TUOTEUUTUUKSIA

Putkitutkalla näkee maan alle

Kaikilla maansiirtoalalla toimivilla on varmasti kokemusta siitä, kuinka muovisten putkien etsiminen maan alta on usein työn ja tuskan takana. Putkien sijainnista ei ole useinkaan tarkkoja tietoja ja niitä etsitään hatarien muistikuvien varassa: ”Tuosta nurkalta se vejettihin!”

Avuksi on kehitetty laite AML (all materials locator), jonka valmistaja Subsurface Instruments Inc. lupaa laitteen löytävän maan alta melkein mitä tahansa. AML lähettää 2,45 gigahertzin taajuudella maaperään kartionmuotoisen radioaallon, joka heijastuu takaisin laitteeseen törmätessään materiaaliin, jonka tiheys poikkeaa muusta maaperästä.

Laitteessa on kaksi valoa, oikea ja vasen, ja löydöksen puoleinen valo syttyy. Laitetta kääntämällä on tavoitteena saada molemmat valot palamaan. Kun tämä onnistuu, kuuluu myös äänimerkki, ja käyttäjä näkee, mihin suuntaan putki kulkee.

Putken löydyttyä voi rauhallisella, imurointia muistuttavalla liikkeellä pyyhkiä edestakaisin putken reunalta toiselle. Äänimerkki, valot ja maassa näkyvä punainen laserpiste auttavat saamaan selville putken halkaisijan, sillä laite piippaa joka kerta pyyhkäistessään putken reunan yli. Putken suuntaan kulkien ja maaperää edestakaisin pyyhkien saa selville putken kulun maaperässä.

Laitteella on löydetty jopa 13 metrin syvyydessä olevia putkia. Se, kuinka syvältä putken voi löytää, riippuu maaperästä. Esimerkiksi hiekka heijastaa radioaaltoja huonommin takaisin kuin kallio.

www.dahlbacka.com

Lakeuden Etappi kehitti maanparannusrakeen

Täysin orgaaninen kuivarae lannoittaa, on helppo käsitellä ja mieto tuoksultaan. Jäteyhtiö Lakeuden Etapin valmistama Ranu-rae on tehokkaan kierrätyksen lopputuote.

Runsaasti typpeä, fosforia ja kaliumia sisältävä maanparannusrae on MTT:n kokeiluissa todettu kivennäislannoitteen veroiseksi. Kasvun vauhdittajana se on tehokas esimerkiksi marjakasveille ja nurmea perustettaessa. Kuivarakeen käsittelyprosessin myötä bakteerit ja taudinaiheuttajat poistuvat. Vaikka Ranu on täysin orgaaninen lannoite, se ei juuri tuoksu.

– Hyvin säilyvä, helppokäyttöinen ja melko tuoksuton pellettirae on ollut viljelijöille ja viherrakentajille mieluinen. Rakeessa kotitalouksien biojätteiden ja kuntien jätevedenpuhdistamoilta jäävän lietteen ravinteiden kierrätys on mitä tehokkainta, Lakeuden Etapin laitospäällikkö Antero Bäcklund sanoo.

– Hyvän tuotteen lisäksi tavoitteenamme on tietenkin vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Ravinteita huuhtoutuu Itämereen esimerkiksi pelloilta, mutta valmistamamme kuivarae luovuttaa ravinteensa hitaasti ja näin tehostaa ravinteiden kiertämistä, ei valumista vesiin, Etapin avainasiakaspäällikkö Timo Reini selvittää.

Tuotetta on käytetty nurmikon lannoittajana kotipihoilla ja esimerkiksi golfkentillä.

Ilmajoella toimiva Lakeuden Etappi on kuntien omistama jäteyhtiö. Etapin biokaasulaitos on maamme ainoa laitos, joka jalostaa ja kierrättää puhdistamolietteet tähän muotoon. Viljelysmaille Ranua levitetään esimerkiksi kalkinlevityskalustolla, viherrakentamisessa ja kotipuutarhassa levitys onnistuu vaikka käsin. Raetta myydään maatalouskaupan kautta rekkakuormittain ja nyt myös pienerissä säkkitavarana. Lakeuden Etapin Ranu-maanparannusrae on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymä.

Lisää sivulla www.kiertokauppa.fi.

NIMITYKSIÄ

Olli Isotalo Espoon teknisen toimen johtajaksi

Espoon valtuusto valitsi maaliskuussa kaupungin teknisen toimen johtajaksi oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Olli Isotalon. Isotalo on työskennellyt Espoon kaupungin teknisen toimen kehittämisjohtajana vuodesta 2007 ja sitä ennen vuodesta 1999 kaupungin rakennuslakimiehenä. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1.8.2015, jolloin teknisen toimen nykyinen johtaja Olavi Louko jää eläkkeelle.

– Olen viihtynyt Espoossa hyvin. Kun kerran olin hakeutumassa muualle, minua pyydettiin täällä uusiin tehtäviin teknisen toimen esikuntaan. Sillä tiellä ollaan.

Espoo on Isotalon työuran aikana kasvanut vauhdilla ja kasvu jatkuu vähintään samalla tasolla.

– Länsimetron rakentaminen vain kiihdyttää kasvua. Suhdanteet toki hieman vaikuttavat hankkeiden ajoitukseen.

Kaupungilla on paineita hillitä investointeja, ja viime vuonna asetettiinkin investointikatto. Kaupungin yhtiöt mukaan luettuna investoinnit säilyvät kuitenkin korkealla tasolla.

Espoo on toimitilojen elinkaarihankkeiden pioneeri Suomessa. Neljäs hankekori on toteutusvaiheessa ja jatkoa seuraa.

– Hankkeita on saatu nopeammin eteenpäin. Muuten emme olisi saaneet tällaista määrää kouluhankkeita valmiiksi.

Elinkaarihankkeiden kustannusten näkyminen käyttötaloudessa herättää aina keskustelua käyttäjien keskuudessa. Tilojen elinkaaren aikaiset kustannukset eivät kuitenkaan ole omia tiloja korkeammat.

– Omaan taseeseen tehtyjen tilojen kunnossapidossa yleensä säästetään ja 25 vuoden kuluttua rakennuksen arvo on mennyttä. Korjauksia siirretään toistuvasti eteenpäin. Elinkaarihankkeissa näin ei tapahdu, Isotalo sanoo.

Tuotantoon haetaan uutta mallia

Espoon kiinteistöpalvelujen ja kuntatekniikan tuotantopalvelujen organisoinnin vaihtoehtoja käsiteltiin huhtikuussa kaupunginhallituksessa. Asia jätettiin pöydälle.

– Nykyisestä tilaaja–tuottaja-mallista on tarkoitus luopua. Vaihtoehdot ovat nyt poliitikkojen harkittavana. Tässä yhdistyvät palvelujen organisointi, kaupungin toimintaprosessit ja työmarkkinapolitiikka. Sen vuoksi tilanne on hiukan kimurantti, Isotalo arvioi.

Hän toivoo, että päätöksiä saataisiin aikaan kohtuullisessa ajassa. Se olisi henkilöstön kannalta suotavaa.

Olli Isotalo ei kaipaa pääkaupunkiseudun kuntien tekniselle sektorille lisää suurempia organisaatioita nykyisten HSL:n ja HSY:n lisäksi. Yhteistyölle on toki aina tarvetta.

– Olemme esimerkiksi ajoittaneet suuria infraurakoita yhdessä järkevästi ja välttäneet markkinoiden ylikuumenemista. Tämäntyyppistä yhteistyötä voisi ehkä tehdä vielä enemmän ja paremmin.

Isotalo sanoo, että Espoon suuri rakentamisen volyymi mahdollistaa uusien toimintatapojen kokeilun myös jatkossa ja tavallaan jopa velvoittaa siihen.

– Puurakentamisen edistäminen on yksi tällainen asia. Siinä on talouden lisäksi myös ekologisia tavoitteita, joita pitäisi edistää. Me olemme kuitenkin pitäneet kaavoissa kiinni materiaalineutraaliuden periaatteesta.