JÄTEHUOLTO

Vastaanotto terminaaleissa käynnistyi toukokuun alussa

Pakkausjätteen tuottajavastuun ensimmäinen vaihe alkoi

Pakkausjätteen tuottajavastuun ensimmäinen vaihe alkoi 1.5.2015. Tuottajat vastaanottavat terminaaleissaan ohjeidensa mukaan lajiteltuja pakkausjätteitä. Tuottajien oma pakkausjätteiden keräys PYR Oy:n toteuttamana alkaa kuitenkin vasta 1.1.2016.

Teksti Paavo Taipale

Kuva Seppo Haavisto

Pakkausten jätehuoltovastuu on tällä hetkellä osittain tuottajilla, osittain kunnilla ja yrityksillä. Pakkausten tuottajavastuu laajenee täydeksi vaiheittain. Tuottajien järjestämien vastaanottoterminaalien tuli olla käytössä toukokuun alussa.

Terminaaleihin toimitettavat pakkausjätteet on lajiteltava tuottajien lajitteluohjeiden mukaisesti. Lajitteluohjeiden muutokset koskevat lähinnä lasipakkauksia. Keräysastiaan, josta lasi viedään tuottajien terminaaliin, saa laittaa ainoastaan lasipakkauksia, eikä esimerkiksi hehkulamppuja, posliinia tai ikkunalasia.

– PYR on järjestänyt tuottajavastuuseen liittyviä terminaalitoimintoja vain lasijätteen osalta. Terminaalioperaattoreiden kilpailutus sujui talven aikana suunnitelmien mukaan. Yhteensä terminaaleja näyttäisi syntyvän 37 tai 38, PYR Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

Muutama sopimus on vielä viimeistelyä vailla. Toukokuun alussa toimintansa aloitti pakkausjäteasetuksen edellyttämät 30 lasinpakkausten vastaanottoterminaalia eri puolilla maata. Tarjouksia terminaaleista teki yli 40 yritystä ja tarjottuja terminaaleja oli yli sata. Lassila&Tikanoja Oyj operoi lasinkeräysterminaalia 13 paikkakunnalla. Päivittyvä lista lasipakkausjätteitä vastaanottavien terminaalien osoitteista on osoitteessa www.pyr.fi/lasi.

– Lasinkeräys on nyt rajattu koskemaan vain pulloja ja purkkeja. Muu lasijäte ei sovellu kierrätykseen muun muassa erilaisten sulamisominaisuuksiensa vuoksi, Tanskanen selostaa.

Lasinkeräyksen lajitteluohjeiden kiristyminen vaikuttaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salon mukaan reilun kymmenen jätelaitoksen alueella pääosin keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Sieltä lasijätettä ei ole kuljetettu kierrätettäväksi Forssan laitokseen.

– Yhtiöt ohjeistavat lajittelua nyt uuden tilanteen mukaan astiatarroilla, verkkosivuilla ja alueensa lehdissä. Kun laitokset ovat ohjeistaneet lajittelun PYR:n vaatimusten mukaan, laitoksille ei synny velvoitetta tarkistaa kertyneen lasijätteen laatua, Salo sanoo.

Jätelaitosyhdistys JLY on neuvotellut metallipakkauksia kierrättävän Mepak-Kierrätys Oy:n kanssa sopimuspohjat jätelaitosten ja Mepakin yhteistyöstä koskien metallijätteen yhteiskeräyksen järjestämistä siirtymäkaudella 1.5.–31.12.2015 ja 1.1.2016 alkaen.

– Siirtymäkauden osalta on sovittu, että jätelaitokset ja Mepak jatkavat kotitalouksien metallijätteiden yhteiskeräilyä, Markku Salo kertoo.

Sopimusmallissa kunnan vastuulla oleva kotitalouksien pienmetalli sekä tuottajavastuunalaiset kotitalouksien metallipakkaukset kerätään ja kierrätetään yhteistyössä. Pakkauksista saatavat tulot menevät tuottajayhteisölle ja muun metallijätteen tulot jätelaitokselle.

Muovijätteen keräystä varten on olemassa teollisuuden terminaaleja eikä toistaiseksi ole näköpiirissä, että tuottajayhteisö järjestäisi uusia terminaaleja kuluttajien muovijätettä varten.

Keräyspisteverkoston perustamisessa tulee kiire

Ensi vuoden alkua varten on kaikki kuntien jätelaitosten ja yksityisten toimijoiden pakkausjätteen keräyspisteet kartoitettu ja niistä valittu PYR:iä kiinnostavat. Niitä koskevat neuvottelut ovat käynnissä ja tavoite on saada tuloksia ennen lomakautta.

Juha-Heikki Tanskanen sanoo neuvottelujen sujuneen hyvässä hengessä. Eri osapuolilla on muutosvaiheessa luonnollisesti sopeutumistarvetta ja omaa roolia hahmotellaan täydentävän keräyksen ja kiinteistökohtaisen keräyksen osalta.

– Uskon, että vuodenvaihteessa meillä on säädösten edellyttämä keräyspisteverkosto. Jokainen keräyspiste edellyttää myös lupaa kunnalta, mikä sekin vie oman aikansa, Tanskanen huomauttaa.

– Kaiken kaikkiaan tuottajavastuun toimeenpanossa tulee kyllä kiire. Teimme laitoksille sopimuspohjat, joiden avulla keräyspisteverkoston käytöstä voidaan PYR:n kanssa sopia, Jätelaitosyhdistyksen Markku Salo sanoo.

Tanskanen arvioi, että merkittävä osuus uudesta verkostosta on entisiä kuntien jätelaitosten keräyspisteitä. Kokonaan uusia pisteitä perustettaneen muutama sata.

– Uusia keräyspisteitä rakennetaan kauppojen yhteyteen. Myös haja-asutusalueelle tarvitaan uusia pisteitä, koska asetuksen kauppapaikkavaatimus edellyttää alle 500 asukkaan taajamien ulkopuolelle kauppapaikkoja vastaavaa määrää keräyspisteitä. Tällaisia kauppapaikkoja on noin 400.

– Meidän huolemme on jätehuollon toimijoiden määrän lisääntyminen kuluttajarajapinnassa. Kuluttajan on vaikeampi tietää, kenen kanssa asioi ongelmatilanteissa, Markku Salo sanoo.

Kuljetusten kilpailutus herätti intohimoja

Tuottajavastuujätteiden kuljetusten kilpailutusjärjestely on myös herättänyt intohimoja. JLY piti parempana kuntien jätelaitosten järjestämää kilpailutusta, jonka ne joka tapauksessa joutuvat järjestämään täydentävän keräyksensä vuoksi.

– Tämä ei kuitenkaan sopinut kuljetusyrittäjille. Kun kuntien jätelaitokset eivät hankintalain säädösten vuoksi saa suoraan ostaa kuljetuspalveluja PYR:n järjestämän tarjouskilpailun voittajilta, syntyy kaksinkertainen kuljetusjärjestelmä, Salo harmittelee.

– Järjestämme tarjouskilpailun itse ja tavoitteena on sellainen kuljetusurakoiden aluejako, että saadaan enemmän kuin kaksi tarjousta jokaiselle alueelle, Juha-Heikki Tanskanen sanoo.

Jätekukko jatkaa lasijätteen terminaalioperaattorina

Pohjoissavolainen Jätekukko Oy voitti noin kymmenen muun kuntien jätelaitoksen tapaan alueensa lasipakkausjäteterminaalista järjestetyn tarjouskilpailun.

– Jatkamme lasijätteen vastaanottoa entiseen tapaan, nyt tarjouskilpailun voittaneena PYR:n terminaalioperaattorina, Jätekukko Oy:n toimitusjohtaja Arto Ryhänen kertoo.

Jätekukolla on ollut alueellaan 141 ekopistettä, joista 115:ssa on kerätty lasijätettä. PYR ehdottaa alueelle 70 keräyspistettä, joista 45 olisi Jätekukon nykyisen verkoston pisteitä. Jätekukko aikoo täydentää verkostoa 15 omalla pisteellä.

– PYR on ottamassa meidän parhaimmin jätettä keräävät keräyspisteet omaan verkostoonsa, Ryhänen sanoo.

Neuvottelut PYR:n kanssa keräyspisteverkostosta etenevät hyvässä hengessä. Ryhänen arvioi tuottajavastuujätteiden kuljetusten kilpailuttamisen siirtyminen PYR:lle aiheuttavan ongelmia joillakin alueilla.

– Meille tämä ei ole suuri ongelma, mutta hölmö tämä käytäntö kyllä on.

Yhtiön toiminta-alueella lasijätteen lajitteluohjeet jouduttiin päivittämään PYR:n ohjeistuksen mukaiseksi. Kuluttajat ihmettelevät muutosta, mutta sen kanssa eletään.

– Olemme parhaillaan vaihtamassa infotarroja keräyspisteisiin ja verkkosivuille päivitetään ajantasainen tieto, Arto Ryhänen sanoo.