Ravinneneutraaliudella tarkoitetaan ravinteiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Siihen sisältyy olennaisena osana kestävä aineiden kierto. Tällöin ei puhuta ketjusta, jonka alku on esimerkiksi alkutuotanto ja loppu jätehuolto, vaan tähdätään ravinteiden kokonaisvaltaiseen kiertämiseen systeemissä. Ravinteiden kierrätys on resurssiviisautta kaikin tavoin.

Teksti JA KUVAT Sanna Tikander

Lähtökohtana ravinneneutraaliudessa on alkutuotannon, jalostuksen, kaupan, kuluttajien ja jätehuollon sekä jatkokäytön välisten verkostojen mahdollisuudet. Silloin yhdelle tarpeeton jäte voi toiselle taholle olla tärkeä raaka-aine.

Monet kunnat ovat jo aktivoituneet ilmastotyössä. Ne ovat asettaneet tavoitteekseen olla hiilineutraaleja ja kompensoida ilmastopäästöjään. Ravinneneutraalius kunnissa voisi toteutua samalla periaatteella: vähentämällä ravinnepäästöjä ja tehostamalla ravinteiden kierrätystä kunnan oman organisaation toiminnassa, mutta etenkin vaikuttamalla ravinteiden kierrättämiseen alueellaan. Se voi tapahtua ohjauksella ja päätöksenteolla, joka luo kuntalaisille ja kunnan alueella toimiville yrityksille edellytyksiä tehokkaaseen ravinteiden kierrättämiseen.

Kunnat voivat omassa toiminnassaan, investoinneissaan ja hankinnoissaan kehittää ravinteiden kierrätystä tukevia ratkaisuja ja edistää niiden käyttöön ottoa. Ravinteiden kierrätys voidaan ottaa perustaksi esimerkiksi energia- ja jätehuollossa sekä luonnon hyvinvointivaikutukset huomioon ottavassa aluesuunnittelussa tai kunnan keittiöiden elintarvikehankinnoissa.

Päästövähennysten ohella ravinteiden tehokas käyttö ja kierto vahvistavat paikallista hyvinvointia ja aluetaloutta esimerkiksi kustannussäästöjen, ravinneomavaraisuuden ja uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Vastuu ravinteiden kierrätyksen saamisesta osaksi käytännön arkipäivää ei kuitenkaan voi olla pelkästään kunnan organisaatiolla. Kierrätykseen tarvitaan mukaan alueen kaikki toimijat; yritykset, oppilaitokset, järjestöt ja yksityiset kansalaiset.

RANKU-hanke

kuntien tukena

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen RANKU- eli Ravinneneutraali kunta hankkeessa kehitetään ravinneneutraalin kunnan toimintamallia yhdessä pilottikuntien kanssa. Alueiden erityispiirteiden mukaan selvitetään mahdollisia toimenpiteitä ja kehitetään toimintamallia julkisen sektorin, yrittäjien ja kansalaisten yhteistyöhön ravinteiden kierrätyksessä.

Tavoitteena on luoda toimintamallista brändi, joka ilmentää toimijoiden sitoutumista ravinteiden tehostettuun käyttöön ja kierrättämiseen. Pilottialueiden ominaispiirteiden ja ravinteiden kierrätysmahdollisuuksien kartoituksen jälkeen hankkeen toiminta painottuu vahvasti käytännön yhteistyöhön ja eri toimijoiden aktivointiin. Hankkeen pilottikuntia ovat Pori, Nakkila, Mynämäki, Taivassalo, Vehmaa ja Turku.

Ravinteiden kierrätystä ja kestävää käyttöä tukevat toimenpiteet vaihtelevat ravinnetyypeittäin ja alueittain. Ravinteita muodostuu kotieläintiloilla, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla, haja-asutuksessa, veneilyssä, biokaasulaitoksissa ja teollisuudessa.

Tavoitteisiin kuuluvat biojätteiden synnyn vähentäminen, eri lähteistä peräisin olevan ”ylimääräruoan” saaminen hyötykäyttöön sekä ympäristönäkökohtien ja lähiruoan huomioon ottaminen julkisten hankintojen kriteereissä. Lisäksi pyritään edistämään kotieläin- ja kasvinviljelytilojen yhteistyötä, peltomaan rakennetta ja kasvukuntoa parantavaa toimintaa ja vesiensuojelullisten toimenpiteiden tehokasta kohdentamista maatalousalueilla.

Hankkeessa kartoitetaan ravinteiden kierrätykseen käytännön ratkaisuja, joilla voidaan edistää myös elinkeinotoimintaa, työllisyyttä ja toimijoiden verkostoitumista. Ravinteita tuottavien ja niitä käyttävien tahojen tarpeita varten tarvitaan hyvin toimivia palveluja ja palvelukokonaisuuksia. Hankkeessa selvitetään myös käyttökelpoisiksi arvioitujen ratkaisujen rahoituskeinoja.

Ravinneneutraalius on

positiivinen arvovalinta

Ravinneneutraali kunta hankkeessa on nyt vuoden ajan pohdittu yhdessä kuntien kanssa määritteitä ja kriteereitä kuntien ravinneneutraaliudelle. Työtä on tehty pilottikuntien organisaatioiden edustajien muodostamissa työpajoissa Turussa, Vehmaalla, Mynämäellä, Taivassalossa, Porissa ja Nakkilassa.

Ravinneneutraalius koetaan kunnissa positiivisena arvovalintana, joka toteutuessaan tukee alueen taloutta. Ensisijaisesti ravinneneutraali kunta määritellään alueeksi, joka tiedostaa ja tunnistaa alueensa ravinteet sekä niiden hyödyntämispotentiaalin. Omalla esimerkillään kunta kannustaa muita kestävään toimintaan.

Tärkeää on myös, että kunta luo toimivat puitteet ravinteiden kierrättämiselle toimivan infran ja ravinteiden kierrätyksen huomioon ottavan kaavoituksen ja muun aluesuunnittelun avulla. Lisäksi koko kuntaorganisaation on sitouduttava ravinneneutraaliin toimintaan, ja kunnan strategian sekä poliittisten linjausten tulee tukea ravinneneutraalia toimintaa.

Kirjoittaja työskentelee Ravinneneutraali kunta -hankkeen koordinaattorina Varsinais-Suomen Ely-keskuksessa.

Lisätietoa hankkeesta: Sanna Tikander, koordinaattori, 0295 023 019, sanna.tikander(at)ely-keskus.fi Hankkeen Internetsivut: www.ymparisto.fi/ranku Hanke Facebookissa: www.facebook.fi/ravinneneutraalikunta