Turku pyrkii parantamaan ravinteiden kierrätystä tiukemmilla pellonvuokrausehdoilla ja laatimalla lietteenkäsittelylle laatukriteerit. Taivassalossa pohditaan, mitä tehdä kalanperkausjätteille. Tavoitteena on ravinnepäästöjen vähentäminen.

Teksti ja kuvat Sari Järvinen

Taivassalosta monille tulee mieleen meri, silakat ja graniitti, jotkut ehkä tietävät Silakrysäyksenkin, joka on Varsinais-Suomen suurin maaseututapahtuma. Harvempi kuitenkaan miettii, mitä kalanperkuujätteille tapahtuu.

– Kalatalouden jätevedet ovat meillä haaste. Ne ovat eri asia kuin yhdyskuntajäte, Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala sanoo.

Kunnan jätevedenpuhdistamoon ajettiin kokeilumielessä pieniä eriä kalanperkuujätettä, mutta se häiritsi puhdistamon normaalia prosessia. Kylälle leijaili kalaisi tuoksu.

1 700 asukkaan Taivassalo lähti mukaan Ravinneneutraali kunta- eli RANKU-hankkeeseen löytääkseen ajatuksia siihen, miten kalanperkuujätteiden kierrätystä voisi parantaa. 1970-luvulla rakennettu ja myöhemmin laajennettu jätevedenpuhdistamo tulee elinikänsä päähän muutaman vuoden kuluttua.

– Ei meillä ennen RANKUa mietitty ollenkaan, että jätevedenpuhdistuksen lopputuotteita voisi käyttää biopolttoaineena. Nyt syntyi ajatus, että voisimme käyttää niitä hyväksi esimerkiksi kaukolämmityksessä.

HINKU ja RANKU

sopivat yhteen

Taivassalosta noin 50 kilometriä kaakkoon löytyy Turku, jossa jätevedenpuhdistamon lietteestä mädätetään biokaasua. Kaupungissa on – ainakin turkulaisten mielestä – Suomen paras jätevedenpuhdistamo. Se poistaa 99 prosenttia jäteveden fosforista, joka päätyy jätevesilietteeseen ja mädätyksen kautta maanparannusaineeksi.

Silti kaupungin ylivoimaisesti suurin keskitetty ravinnevirta syntyy juuri jätevedenpuhdistamolla, jonne 13 kuntaa pumppaa jätevetensä. Airistolle valuu viisi tonnia fosforia vuodessa eli puhdistamattoman prosentin verran. Sen siivous on teknisesti mahdollista, mutta hirvittävän kallista.

Turku lähti mukaan RANKU-hankkeeseen, sillä se sopii hyvin sen muihin hankkeisiin: Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeeseen (HINKU) ja Itämerihaasteeseen. RANKUn myötä on mietitty, miten jätevedenpuhdistuksen ravinteiden kierrätystä voisi edelleen kehittää. Tehtävä ei ole ollut aivan helppo.

Lietteenkäsittelylle

laatukriteerit

– Jätevedenpuhdistuksen kemiallinen prosessi ei lähivuosina muutu. Lisäksi haasteena on, että puhdistusprosessissa rauta saostetaan fosforiin, jolloin fosforista tulee vaikeasti liukenevaa, Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Mirva Levomäki kertoo.

Siksi kasvit eivät pysty hyödyntämään nopeasti lietteen fosforia lannoitteena.

– Vesikemian alan toimijat voisivat miettiä, miten ravinteet saadaan lietteestä irti. Siinä olisi tuotteistamisen mahdollisuus. Ratkaisuja on jo olemassa, mutta ne ovat kalliita. Tilanne saattaa muuttua, kun fosfori loppuu. Silloin sen hinta nousee, Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Pekka Salminen pohtii.

Turussa kehitettiin kuitenkin muita tapoja parantaa ravinteiden kierrätystä.

– Lähdimme kehittämään lietteenkäsittelyn hankintaprosessia. Lietteenkäsittely on ulkoistettu, mutta puhdistamo hallinnoi sitä itse, Salminen kertoo.

RANKU-hankkeen lähtökohdat otettiin huomioon, kun lietteenkäsittelyn laatukriteeristöä laadittiin.

– Meidän osaltamme RANKU näkyy uudessa hankintamallissa. Ennen lietteenkäsittelyn kilpailutuksessa otettiin huomioon vain hinta, nyt myös laatu, Levomäki kertoo.

Nyt Puhdistamo arvioi ja pisteyttää palvelun sujuvuutta ja riskittömyyttä kuljetuksessa ja puhdistamolietteen ensisijaisessa käsittelyprosessissa sekä niiden varajärjestelmissä. Huomioon otetaan myös typen ja fosforin kierto ja niiden hallinta poikkeustilanteissa.

Tiukemmat vuokraehdot

kaupungin peltomaille

Kun jätevedenpuhdistamosta valuu mereen viisi tonnia fosforia vuodessa, Aurajoen kautta sitä virtaa 55 tonnia samassa ajassa.

– Jätevedenpuhdistamoon on investoitu 140 miljoonaa euroa. Nyt pitäisi valuma-alueen hajakuormituksessa vuorostaan tapahtua jotain, Salminen toivoo.

Turun kaupunki on itse iso maanomistaja. Sillä on 1 700 hehtaaria peltoa, joka on vuokrattu paikallisille maanviljelijöille.

– Kehitimme maanvuokrasopimusmallia ravinneneutraalimpaan suuntaan. Esimerkiksi Ruissalon saaressa viljelyn on oltava vuokraehtojen mukaan luomua. Lähellä vesistöjä vaadimme leveitä suojakaistoja, jotka määritellään tapauskohtaisesti. Peltoja täytyy kalkita säännöllisesti, ja merenranta-alueita on muutettu laidunalueiksi.

Salmisen mukaan RANKUn kautta voidaan levittää Turun vuokrasopimusmallia, jossa on mukana myös vinkkejä, miten ympäristönsuojelua voidaan peltoviljelyssä muutenkin parantaa. Suomen pelloista jo yli 30 prosenttia on vuokralla.

Myös Taivassalossa maataloudesta lähtöisin olevat ravinnevirrat ovat tuttuja. Kunta oli mukana Aalto-yliopiston kurssityössä. Siinä ulkomaalaiset opiskelijat selvittivät, mitä orgaanisia ravinnevirtoja Taivassalossa on ja miten niiden kulkua voitaisiin muuttaa kestävämmän kehityksen mukaiseksi.

– Emme ole vielä pohtineet tuloksia virallisesti, mutta yksi helposti toteutettavissa oleva idea on kosteikkoallas. Sinne ajettaisiin sellaista jätevettä, jonka kaislikko pystyy puhdistamaan. Liete kerättäisiin ja vietäisiin esimerkiksi polttolaitokselle. Haasteena kosteikossa on, miten sen saa pidettyä käynnissä. Täälläkin voi olla viikko 30 asteen pakkasta, Rantala pohtii.

Hevosenlantaa

pussiin ja myyntiin

Opiskelijat ehdottivat myös, että Taivassalon kunta voisi perustaa eräänlaisen ilmoitustaulun. Sen kautta eläinten lannoitteita omistavat voisivat etsiä kunnan kierrätyspalvelun kautta lannoitteita tarvitsevia viljelijöitä.

– Kävi ilmi, että viljelijät tekevät omatoimisesti jo tällaista työtä, Rantala kertoo.

Salminen puolestaan on pohtinut tekevänsä jotain hevosenlannalle, sillä hevostilalliset eivät itsekään aina tiedä, minne sitä sijoittaisi. Maanviljelijät eivät ole hevosenlannasta järin innoissaan, koska se voi sisältää epäpuhtauksia, kuten hukkakauran siemeniä.

– Hevosenlannan suhteen voisi toimia kunnan vetämä joukkoistamisen konsepti. Jos tallit kompostoisivat ja pakkaisivat lannan tuotteeksi, kotipuutarhurit voisivat ostaa sitä tiloilta kuin multaa kaupasta.