessa kuten ilmanvaihdossa, valaistuksessa, hisseissä, pesulassa, saunoissa ja asukastilassa. Järjestelmän avulla talon vuosittaiset hiilidioksidipäästöt (CO2) vähenevät noin 8300 kg (8,3 tonnia).
Setlementtiasunnot tutki Malmin aurinkosähkön kannattavuutta kesällä 2015, jolloin selvitystyötä teki yhtiössä EU:n kautta tullut Pioneers into Practice -harjoittelija Zoheir Haghighi. Iranilais-ranskalainen arkkitehti huomasi Helsingin aurinkosähköpotentiaalin olevan samalla tasolla kuin Hampurissa. Selvitystyön perusteella järjestelmätoimittajat kilpailutettiin syksyllä 2015.
Järjestelmän asentajaksi valittiin suomalainen Naps Solar Systems Oy, jonka järjestelmiä on myyty yli 140 maahan. -Suomessa aurinkosähkön läpimurto on tapahtumassa. Erityisesti isommissa vuokrataloissa aurinkosähköjärjestelmä riittää hyvin oman kiinteistön sähkön kulutuksen tarpeisiin, kertoo Markus Andersén.
Suomalainen vedetön katujen puhdistusteknologia tähtää kansainvälisille 1,5 miljardin arvoisille lakaisukonemarkkinoille
Kuopiolainen konepajayhtiö Snowek Oy lanseeraa ympärivuotisen katujen puhdistuksen vedettömäksi muuttavan Trombia-teknologian Suomessa huhtikuussa ja kansainvälisillä IFAT-messuilla Saksassa toukokuun lopussa.
Suomalainen konepajayhtiö on kehittänyt yhteistyössä suomalaisten kaupunkien ja kunnossapitourakoitsijoiden kanssa sekä Tekesin tuella kansainvälisille lakaisukonemarkkinoille tähtäävän vedettömän katujen puhdistusteknologian. Teknologiaa hyödynnetään ensimmäisissä markkinatuotteissa jo tämän kevään aikana Suomen kaduilla Snowekin Trombia-puhdistustyölaitteissa.
Perinteisesti katuja puhdistetaan raskaita investointeja kunnilta vaativilla imulakaisukoneilla sekä mekaanisella harjauksella. Trombia-teknologia on kehitetty yhdistämään imulakaisukoneiden sekä mekaanisten harjalaitteiden parhaita.
-High-end lakaisukonemarkkinoiden koko on maailmanlaajuisesti arviolta n. 1,5 miljardia, mutta vedettömiä ja toimivia teknologioita markkinoilla ei vielä ole merkittävässä roolissa, koska puhdistuksen yhteydessä pölyäminen on perinteisesti ratkaistu tien pintaan suihkutettavalla vedellä, Snowekin toimitusjohtaja Antti Nikkanen sanoo.
- Vedetön kadunpinta mahdollistaa ylivoimaisen puhdistustuloksen, kun puhdistettavana ei ole vedellä lietettyä pölyä tai hiekkaa. Vedettömyys mahdollistaa myös pakkasilla puhdistuksen, sillä tienpintaa ei jäädytetä, Nikkanen kertoo.
Oikeus poiketa maankäyttö- ja rakennuslaista siirtyy kunnille
Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain tuli voimaan 1.4.2016. Lain muutos tarkoittaa, että aikaisemmin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY- keskus) toimivaltaan kuuluneet poikkeamisasiat ratkaistaan jatkossa kunnassa.
Kunnille siirtyvät lain muutoksella poikkeamishakemukset mm. silloin, kun kyseessä on uuden rakennuksen rakentaminen kaavoittamattomalle ranta-alueelle ja kun kyseessä on poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.
Lisäksi kunnalle siirtyvät vähäistä suuremmat poikkeamisen asemakaavan mukaisesta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta.
On tärkeää huomata, että lainmuutoksen yhteydessä poikkeamisen edellytykset eivät muutu.
Yksityistieasioiden koulutusohjelma
Suomen Tieyhdistys järjestää yksityistieasioiden asiantuntijakoulutuksen tulevan syksynä. Kurssille haku on menossa 15.5 saakka. Asiaan liittyvää tietoa hakulomakkeineen löytyy Tieyhdistyksen sivulta www.tieyhdistys.fi.
Tavoitteena on syventää ja laajentaa yksityistieasioiden kanssa työkseen toimivien toimihenkilöiden yksityistietuntemusta. Koulutuksen on tähän mennessä vuosina 2007-2014 käynyt noin 70 henkilöä julkishallinnosta (kunnat, valtio) sekä erilaisista yrityksistä ja yhteisöistä.
Kurssille otetaan osanottajia rajoitettu määrä, ei enempää kuin noin 20.
Koulutus koostuu kahdesta koulutusjaksosta, jotka ovat kolmipäiväsiä. Aivan alussa ja myös jaksojen välissä tehdään kotitöitä. Koulutuksen 1. jakso pidetään Keski-Suomen Laukaassa 27-29.9 ja 2. jakso Espoossa 15-17.11.
Kurssiohjelma koostuu mm. yksityistienpitoon liittyvästä lainsäädännöstä, toimitus- ja viranomaisasioista, tiekuntien hallinnosta, tieisännöinnistä, vastuista, yksiköinnistä, rahoituksesta sekä tietysti tienpidon teknisistä asioista. Kouluttajina ja luennoitsijoina ovat kunkin aihepiirin parhaat asiantuntijat.
Väitöskirja: Vesihuollossa tarvitaan uudenlaista ajattelua
Vesihuoltoa hallitaan nykyisin pitkälti tuotannon näkökulmasta. Se on kuitenkin kaikkine teknisine järjestelmineen ja instituutioineen suunniteltu ja organisoitu ihmistä varten. Sen hallinnassa on siten huomioitava tuotantonäkökulman lisäksi muitakin arvoja, painottaa diplomi-insinööri Ossi Heino juuri tarkistetussa väitöskirjassaan.
Heinon väitöskirjan tavoitteena on päästä jäljille siitä, miten vesihuoltoa ajatellaan. Tätä varten hän rakentaa kaksi vaihtoehtoista ajattelumallia, tuotanto- ja palvelu- paradigman.
Väitöskirjan osajulkaisujen teemat liittyvät vesihuoltolaitosten ja ulkopuolisten palveluntarjoajien väliseen luottamukseen, vesihuollon merkityksellistämiseen, kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaan sekä sosiaalisten normien rooliin vesihuollossa. Tarkastelun kautta tehdään näkyväksi vesihuollon taustalla vaikuttavaa ajatteluparadigmaa ja samalla luodaan suuntaviivoja uudelle.
– Tuotannon varmuus ja tehokkuus ovat ehdottoman tärkeitä, mutta ne eivät voi olla ainoita arvoja, Ossi Heino sanoo.
Heinon tutkimuksen mukaan on vaarana, että inhimillinen näkökulma katoaa nykyisessä, yhä enemmän tulokseen perustuvassa ajattelumallissa. Esimerkiksi säästeliäs vedenkäyttö on ympäristön kannalta ja moraalisestikin tärkeää, mutta vesilaitoksen tuloksen kannalta huono asia.
– Vesihuollossa tarvitaan uudenlaista ajattelua. Palvelun inhimillisten ulottuvuuksien tulisi olla vesihuollon hallintaa edustavissa ajatusrakenteissa etualalla ja kirkkaimpana, Heino painottaa.
Diplomi-insinööri Ossi Heinon rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Paradigman jäljillä. Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista” tarkastettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa 15.4.2016.
Oikeus poiketa maankäyttö- ja rakennuslaista siirtyy kunnille
Poikkeamistoimivallan siirtoa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain tuli voimaan 1.4.2016. Lain muutos tarkoittaa, että aikaisemmin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY- keskus) toimivaltaan kuuluneet poikkeamisasiat ratkaistaan jatkossa kunnassa.
Kunnille siirtyvät lain muutoksella poikkeamishakemukset mm. silloin, kun kyseessä on uuden rakennuksen rakentaminen kaavoittamattomalle ranta-alueelle ja kun kyseessä on poikkeaminen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.
Lisäksi kunnalle siirtyvät vähäistä suuremmat poikkeamisen asemakaavan mukaisesta tontti- tai rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoittamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta.
On tärkeää huomata, että lainmuutoksen yhteydessä poikkeamisen edellytykset eivät muutu.
Yksityistieasioiden koulutusohjelma
Suomen Tieyhdistys järjestää yksityistieasioiden asiantuntijakoulutuksen tulevan syksynä. Kurssille haku on menossa 15.5 saakka. Asiaan liittyvää tietoa hakulomakkeineen löytyy Tieyhdistyksen sivulta www.tieyhdistys.fi.
Tavoitteena on syventää ja laajentaa yksityistieasioiden kanssa työkseen toimivien toimihenkilöiden yksityistietuntemusta. Koulutuksen on tähän mennessä vuosina 2007-2014 käynyt noin 70 henkilöä julkishallinnosta (kunnat, valtio) sekä erilaisista yrityksistä ja yhteisöistä.
Kurssille otetaan osanottajia rajoitettu määrä, ei enempää kuin noin 20.
Koulutus koostuu kahdesta koulutusjaksosta, jotka ovat kolmipäiväsiä. Aivan alussa ja myös jaksojen välissä tehdään kotitöitä. Koulutuksen 1. jakso pidetään Keski-Suomen Laukaassa 27-29.9 ja 2. jakso Espoossa 15-17.11.
Kurssiohjelma koostuu mm. yksityistienpitoon liittyvästä lainsäädännöstä, toimitus- ja viranomaisasioista, tiekuntien hallinnosta, tieisännöinnistä, vastuista, yksiköinnistä, rahoituksesta sekä tietysti tienpidon teknisistä asioista. Kouluttajina ja luennoitsijoina ovat kunkin aihepiirin parhaat asiantuntijat.
Väitöskirja: Vesihuollossa tarvitaan uudenlaista ajattelua
Vesihuoltoa hallitaan nykyisin pitkälti tuotannon näkökulmasta. Se on kuitenkin kaikkine teknisine järjestelmineen ja instituutioineen suunniteltu ja organisoitu ihmistä varten. Sen hallinnassa on siten huomioitava tuotantonäkökulman lisäksi muitakin arvoja, painottaa diplomi-insinööri Ossi Heino juuri tarkistetussa väitöskirjassaan.
Heinon väitöskirjan tavoitteena on päästä jäljille siitä, miten vesihuoltoa ajatellaan. Tätä varten hän rakentaa kaksi vaihtoehtoista ajattelumallia, tuotanto- ja palvelu- paradigman.
Väitöskirjan osajulkaisujen teemat liittyvät vesihuoltolaitosten ja ulkopuolisten palveluntarjoajien väliseen luottamukseen, vesihuollon merkityksellistämiseen, kunnalliseen infrastruktuuripolitiikkaan sekä sosiaalisten normien rooliin vesihuollossa. Tarkastelun kautta tehdään näkyväksi vesihuollon taustalla vaikuttavaa ajatteluparadigmaa ja samalla luodaan suuntaviivoja uudelle.
– Tuotannon varmuus ja tehokkuus ovat ehdottoman tärkeitä, mutta ne eivät voi olla ainoita arvoja, Ossi Heino sanoo.
Heinon tutkimuksen mukaan on vaarana, että inhimillinen näkökulma katoaa nykyisessä, yhä enemmän tulokseen perustuvassa ajattelumallissa. Esimerkiksi säästeliäs vedenkäyttö on ympäristön kannalta ja moraalisestikin tärkeää, mutta vesilaitoksen tuloksen kannalta huono asia.
– Vesihuollossa tarvitaan uudenlaista ajattelua. Palvelun inhimillisten ulottuvuuksien tulisi olla vesihuollon hallintaa edustavissa ajatusrakenteissa etualalla ja kirkkaimpana, Heino painottaa.
Diplomi-insinööri Ossi Heinon rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Paradigman jäljillä. Tutkimus vesihuollon ajattelumalleista” tarkastettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa 15.4.2016.