Helsingin rakennusvirastossa katusuunnittelun parissa työuransa tehnyt Tarmo Pendolin toimi nyt huhtikuussa 90 vuotta täyttäneen Suomen kuntatekniikan yhdistyksen rahastonhoitajana yli 30 vuotta. Kuntatekniikan päiville hän osallistui ensi kertaa 1967 ja nyt suunnitelmissa on osallistua tapahtumaan Maarianhaminassa kesäkuussa. Se on 50. kerta peräkkäisinä vuosina.

Teksti Paavo Taipale

Kuvat Seppo Haavisto

Pelisilmä on edelleen kohdallaan, kun Tarmo Pendolin, 76, syöttää pelikaverille Helsingin Töölön Kisahallin torstaisissa koripalloharjoituksissa. Myös oma heittokäsi on vakaa. Vaikka Pendolin on moniin koripalloharrastajiin verrattuna pieni mies, vuosikymmenten pelikokemus, ketteryys ja pettämätön pelisilmä tuovat tulosta.

Helsinkiläiset koripalloveteraanit eri seuroista harjoittelevat kahdesti viikossa kahdessa porukassa Kisahallissa. Aikanaan suomensarjatasolla palloillut Pendolin pelaa yleensä hieman ikätovereitaan nuorempien mukana, koska siellä pelin taso on parempi.

− Käyn lisäksi oman seuran harjoituksissa kerran viikossa. Myös entisen työnantajan Helsingin rakennusviraston koripalloporukka on toistaiseksi huolinut mukaan pelaamaan omalle viikoittaiselle vuorolleen, rakennusinsinööri Tarmo Pendolin kertoo.

Liikunta ja erityisesti koripallo on pitänyt nyt jo toistakymmentä vuotta eläkkeellä olleen kuntatekniikan tekijän virkeänä ja hyvässä kunnossa. Myös solakka olemus on auttanut siinä, ettei suurempia kremppoja ole ollut.

Tampereen kautta Helsingin

katujen suunnittelijaksi

Heinolasta kotoisin oleva Pendolin päätyi 1960-luvulla opiskelujen jälkeen Helsinkiin Tampereen kautta. Heinolalaisten kaverien kanssa hän hakeutui Tampereen teknilliseen opistoon opiskelemaan rakennustekniikkaa.

− Opinnot kestivät neljä vuotta ja niinä vuosina mukaan tarttui myös vaimo. Tampereen seudulta ei silloin tahtonut löytyä töitä ja lähdin kahden kaverin kanssa Helsinkiin työnhakuun. Kävelin rakennusvirastoon, jossa vahtimestari kehotti kyselemään töitä katuosastolta.

Kävi niin, että aiemmin kesäisin muun muassa mittaustöissä Heinolan kaupungilla olleelle Pendolinille löytyi heti töitä rakennusviraston katuosastolta. Hän oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa, sillä töitä löytyi myös mukana olleille kahdelle kaverille.

Tuolloin vuonna 1966 alkoi lähes neljänkymmenen vuoden työura Helsingin kaupungin palveluksessa. Kaupungilta oli luonteva kysyä töitä, kun aiemmin oli jo kokemusta Heinolan kaupungilta.

− Aluksi toimin katusuunnittelijana keskustan alueella, ja myöhemmin jaospäällikkönä vastuullani oli katusuunnittelu koko kaupungin alueella. Jaoksessa oli viitisentoista työntekijää, Pendolin muistelee.

Noilta vuosilta poikkeuksellisena suunnittelukohteena mieleen on jäänyt Mallaskadun tunneli Punavuoressa. Siihen aikaan katuja ei juuri tunneleihin viety.

Työtavat muuttuvat,

perustehtävä pysyy

Työvuosien aikana organisaatiot ja työtavat muuttuivat moneen kertaan. Tietokoneita ei Tarmo Pendolinin uran alkuaikoina juuri käytetty.

− Kynät, paperi, taulukot ja iso kasa viivoittimia olivat välineet, joiden kanssa klotoideja laskeskeltiin ja piirrettiin. Tietokoneet tulivat jossakin vaiheessa pikku hiljaa mukaan. Eläkeikää lähestyvät tekivät työt uransa loppuun perinteisillä menetelmillä, mutta nuoret omaksuivat uusien välineiden käytön nopeasti.

Kaupungin vaihtelevat työtehtävät tarjosivat sopivasti haastetta, joten houkutusta hakeutua muualle ei ollut.

− Vaihtelevat tehtävät, tietyt työajat ja suhteellisen tasainen työkuorma sopivat minun luonteelleni. Ei ollut konsulttien tapaan toisinaan tarve painaa niska limassa ja toisinaan pyöritellä peukaloitaan.

− En usko, että kuntatekniikkaan kovin suuria muutoksia tulee. Putket pysyvät kadun alla ja kadut rakennetaan suurelta osin entiseen tapaan. Välineet toki ovat muuttuneet ja esimerkiksi muovi on laajasti syrjäyttänyt betonin viemäreiden materiaalina.

Kuntatekniikan päivät

tyhjensi viraston

Suomen kuntatekniikan yhdistyksen toiminta tuli rakennusviraston nuorelle suunnitteluinsinöörille vastaan nopeasti ja konkreettisesti viraston käytävillä, tosin hieman oudolla tavalla.

− 1966 kesäkuussa porukka katosi virastosta yhtäkkiä ja olimme kahden vastapalkatun kaverini kanssa jokseenkin ainoat ihmettelemässä, minne kaikki olivat hävinneet. Kun väki palasi, selvisi, että he olivat olleet Kuntatekniikan päivillä.

Työkavereiden palaute päiviltä teki vaikutuksen nuoreen insinööriin ja Pendolin liittyikin pian yhdistyksen jäseneksi. Seuraavana vuonna 1967 hän osallistui itse ensi kertaa Kuntatekniikan päiville. Katkeamaton osallistumisten ketju on jatkunut tähän saakka. Nyt onkin suunnitelmissa osallistua kesäkuussa Kuntatekniikan päiville jo 50:ttä kertaa peräkkäin. Todennäköisesti lyömätön ennätys tuokin.

− Rakennusvirastossa kannustettiin osallistumaan päiville. Työurani alkuvuosien katupäällikkö Martti Anttila oli itse innokas yhdistysmies. Yhdistykseen liittymistä pidettiin lähes velvollisuutena ja sen katsottiin palvelevan niin työntekijää kuin työnantajaakin.

Yli 30 vuotta kirstunvartijana

1971 Pendolinia pyydettiin SKTY:n rahastonhoitajaksi. Hän hoiti tehtävää yli 30 vuotta eläkkeelle jäämiseensä saakka.

− Päivääkään en ole katunut, että lähdin mukaan. Aktiivinen toiminta yhdistyksessä on tuonut elämääni paljon sisältöä sekä ammatillisesti että uusien ystävien muodossa.

Tarmo Pendolinille myönnettiin pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen yhdistyksen kunniajäsenyys. Sen myötä viimeisen runsaan vuosikymmenen ajan Kuntatekniikan päiville on ollut helppo osallistua.

− Tulee erillinen kutsu ja pidetään huolta niin, ettei tarvitse edes omin varoin osallistua.

Pendolinia ilahduttaa, että viime vuosina tapahtumaan on osallistunut yhä enemmän nuoria ammattikunnan edustajia.

− Nyt tietysti on sanottava, että nuoruus on suhteellinen käsite, mutta olen pannut merkille, että jonkinlainen aalto aktivoitumisessa yhdistystoimintaan on menossa.

Toimihenkilövuosikymmeniltä mieleen muistuvat kunkin aikakauden ajankohtaiset asiat ja toimintatapojen vertailu eri kaupunkien kesken. Se kehitti myös omaa ammattitaitoa. Yhdistyksen puheenjohtajista mieleen on jäänyt erityisesti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Lars Hedman.

− Hän oli hyvin laaja-alainen ja kauaskatseinen mies, jonka aikana yhteydet myös pohjoismaisiin sisarjärjestöihin tiivistyivät.

Yhdistyksen tulevaisuus

näyttää hyvältä

Yhdistyksen talous kehittyi Pendolinin rahastonhoitajakaudella vakaasti. Tuottoa saatiin hieman vuotuisista Kuntatekniikan päivistä ja 1980-luvun alkupuolelta lähtien joka toinen vuosi yhdessä muiden toimialan yhdistysten kanssa järjestettävästä Yhdyskuntatekniikka-näyttelystä.

− Aloittaessani yhdistyksellä oli pankkitilillä olevien varojen lisäksi jokunen vanha osake. Kun näytti siltä, että ylijäämää tuli, ehdotin hallitukselle arvopaperien hankkimista. Siitä pikku hiljaa kehittyi jonkinmoinen osakesalkku.

Toiminta ja henkilöstö ovat kehittyneet paljon siitä, kun Pendolin jätti rahastonhoitajan tehtävät. Hän uskoo 90-vuotiaan yhdistyksen tulevaisuuteen.

− Sen perusteella, mitä Kuntatekniikka-lehdestä luen ja Kuntatekniikan päivillä näen, yhdistyksen tulevaisuus näyttää hyvältä.