Helsinki on monien muiden maailman kaupunkien tapaan sitoutunut hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Paljon on jo tehty, mutta vaikeustaso kasvaa koko ajan. Tuulivoima voi olla yksi väline. Se näyttää nauttivan sekä poliittista tukea että kannatusta kaupunkilaisten keskuudessa.

Teksti Alpo Tani

Helsinki tavoittelee hiilineutraalia toimintaympäristöä vuoteen 2050 mennessä, mikä saattaa ensin tuntua kaukaiselta tavoitteelta, mutta tavoitevuosi tulee vastaan yllättävän äkkiä kun ottaa huomioon isojen rakenteellisten muutosten nopeuden.

Helsinki on pystynyt vähentämään ilmastopäästöjään viime vuosina merkittävästi, ja vuoden 2020 tavoitteeksi asetettu 30 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 1990 verrattuna näytetään saavutettavan. Vaikeustaso päästöjen vähentämisessä kasvaa kuitenkin koko ajan. Tuulivoimatuotanto kaupungin alueella voi olla yksi keino tiukentuvien päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Vuoden 2015 aikana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto laati tuulivoiman sijoittamisperiaatteet kaupunkiin. Työ tehtiin rinnakkain ja samanaikaisesti käynnissä olevan yleiskaavan laadinnan kanssa. Sijoittamisperiaatteet rakentuvat kolmesta tuulivoiman sijoittamista ohjaavasta näkökulmasta, jotka pyrittiin ottamaan huomioon suunnittelussa. Lisäksi työssä haluttiin ottaa kantaa tuulivoimaloiden kokoluokkiin.

Ulkosaaristo taloudellisesti

paras sijainti tuulivoimaloille

Tuulivoimarakentamista ohjaa voimakkaasti sijainnista riippuva liiketaloudellinen kannattavuus. Tätä näkökulmaa selvitettiin Pöyry Oyj:n konsulttityönä, joka tuotti tärkeää tietoa tuulivoiman rakentamisen kustannuksista erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa Helsingin kaupungin sisällä.

Työn keskeisenä havaintona oli, että teollisen kokoluokan tuulivoimaloille voi olla liiketaloudellisesti kannattavia sijainteja erityisesti kaupungin ulkosaaristossa, jossa on hyvät tuuliolosuhteet sekä periaatteellinen mahdollisuus rakentaa kuivalle maalle.

Maiseman muutokseen liittyvät reunaehdot ovat hyvin keskeisiä tuulivoimasuunnittelussa. On selvää, että Helsingissä maisemallisten tekijöiden merkitys on erityisen suuri. Osana tuulivoiman sijoittamisperiaatetyötä toteutettiin maisemavaikutusten arviointia, jossa kaupunkisuunnitteluviraston apuna oli Arkkitehdit Gylling-Vikström Oy.

Maisematarkastelu osoitti, että kaupungin rannoilta avautuvien merinäkymien säilymisen kannalta on olennaista keskittää teollisen kokoluokan tuulivoimarakentaminen siten, että mahdollisimman suuri osa horisontista jää koskematta.

Toisaalta keskitettyyn sijaintiin olisi maisemallisesta näkökulmasta mahdollista rakentaa suurikin tuulivoimakokonaisuus siten, että maisemallinen vaikutus pysyisi edelleen hallittavana. Maisemavaikutusta rajoittaa erityisesti tuulivoimaloiden etäisyys kaupungin keskustasta ja Suomenlinnan arvoista, saarien peittävä vaikutus sekä harkittu voimaloiden sommittelu, jollaiseksi tehdyssä työssä tarjotaan kampamaisia pohjois-etelä suuntaisia rivejä.

Tällöin mantereelta päin katsottaessa voimalat peittävät toisiaan, mutta merellä liikuttaessa ja esimerkiksi matkustaja-aluksilta katsottaessa, olisivat tuulivoimalat näkyvä maisemallinen elementti.

Tuulivoima jakaa

vahvasti mielipiteitä

Tuulivoima on kansalaisten mielipiteitä voimakkaasti jakava asia. Tästä syystä sijoittamisperiaatteiden laadinnassa haluttiin selvittää myös tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä Helsingissä.

Aiemmin aiheesta käydyn valtuustokeskustelun perusteella voitiin päätellä, että tuulivoimalla on Helsingissä poliittista tukea. Yleisessä keskustelussa tuulivoimaan on usein liitetty positiivinen suhtautuminen, joka kuitenkin heikkenee siinä vaiheessa, kun tuulivoimaa suunnitellaan kunkin lähiympäristöön.

Helsingin tapauksessa tuulivoiman sosiaalista hyväksyttävyyttä selvitettiin WSP Finlandin ja Steep Interactiven kanssa yhteistyössä. Selvityksen keskeinen osa oli internet-kysely. Siinä vastaajilta kysyttiin yleisestä suhtautumisesta tuulivoimaan. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus osoittaa kartalla tuulivoimarakentamiselle soveltuvia kohteita kuten myös kohteita, jotka eivät sovellu tuulivoiman sijoittamiseen.

Selvityksen tulos oli yllättävänkin myönteinen tuulivoiman sijoittamista kohtaan. Selvästi suurin osa 2 426 kyselyyn vastanneesta suhtautui myönteisesti Helsinkiin sijoitettavaan tuulivoimaan. Kannatus oli erityisen suurta ulkosaariston osalta.

Isosaari ja Kuivasaari

sijoituspaikkoina

On huomattava, että kysely tavoitti korostuneesti nuoria kaupunkilaisia, joiden suhtautuminen tuulivoimaan on kenties keskimääräistä positiivisempi. Toisaalta kaikki kaupunkisuunnitteluun liittyvä osallistuminen perustuu aina osallisten vapaaehtoisuuteen ja kyselyn tuloksena voidaan pitää vähintäänkin sitä, että tulevaisuuden energiaratkaisut ovat ihmisille merkityksellisiä ja useat ihmiset pitävät tuulivoimaa yhtenä vähähiilisen kaupungin elementtinä.

Tuulivoiman sijoittamisperiaatteet on laadittu edellä mainittuihin näkökulmiin perustuen ja niitä yhteen sovittaen. Teollisen kokoluokan tuulivoimaa esitetään ulkosaaristoon Isosaareen ja Kuivasaareen sekä näitä ympäröivälle merialueelle.

Lisäksi Vuosaaren satamaan ja täyttömäelle on osoitettu pienempi teollisen kokoluokan tuulivoiman alue. Sijoittamisperiaatteissa otetaan kantaa myös pienemmän kokoluokan tuulivoiman sijoittamiseen. Helsingin saaristoon osoitettu vyöhyke mahdollistaa paikallisen sähkötuotannon tarpeisiin rakennettavan tuulivoiman, ja pienimmän kokoluokan, lähinnä kiinteistöihin integroitavan, tuulivoiman rakentaminen on työn puitteissa mahdollista koko kaupungissa.

Kaupunginhallitus käsittelee

energia- ja ilmastopolitiikkaa

Helsingin tuulivoiman sijoittamisperiaatteet on laadittu kaupunkisuunnittelun näkökulmasta ja ne on hyväksytty pienin muutoksin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta 2016. On selvää, että tuulivoiman sijoittaminen vaatii vielä runsaasti jatkoselvittämistä ennen kuin tiedetään, rakennetaanko Helsinkiin tuulivoimaa vai ei.

Sijoittamisperiaatteita laadittaessa järjestettiin kaksi sidosryhmätilaisuutta, jotka tuottivat työhön tarpeellista tietoa tuulivoiman sijoittamiseen liittyvistä moninaisista kysymyksistä. Helsingissä tuulivoiman sijoittamiseen liittyvänä erityiskysymyksenä on puolustusvoimien toimintaedellytysten varmistaminen.

Helsingin tuulivoiman sijoittamisperiaatteet osoittavat potentiaaliset sijainnit tuulivoimalle. Jatkossa Helsingissä tehtävää tuulivoimasuunnittelua tehdään hankesuunnitteluna, mikäli esitetyt sijainnit näyttäytyvät energiatoimijoille riittävän kiinnostavina kohteina.

Suhtautuminen tuulivoimaa kohtaan on myös mitä suurimmassa määrin energiapoliittinen asia, jota seuraavaksi käsittelee Helsingin kaupunginhallitus. Tässä keskustelussa kaupunkisuunnittelun näkökulmasta laaditut tuulivoiman sijoittamisperiaatteet toimivat vähintäänkin keskustelun avauksena vähähiilisempää kaupunkia tavoiteltaessa.

Kirjoittaja (FM/suunnittelumaantiede) työskentelee yleiskaavasuunnittelijana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa.