Huoltovapaa puistonpenkki Chicagossa.

Parempaa tuottavuutta rajoja rikkomalla

Kuntatekniikka on erikoinen ala, sillä sen parissa työskentelee erilaisilla toimialoilla hyvin monimuotoisesti koulutettuja ihmisiä. Uskon, että kaikkien kuntatekniikan alalla toimivien tavoitteena on saada oma työ mahdollisimman hyvin tehtyä ja että työ vaikuttaa muihin ja yhteiskuntaan. Puhtaaksi liukuhihnatyöksi kuntatekniikkaa on aivan turha verrata.

Kuntatekniikassa on kuitenkin toinenkin puoli – hyvin perinteinen ala, joka toimii julkisella sektorilla eli verovaroilla. Viime aikoina julkisen talouden sakkaaminen on vain jatkunut. Julkisella puolella on välttämätöntä parantaa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta laadun kärsimättä. Näin meille kertoi Raimo Sailas viime vuoden Kuntatekniikan päivillä Oulussa. Ne, jotka siellä olivat kuuntelemassa, muistanevat madonluvut.

Tuottavuutta saadaan helposti parannetuksi – juustohöyläämällä jokaisen selkänahasta, eli tekemällä nykytyöt pienemmillä resursseilla. Tiettyyn rajaan saakka tämäkin onnistuu, mutta epäilen, että se ei riitä. Höyläyksen jälkeen tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua ja erilaisia kokeiluja järjestää uudella tavalla julkisen kuntatekniikan palvelu. Tiedän, että pilotteja suunnitellaan tai tehdään jo eri kaupungeissa Suomessa ja kuntatekniikan ala voisi olla helposti yksi tuottavuuden edelläkävijöistä kuntasektorilla.

Ongelmamme on, että nyt jokainen kunnan tekninen sektori käyttää rahaa ja resursseja kehittääkseen omanlaisensa ja uuden tuottavuuden parantamismallinsa. Käytän tarkoituksella sanaa ongelma, koska asia on minullekin veronmaksajana ongelma. Väitän, että suuri osa tästä rahasta voitaisiin säästää ja käyttää vaikkapa perustehtävän hoitoon, eli veronmaksajien tarvitsemaan palveluun.

Kahdenkymmenenyhden suurimman kaupungin KEHTO-foorumi on yksi hyvä esimerkki siitä yhteistyöstä, jolla voidaan yhdessä tutkia ja kokeilla uusia malleja. Monissa pienemmissä kunnissa tuottavuus saavutetaan todennäköisesti erilaisin keinoin kuin isoissa kaupungeissa.

Miten tätä ongelmaa voitaisiin lähteä ratkomaan? Miksi Suomen kuntien teknisen sektorin pitää itse keksiä pyörä jatkuvasti uudelleen? Olemme ongelman ytimessä – me tiedostamme kaikkialla saman ongelman, mutta emme tiedä sitä, onko joku jo keksinyt siihen yksinkertaisen ratkaisun. Siitä syystä verorahoja käytetään ”kehittämisen tyhjäkäyntiin”.

Maailmalla kannattaa kulkea silmät ja mieli avoinna. Kuvassa ergonominen kaivon kannen nostaja Chicagossa.

Hyviä ratkaisuja voi löytyä toisilta toimialoilta

Meillä on kaksi ydinhaastetta, joista tärkein on tiedon jakaminen laajasti. Toinen haaste on kuntatekniikan erilaiset käytännöt. Tartun tässä kuitenkin ensimmäiseen haasteeseen. Joku saattaa käydä ulkomailla opintomatkalla ja havaita jonkin toimivan käytännön, mutta se ei toimikaan kotikunnassa. Se voisi kuitenkin toimia kymmenissä muissa kunnissa, mutta siellä ratkaisusta ei tiedetä – eikä saada tietää, ellei kuntatekniikan sektorilla ole kanavaa, josta tiedon voisi saada. Kaikkien ei ole järkevääkään lähteä etsimään ulkomaailmasta samaa ratkaisevaa tietoa.

Yksinkertaisia ratkaisuja voi löytää myös toiselta toimialalta. Esimerkiksi pelastustoimi on osoittanut erinomaista kyvykkyyttä toiminnan tehostamisessa laadun parantuessa. Kannattaisiko meidänkin katsoa hieman omista siiloistamme ulos? Omasta kunnastakin voi löytyä hyviä käytäntöjä ”korttelin päästä” ja käytännössä maksutta. Ei muuta kuin aktiivisesti ulkoilemaan ja tutustumaan eri toimialojen käytäntöihin. Saattaa olla, että vastapuolikin saa jotain uutta lyhyestäkin tutustumiskäynnistä.

Kuntatekniikan yhdistys voi palveluillaan toimia tiedon jaon alustana, mutta se vaatii myös aktiivista jäsenkuntaa. Kuntatekniikka-lehtikin on erinomainen alusta kertoa onnistumisista ja epäonnistumisista, joita ei varmaan vähään aikaan ole ollutkaan palstoja rasittamassa.

Kuntatekniikan yhdistyksellä on erinomaiset siteet Pohjoismaisiin veljesjärjestöihin, Amerikan mantereelle ja vaikka toiselle puolelle maapalloa. Näiden järjestöjen kautta voimme saada nopeasti tietoa erilaisista tuottavuutta tai palvelua parantavista ratkaisuista ja menetelmistä. Turussa järjestettävät kuntatekniikan päivät on hyvä esimerkki toimialamme kokoontumisajoista, joissa voi verkottua ja pääsee kuulemaan uusimpia ongelmanasetteluita ja ratkaisuja alallamme. Nähdään Turussa 21–23.5.!

Ville Alatyppö

Pohjoismaat–Pohjois-Amerikka -yhteistyö kehittyy

Olin toisena osapuolena Pohjois-Amerikka–Pohjoismaat -yhteistyön ideoinnissa ja perustamisessa, ja olen toiminut työryhmän varapuheenjohtajana tämän alkumetreillä. Puheenjohtajana oli koko APWA:n entinen puheenjohtaja Noel Thompson, joka oli tämän idean toinen osapuoli. Työryhmään kuuluvat USA:n ja Suomen lisäksi Kanada, Islanti, Norja, Tanska ja Ruotsi.

Yhteistyöasiakirjat allekirjoitettiin Torontossa viime vuoden syyskuussa. Tähän mennessä olemme rakentaneet kivijalkaa, mutta vaikka tämä yhteistyö vielä etsii muotojaan, pikkuhiljaa siihen ollaan saamassa konkretiaa. Yksi tärkeä askel tulee olemaan APWA:n tämän vuoden kongressi ja näyttely Phoenixissa.

Phoenixissa pääsemme taas juttelemaan kasvotusten, ja sillä tavalla saadaan yleensä, niin kuin varmasti nytkin, uusia ideoita ja lisää potkua yhteistyölle.

Suomesta meitä on kourallinen menossa Phoenixiin. Jos tunnet halukkuutta osallistua matkalle, ota yhteyttä minuun osoitteessa dan-henrik.langstrom@hel.fi, niin kerron ohjelmasta ja aikataulustamme enemmän. Lisätietoa kongressista ja näyttelystä löydät myös osoitteesta http://www.apwa.net/Congress.

Kongressiin ei järjestetä erillistä opintomatkaa, samalla tavalla kuin esimerkiksi IFME-kongressiin Uuteen Seelantiin, vaan jokainen hoitaa järjestelynsä itse. Jos tahdot tulla mukaan samoille lennoille ja samoihin hotelleihin, niin ota ihmeessä yhteyttä!

Lehden ruotsinkieliset yhteenvedot

Näitä olen kirjoittanut – ties kuinka monta vuotta, mutta nyt on aika siirtää tämäkin viestikapula eteenpäin. Lehden seuraavasta numerosta eteenpäin tämän hoitaa DI Johanna Nyberg. Johanna on Espoon kaupungin palveluksessa liikenteenhallintapäällikkönä.

Hjärtligt välkommen, Johanna!

Over and Out

Dan-H. Långström

Mitä SKTY tarjoaa nuorelle jäsenelleen?

Verkostoitumista, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, voi tuskin koskaan korostaa liikaa. Varsinkin juuri alalle tulleen noviisin oli helppo kasvattaa omaa ammattitaitoa ja osaamista vanhojen (ja ei niin vanhojen) konkareiden joukossa.

Opiskeluaikana meille korostettiin usein sitä, kuinka pienet piirit Suomessa on. Kukaan ei kuitenkaan muistanut kertoa, että kuntapuolella piirit ovat vielä pienemmät. Pienillä piireillä en kuitenkaan tarkoita sitä, että joukkoon ei otettaisi, vaan sitä, että tuttuihin kasvoihin törmää mitä erikoisimmissa paikoissa. Yhteistyötä on helppo tehdä eikä tarvitse turhia jännitellä, kun hommia tehdään kuin kavereiden kesken.

Kunta-alalla painitaan usein eri kunnissa samojen haasteiden kanssa, joten on helpompaa, kun ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, vaan voi käyttää hyödyksi muiden jo valmiiksi pureskeltuja suunnitelmia tai hyväksi havaittuja toimintatapoja. SKTY:n seminaaripäivistä onkin ollut helppo palata oman työpöydän ääreen pää ideoita puhkuen. Muiden uusista kehityssuunnista kuuleminen ja mielenkiintoiset keskustelut antavat lisämotivaatiota ja omaan työhön saa täysin uusia näkökulmia.

SKTY on siis kaikkea muuta kuin sisäänpäin lämpiävä puuhailukerho: yhdistyksessä otetaan uudet jäsenet avosylin vastaan, ja kuntatekniikan päivillä ensimmäisen illan aikana tutustuu isompaan joukkoon SKTY:läisiä kuin pystyy aamulla muistamaan. Seminaarit ovat ennen kaikkea hyviä koulutustilaisuuksia, mutta bonuksena siellä on vielä kivaakin!

Yhdistys, kuten koko kunta-alakin, kaipaa nuoria osaajia enemmän kuin aiemmin. Vaikkei SKTY olekaan vielä täysin ukkoutunut (tai akkautunut), on tosiasia kuitenkin se, että alan nykyiset osaajat eläköityvät koko ajan ja uusien osaajien tarve on kovempi kuin aiemmin. SKTY tarjoaa meille nuorille osaajille oivan tilaisuuden tutustua toisiimme ja jakaa tietoa keskenämme.

Nähdään Kuntatekniikan päivillä Turussa!

Anna Keskinen

SKTY junioriosasto

Kestävän infran hallinnan perusteita rakentamassa

SKTY käynnistää vielä ennen Juhannusta infraomaisuuden hallinnan ohjeen laadinnan. Tavoitteena on määrittää parhaat toimintatavat omaisuuden hallinnan eri osa-alueille ja laatia suunnitteluohjeistus erityisesti kunnille.

Ohjetta toimittaa toimituskunta, mutta sisällöntuottajaksi tullaan kutsumaan alan johtavat asiantuntijat. Ensimmäinen, avoin ideointityöpaja pidetään kesäkuussa ja varsinainen julkaisutyö aloitetaan elokuussa 2015. Yhdistys haluaa tälläkin tavalla olla mukana alan tehokkuuden parantamisessa ja yhteisten toimintamallien määrittämisessä.

Lisätietoja hankkeesta antaa ja hyviä ajatuksia ottaa vastaan Jyrki Paavilainen, puh. 0400 719 017.

På Svenska

Om en vecka, så träffas vi i Åbo… men dessförinnan, så;

Norden – Nord Amerika samarbetet håller på att utveckla sig. Själv var jag den ena, av två, som började fundera på att vi kunde göra mer och intensivare samarbete, och jag fungerar nu som vice ordförande i gruppen.

I fjol i Toronto undertecknades överenskommelsen, och efter det har vi då byggt grunden på bygget. Som ordförande för arbetsruppen fungerar den Amerikanska föreningens (APWA) f.d. ordförande Noel Thompson, som var den andra – d.v.s. honom jag började fundera på samarbetet med.

Ett viktigt kapitel i samarbetet kommer att vara när vi träffas eye-to-eye i Phoenix på APWA:s årskongress. Det kommer att åka ett gäng från Finland till kongressen. Kongressen är väldigt intressant (rekommenderas), precis som den kommuntekniska utställningen som ordnas där samtidigt. Om Du är intresserad av att följa med, så kontakta mig gärna på dan-henrik.langstrom@hel.fi.

Vi kommer inte att arrangera en studieresa typ den till IFME kongressen i juni, utan alla skall boka sina egna flyg och hotell – men som sagt, om någon vill följa med, och ta samma flyg och hotell – så hör av Dig.

Mera om kongressen hittas på http://www.apwa.net/Congress

Tack för idag, slut för idag, och adjö. Så lärdes vi säga när dagen tog slut, på första klassen i Finno folkskola i Esbo (år 1959 ), och nu är det då dags att säga det samma om dessa svenskspråkiga referat i tidningen.

Jag har även tidigare hittat och introducerat unga och briljanta individer som Ville Alatyppö och Anna Keskinen, och nu kommer det en till.

Unga och briljanta Johanna Nyberg kommer att ta över ansvaret för det svenska inslaget i tidningen. Johanna är Diplom Ingenjör och hon jobbar på Esbo stad som trafikstyrningschef.

Hjärtligt välkommen Johanna!

Vi ses i Åbo!

Dan-H. Långström

Johanna Nyberg.