Jätteenkuljetus on suurten intohimojen kohteena Suomen kuntapolitiikassa. Erimielisyyksiä ratko­taan korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Esteellisyyksien määrittelyyn kaivataan jopa poliisin apua. Yleinen suuntaus on siirtyminen sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta keskitettyyn kilpailutukseen.

Teksti Eero Karisto

Korkein hallinto-oikeus teki alkuvuodesta kaksi päätöstä, joissa määritellään pelisääntöjä.

Selväksi tuli, että päätösvaltaa jätteenkuljetusjärjestelmästä käyttää jäteviranomaisena toimiva jätelautakunta. Jäsenkunnan valtuusto voi esittää mielipiteensä, mutta lautakunta päättää, eikä valtuuston päätöksestä poikkeaminen riitä perusteeksi kumota jätelautakunta.

Toinen KHO:n päätös sisälsi sen viestin, että kunnanvaltuuston päätös ei vielä riitä jätelautakunnalle perusteluksi päätökselle sopimusperusteisesta järjestelmästä, vaan jätelautakunnan on tehtävä päätöksensä lakiin kirjattujen perusteiden mukaan.

Kunnan tahto

yleinen valitusperuste

Se, että asiasta on ennakkopäätöksiä, ei aina hillitse valitusten tekijöitä. Osalla arvellaan olevan tarkoitus pelata aikaa, osalla on kysymys omasta elinkeinosta, joku taas taistelee viimeiseen asti omasta oikeudestaan valita omien jätteidensä kuljettaja.

Se, että päätös on tehty vastoin kunnan kantaa, on ollut aika yleinen valitusperuste. Valituksia tehdään siihen vedoten, vaikka laissa sanotaan selkeästi, että päätöksen tekee kuntien yhteinen jätelautakunta, jos sellainen on. Ja sellainen pitää olla, jos kunnat ovat siirtäneet jätehuollon palvelutehtäviään kuntien yhteiselle yhtiölle.

Paitsi kuntalaisille ja yrittäjille, myös joillekin kuntapoliitikoille jätteenkuljetus on tärkeä asia, ja jotkut ovat sitoutuneet vahvasti. Viime kuntavaaleissa eräällä paikkakunnalla jätteenkuljetusyritys tarjosi autoissaan maksutta runsaasti mainostilaa eräälle ehdokkaalle. Ehdokas tuli valituksi ja istuu nyt alueensa jätelautakunnassa.

KHO tuttu Ylivieskan

seudun jätteenkuljetuksessa

Jokilaakson jätelautakunnan alueella Ylivieskan seudulla moniin päätöksiin on haettu ratkaisua KHO:n kautta.

Lautakunta on 16 kunnan yhteinen. Jäseniä ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalatva, Toholampi ja Ylivieska.

Kotitalousjätteitten kuljetus on nyt vakiintunut ja järjestetään kaikkien 16 kunnan alueella keskitetyn kilpailun kautta, kertoo Tapio Koistinaho, joka toimii jätelautakunnan esittelijänä.

Aikanaan keskitettyyn jär­jes­tel­mään siirtymisessä oli kovia kiis­toja. Nyt siirtymäajat ovat kui­tenkin takana ja Koistinahon mielestä kotitalousjättein kuljetus sujuu alueella pääosin oikein hy­-vin, vaikka ongelma-alueitakin on.

Mutta nyt KHO:n pöydällä on päätös muun kuin kotitalousjätteen kuljetuksesta. Lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että se järjestetään keskitetysti. Lautakunnan päätös oli yksimielinen, mutta kolme jäsenkuntaa sekä kolme kuljetusyrittäjää ovat valittaneet päätöksestä.

Lietteen kuljetuksen järjestelyt ovat vielä kesken.

Pienyrittäjät on Jokilaaksossa otettu huomioon. Kun on päätetty, että kuljetukset kilpailutetaan keskitetysti, samalla on Koistinahon mukaan sovittu, että kilpailutusalueet ovat sen kokoiset, että ne pystyy hoitamaan yhdellä autolla. Kilpailutukset tehdään nykyisin porrastetusti. Osallistujia on yleensä viidestä kymmeneen yrittäjää.

Jokilaaksojen kuntien omis­tama jäteyhtiö Vestia Oy huo­lehtii jätekuljetusten kilpailuttamisesta.

Uudellamaalla omistuskiista

häiritsee yhteistyötä

Läntisellä ja itäisellä Uudellamaalla on suunniteltu yhteistä jätehuoltoa jo vuodesta 2012. Tarkoitus oli ja edelleen on, että läntisen Uudenmaan kuntien Hangon, Inkoon, Karkkilan, Lohjan, Siuntion ja Vihdin omistama jäteyhtiö Rosk’n Roll sekä Itä-Uudenmaan Askolan, Loviisan, Porvoon ja Pornaisten jäteyhtiö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy fuusioidaan ja samalla muodostetaan yhteinen jätelautakunta.

Ongelmaksi osoittautui, että yksityinen jäteurakoitsija omistaa puoli promillea Rosk’n Rollista eikä ole osuuttaan suostunut myymään.

Vähemmistöosakas on yritetty lunastaa ulos osakeyhtiölain mukaisesti, mutta tämä vähemmistöosakas on riitauttanut asian. Lunastus on hyväksytty käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, mutta vähemmistöosakas on saanut valitusluvan korkeimpaan oikeuteen, ja asian käsittely on kesken.

Viivytyksestä turhia kustannuksia

Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Jukka Paavilainen pitää selvänä, että fuusio toteutuu, mutta aikataulua hän ei uskalla ennakoida.

Yhtiöt toimivat nyt Paavilaisen mukaan operatiivisesti yhtenä yhtiönä. Mutta molemmilla on omat kirjanpito- ja osakeyhtiölain mukaiset velvoitteensa.

- Toiminnallisesti nykytilanne kyllä sujuu, mutta onhan siinä hallinnossa ongelmansa ja työnsä, Paavilainen sanoo.

- Ja maksamme veroa kaikista toisiltamme ostamistamme palveluista, hän muistuttaa.

Kiistojen takana on jätekuljetus erityisesti Lohjalla ja sen ympäristössä. Aikanaan Lohjan kaupunginvaltuusto äänesti lu­kuisia kertoja jätteenkuljetusjärjestelmästä, ja aina sopimusperusteinen voitti.

Kun päätösvalta sitten siirtyi yhteiselle jätelautakunnalle, se päätti Lohjan kaupungin kannasta poiketen, että myös Lohjalla siirrytään keskitetysti kilpailutettavaan järjestelmään. Päätöksestä valitettiin, mutta se piti.

Lain mukaan tarvittiin vielä kolmen vuoden siirtymäaika. Se päättyi tänä vuonna, ja nyt Lohjalla jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Pienille luvataan

toimintaedellytykset

Lohja jaettiin kolmeen kilpailutusalueeseen, ja Paavilaisen mukaan alueet mitoitettiin niin, että pienetkin yrittäjät pystyivät tekemään tarjoukset. Kahdeksan tarjoajaa teki tarjouksen kaikista kolmesta alueesta ja yksi kahdesta. Yksi tarjoaja voitti kilpailun kahdesta alueesta ja yksi yhdestä.

Paavilainen painottaa, että koko alueen tarjouskilpailut on porrastettu niin, että jos yhdessä kilpailussa ei pärjää, ei tarvitse odottaa 5−7 vuoden sopimusaikaa ennen kuin pääsee uudestaan tarjoamaan.

- Ja yhdelläkin autolla voi osallistua, Paavilainen vakuuttaa.

- Lisäksi vieressä on HSY, joka myös kilpailuttaa jätteenkuljetuksen porrastetusti ja käyttää myös pieniä alueita.