Aurinkoenergia on tämän päivän megatrendi kuntien yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa. Auringon hyödyntäminen talotekniikassa perustuu onnistuneeseen kaavoitukseen ja huolelliseen etukäteissuunnitteluun. Investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia, kun hankkeita tarkastellaan aurinkoenergian elinkaaren pituisella aikajänteellä.

Teksti Karoliina Auvinen ja Lotta Liuksiala

Aurinkoenergia on paitsi ympäristöystävällinen teko, myös kannattava hanke kunnille. Aurinkoenergiaan investoiminen on keino edistää ilmasto-ohjelmien, energiatehokkuusdirektiivin, lähes nollaenergia­raken- tamisen ja valtioneuvoston cleantech-hankintasuosituksen toimeenpanoa.

Kunnille on nykyisin tarjolla monenlaisia aurinkoenergian palvelu- ja rahoitusmalleja, kuten osamaksu- tai energianostosopimuksia. Ne tarjoavat mahdollisuuden hankkia aurinkoenergiaa ilman omaa alkupääomaa tai huoltovastuuta laitteistosta.

Kuntatoimijoilla on myös mahdollisuus saada aurinko- ja energiatehokkuushankintoihin merkittävästi edullisempaa laina- tai leasing-rahoitusta kuin yrityksillä.

Hyödyntämisen edellytykset

luodaan kaavoituksella

Uusien alueiden ja rakennusten suunnitteluvaiheessa on tärkeää luoda edellytykset aurinkoenergian hyödyntämiselle. Aurinkoenergia tulee ottaa huomioon kaavoituksessa, maankäyttösopimuksissa ja tontinluovutusehdoissa.

Aurinkoenergian tuotto on erittäin riippuvainen muun muassa asemakaavassa luotavista olosuhteista. Kaavoituksessa tulisi suunnata rakennusten katon lappeet lounas-etelä-kaakko -suuntaan, mikä mahdollistaa auringon säteilyn optimaalisen hyödyntämisen.

Lisäksi on tärkeää ehkäistä puiden ja muiden rakennusten varjostukset. Rakennusten välisiä varjostuksia ja kattojen ilmansuuntia on vaikeaa myöhemmin muuttaa, joten aurinkoenergian tuotannon edellytykset on tärkeää luoda jo kaavoitusvaiheessa.

Maankäyttösopimuksilla ja tontinluovutusehdoilla voidaan velvoittaa energiatehokkaaseen rakentamiseen ja aurinkoenergian käyttöön. Esimerkiksi Turun Skanssin alueen tontinluovutusehdot velvoittavat varaamaan teknisiin tiloihin ja katolle sopivaa tilaa aurinkoenergian tuotannolle.

Suunnitteluvaatimuksilla ja -suosituksilla sekä laatutavoitteilla voidaan ohjata rakennusalueen suunnittelijat mahdol­listamaan aurinkoenergian hyödyntäminen.

Jyväskylän Kankaan alueen laatuaapinen on loistava esimerkki aurinkoenergiaa edistävistä suunnitteluohjeista. Kankaan alueen katot tulee rakentaa niin, että aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista. Lisäksi asuntosuunnittelussa kannustetaan kokeiluihin ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Ohjeissa on huomioitu mm. kattojen suuntaaminen, varjostusten välttäminen sekä tilavaraukset katolta ja sähköpääkeskuksesta.

Toimenpidelupavaatimukset

hidasteena

Toimenpidelupien vaihtelevat käytännöt ovat este aurinkoinvestointien etenemiselle. Maksullisen toimenpideluvan edellyttäminen voi vaikeuttaa, viivyttää ja estää investointien toteuttamista etenkin pk-yrityksissä ja kotitalouksissa. Toimenpideluvan hakemisen viemä aika ja siten kokonaiskustannukset ovat suuria suhteessa investoinnin rahamäärään.

Aurinkoenergiajärjestelmien lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain merkittävästi. Joissakin kunnissa lupaa ei vaadita, kun toisissa edellytetään asennukselta toimenpidelupa.

Rakennuksen pinnan myötäisesti asennetut aurinkopaneelit ja keräimet olisikin hyvä vapauttaa rakennus- ja toimenpidelupien hakemisesta tavallisella asemakaava-alueella. Monet kaupungit, kuten Vantaa, Espoo ja Helsinki, ovat jo vapauttaneet aurinkoasennukset toimenpideluvista.

Ehdot toimenpideluvista vapauttamiseen vaihtelevat. Vantaan ja Helsingin rakennusjärjestyksissä aurinkokeräimet on yksiselitteisesti vapautettu toimenpideluvista kaikilla tonteilla kun taas Espoon rakennusjärjestyksessä mainitaan, että asennusten tulee olla kaupunkikuvan mukaiset.

Monien kuntien rakennusjärjestyksissä ei mainita aurinkojärjestelmiä lainkaan, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta ja lisätyötä niin rakennuttamisprojektissa kuin kuntien rakennusvalvonnassa.

Vuoropuhelu aurinkoenergia-

toimijoiden kanssa kannattaa

Ennen varsinaista hankintaprosessin aloittamista kannattaa kerätä tietoa tarjolla olevista ratkaisuista ennakoivalla markkinavuoropuhelulla.

Kunnat voivat järjestää keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan aurinkoenergiayrityksiä ja alan riippumattomia asiantuntijoita esiintyjiksi. Näin kunta voi saada ensikäden tietoa tarjolla olevista ratkaisuista, palveluista, rahoitusmalleista ja hankinnan mielekkäistä toteutustavoista.

Tilaisuudet kannattaa järjestää avoimina, jolloin myös alueen yritykset ja asukkaat voivat hyötyä tiedoista omien aurinkohankintojensa suunnittelussa. Markkinavuoropuhelulla voidaan kartuttaa hankintaosaamista tarjouspyynnön tekemistä varten.

Hankinnassa kannattaa

panostaa laatuun

Tarjouspyyntöä laadittaessa kannattaa jättää tilaa järjestelmätoimittajan ammattitaidolle. Oikea mitoitus on yksi keskeisempiä taloudellisen kannattavuuden edellytyksiä.

Mikäli järjestelmän koko on jo tarjouspyynnössä määritelty kohteen energiankulutusprofiiliin sopimattomaksi, voi tuloksena olla taloudellisesti kannattamaton investointi. Lisäksi halpaan hankintahintaan perustuvat tarjouspyynnöt jättävät usein huomiotta järjestelmän laadun, mikä saattaa kostautua oletettua alhaisempina tuotantomäärinä tai lyhyen takuuajan aiheuttamana riskinä.

Tarjouspyynnöt kannattaa laatia avaimet käteen periaatteella niin, että niissä tavoitellaan mahdollisimman edullista aurinkoenergian tuotantohintaa senttiä/kWh. Tällöin tarjouspyyntöön kannattaa kuvata rakennuksen energiankulutus, asennuspaikka, kuten katon koko, kallistuskulma ja materiaalit, sekä järjestelmän laatukriteerit, kuten tuottotakuu ja takuuaika.

Kun tarjouspyyntö perustuu tuotolle, voi teknisten yksityiskohtien kuten järjestelmän koon ja tekniikan määrittämisen jättää toimittavalle yritykselle. Jos taas kilpailutetaan aurinkoenergian palvelusopimusta, voi tarjouspyynnön kriteerinä käyttää lyhintä sopimuskautta sillä ehdolla, että aurinkoenergia saa maksaa saman verran tai vähemmän kuin mitä kohteen vastaavat energiakustannukset ovat tällä hetkellä.

DI Karoliina Auvinen toimi aiemmin hankepäällikkönä FinSolarissa. Nyt hän työskentelee Aalto yliopistolla vuorovaikutusvastaavana Smart Energy Transition hankkeelle, joka tutkii globaalin energiamurroksen merkityksiä Suomelle.

KTM Lotta Liuksiala on FinSolar hankkeen projektiassistentti. Hän toimii nyt koordinaattorina Smart Energy Transition hankkeessa.

Lähde: Auvinen Karoliina; Liuksiala Lotta. 2016. Aurinkoenergian edistämiskeinot kunnissa. FinSolar-hankkeen selvityksiä. Aalto-yliopisto. Saatavissa: http://www.finsolar.net/?page_id=2997&lang=fi