Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto ja Rusko tarttuivat nopeasti tilaisuuteen ja päättivät, että alueella aloitetaan kuntarajoista riippumaton joukkoliikenne viime heinäkuun alusta alkaen. Päätös mahdollisti joukkoliikenteen aiempaa tehokkaamman kehittämisen.

Uusi joukkoliikennejärjestelmä ristittiin Föliksi. Föli-nimi paikallistuu Lounais-Suomeen. Kun lounaismurteessa sanotaan, että ”ollaan mukana” tai ”ollaan kyydissä”, sanotaan ”ollaan fölissä”. Se kertoo siis kaiken olennaisen joukkoliikenteestä.

Föli-liikenteen alettua viime heinäkuussa kuuden kunnan alueelle tuli voimaan tasataksa eli hinta on sama matkan pituudesta riippumatta. Samat liput kelpaavat Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa ja Ruskolla. Erilaisia lippuja on jokaisen tarpeeseen, ja yhdellä maksulla voi kulkea kahden tunnin ajan. Aikuisten kertalippu maksaa kolme euroa, lasten 1,50 euroa. Matkakortilla matkustettaessa hinta on edullisempi.

Alennuksia matkakorttien hinnoista saavat opiskelijat, seniorit, vammaiset ja saattajaan oikeutetut sekä lapset ja nuoret.

Fölin kyydissä taittuvat kätevästi työ-, koulu- ja vapaa-ajan matkat. Myös matkailu Turun seudulla on nyt helpompaa ja edullisempaa kuin ennen. Vuonna 2014 Fölin alueella tehtiin jo noin 22 miljoonaa matkaa.

280 000 asukkaan liikennöintialue

Fölin alueella on yhteensä noin 280 000 asukasta. Alueen halkaisija on pohjois-etelä-suunnassa noin 40 kilometriä ja itä-länsi-suunnassa noin 60 kilometriä. Pisin Fölin linjoista on yölinja 36 (Halinen – Kakskerta), joka on pituudeltaan 50,3 kilometriä. Päivällä kulkevista linjoista pisin on 47,6 kilometrin pituinen linja 203 (Kauppatori, Turku – Velkua, Naantali).

Alueen matkustusmukavuus lisääntyi Fölin myötä. Naantali-Raisio-Turku-Lieto ja Naantali-Raisio-Turku-Kaarina-linjoilla otettiin käyttöön täysin uusi, ilmastoitu kalusto. Muusta seutuliikenteestä noin puolet ajetaan uudella kalustolla.

Jokaisessa kuudessa kunnassa on vähintään yksi Fölin palvelupiste, ja matkakortin latauspisteitä on lisäksi muun muassa alueen marketeissa ja tavarataloissa. Lisäksi Fölin liikkuva myyntipiste kiertää tapahtumissa, ostoskeskuksissa ja yrityksissä. Matkakortit voi ladata myös netissä. Nettilatauspalvelussa voi verkkomaksun lisäksi maksaa pankki- ja luottokorteilla.

Mobiilipalveluja kehitetään jatkuvasti

Föli on tuonut parannuksia myös mobiilipalveluihin. Keväällä 2014 lanseerattiin mobiililippu. Mobiililippusovelluksen voi ladata ilmaiseksi uusimpiin Windows-, Apple- ja Android-älypuhelimiin. Sovelluksessa voi ostaa kertalippuja ja matkailijatuotteita ilman käteistä rahaa. Mobiililippusovelluksen on tehnyt iQ Payments Oy.

Vielä toistaiseksi kuljettaja lukee lipun älypuhelimen näytöltä, mutta syksyn 2015 aikana mobiililipun käyttö tulee vielä helpommaksi, kun lippujen QR-koodi pystytään lukemaan sähköisesti. Mobiililippua näytetään siis jatkossa etälukijalle niin kuin bussikorttejakin.

Sähköinen luenta antaa paljon mahdollisuuksia kehittää mobiililipputuotteita esimerkiksi kausikorttien rinnalle. Sähköisen luennan myötä voidaan kehittää myös yhteislippuja pitkän matkan joukkoliikenteen kanssa. Yhteislipuilla voidaan varmistaa sujuvan matkaketjun toteutuminen.

Taskunäyttöpalvelu laajeni koko Föli-alueen pysäkeille heinäkuussa 2014. Palvelun avulla käyttäjä saa pysäkkikohtaiset aikataulutiedot helposti matkapuhelimeensa.

Fölin nettisivut avautuivat viime kesänä osoitteessa www.foli.fi, ja uusi reittiopas huhtikuussa 2015. Reittiopas on Fölin nettisivuilla sekä osoitteesta reittiopas.foli.fi.

Reittiopas on otettu käyttöön kehitysversiona ja sen toimivuutta parannetaan saadun palautteen perusteella. Järjestelmän rajapinnat avataan myöhemmin myös kolmansien osapuolten käyttöön, jolloin sovelluskehittäjät voivat tehdä reitti- ja aikataulusovelluksia nykyistä vapaammin.

Reittioppaan ohessa on käytössä Föli-bussit kartalla -palvelu, joka näyttää bussien liikkumisen karttapohjalla. Järjestelmä laskee ja näyttää auton etenemisen suunnitellun aikataulun ja havaitun myöhästymisen perusteella. Föli-bussit kartalla -palvelun löytää Fölin nettisivuilta ja osoitteesta reittiopas.foli.fi/bussit. Uudet palvelut on toteutettu tekniikalla, joka mahdollistaa joustavan käytön myös matkapuhelimilla ja taulutietokoneilla.

ID-pohjainen järjestelmä lipputuotteiden kehittämiseen

Föli on siirtymässä ID-pohjaisen järjestelmän käyttöön matkakorttien luvussa. Nykyisin matkakorttien saldo tai tieto kausikortista on itse matkakortilla, mutta muutoksen jälkeen kortti toimii pelkästään tunnisteena ja tieto matkustusoikeudesta saadaan taustajärjestelmästä. ID-pohjainen järjestelmä tuo mukanaan siis ”matkatilit”, ja tulevaisuudessa bussilipun tunnisteena voi toimia muukin kuin matkakortti, esimerkiksi puhelimen NFC-ominaisuus tai 2D-viivakoodi.

Uuden järjestelmän testaus alkaa toukokuussa 2015 ja parhaassa tapauksessa järjestelmä otetaan käyttöön kesällä. Fölin asiakkaille muutos ei näy muuten kuin parantuneina palveluina ja tuotevalikoimana.

Uusi järjestelmä mahdollistaa lipputuotteiden kehittämisen aiempaa joustavammiksi ja asiakasta palvelevammiksi. Jatkossa voisi olla mahdollista, että kausilippuja myydään esimerkiksi päivähinnoiteltuna, jolloin asiakas voisi itse valita kausikortin keston nykyisten 30, 90 ja 180 päivän sijaan.

Järjestelmä mahdollistaa yhä useampien matkakorttien lataamisen netin kautta sekä yhteisten matkatilien luomisen perheelle tai yritykselle. Myös matkakortin katoamistilanteessa kortilla ollut saldo tai kausikortti voidaan helposti siirtää uudelle kortille. Fölin lipputuotevalikoimaa uudistetaan syksyllä 2015.

Tutkimustietoa kerätään syksyllä

Föli on otettu vastaan hyvin ja positiivista palautetta on tullut paljon. Eniten hyvää palautetta on tullut matkustamisen edullisuudesta ja helppoudesta sekä siitä, että mobiilipalveluja on kehitetty vastaamaan nykyajan tarpeita.

Fölin myötä jotkut ovat kertoneet myyneensä perheensä kakkosauton ja siirtyneensä käyttämään bussia työmatkoihinsa. Föli on myös helpottanut nuorten kulkemista harrastuksiin, kun ei tarvitsekaan enää pyytää vanhempia kuljettamaan. Myös senioreilta on tullut paljon innostunutta palautetta siitä, että he pääsevät nyt helposti ja edullisesti vaikka Naantalista Turkuun kahville ja takaisin – yhdellä kertamaksulla.

Palautteen perusteella joukkoliikennettä hyödynnetään uudistuksen jälkeen enemmän ja monipuolisemmin kuin ennen. Joukkoliikenneuudistuksesta tehtiin ennen-tutkimus keväällä 2014 juuri ennen kuin Föli-liikenne aloitettiin. Syksyllä 2015 uudistuksesta tehdään jälkeen-tutkimus. Sitten saadaan uutta tutkimustietoa siitä, miten Föli-uudistus on vaikuttanut joukkoliikenteen käyttöön.

Föli on herättänyt paljon kiinnostusta alueen asukkaissa. Hakukone Google julkaisee vuosittain vuoden haetuimmat hakusanat sekä hakusanat, jotka ovat eniten kasvattaneet hakuja edelliseen vuoteen verrattuna. Varsinais-Suomessa eniten suosiota kasvattanut hakusana vuonna 2014 oli ”föli”.

Föli-nimi on jo vakiintunut käyttäjien sanastoon. Usein kuuleekin sanottavan, että ”mennään Fölillä” sen sijaan, että sanottaisiin ”mennään bussilla”.

Kirjoittaja työskentelee toimistosihteerinä Turun kaupungin ympäristötoimialalla.

Turun raitiotie on kaupunkikehityshanke

Teksti Juha Jokela

kuva WSP Finland

Turun raitiotie on integroitu kaupunkikehityshanke eli pelkän joukkoliikennehankkeen sijaan raitiotien suunnittelu yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja -kehittämiseen.

■ Turku on kasvanut viime vuosina noin 1 600 asukkaalla vuodessa ja Turun seudun sisäisten matkojen arvioidaan kasvavan 25 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Raitiotie on keino kehittää kau punkiseutua jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin suuntaan voimakkaisiin joukkoliikenneyhteyksiin perustuen ja siten vähentää henkilöauton tarvetta. Pitkällä aikavälillä raitiotie tiivistää kaupunkirakennetta, edistää joukkoliikennettä sekä parantaa kaupunkiympäristöä.

Raitiotien varrella on paljon maankäytön kehittämismahdollisuuksia, joita on tutkittu kaupunkirakennetarkasteluilla sekä maankäyttövisioilla. Seuraavan 20 vuoden aikana kolmihaaraisen raitiotien varrelle arvioidaan rakennettavan asuntoja lähes 20 000 asukkaalle. Mikäli joukkoliikenne perustuu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään, lähes puolet tästä kasvusta arvioidaan sijoittuvan muualle. Erityisen paljon maankäytön kehittämismahdollisuuksia on keskustassa, Skanssissa ja Itäharjulla.

Ensi vaiheessa kolmihaarainen raitiotie

Suunnittelussa vertailtiin useita raitiotien reittivaihtoehtoja. Viisihaaraisesta raitiotieverkosta ja monista reittivaihtoehdoista valittiin potentiaalisimmaksi ensimmäisen vaiheen reiteiksi kolmihaarainen raitiotie. Raitiotie kulkisi Kauppatorilta Turun suurimpiin lähiöihin (Varissuo ja Runosmäki) sekä noin 8 000 asukkaalle suunnitellulle Skanssin alueelle.

Lisäksi on tutkittu raitiotien laajentamista Raision ja Kaarinan naapurikaupunkeihin sekä Turun sisällä Hirvensaloon, Linnakaupungin kautta satamaan sekä Runosmäestä lentoasemalle.

Yleissuunnitelman kolmihaaraisen raitiotieverkon pituus on noin 19 kilometriä. Raitiotien keskinopeudeksi on laskettu noin 21 km/h, mikä varmistetaan muun muassa erottamalla raitiotie henkilöautoliikenteestä sekä riittävän pitkällä pysäkkivälillä. Raitiotielle on suunniteltu 29 pysäkkiparia sekä kolme pysäkkiparivarausta. 600 metrin etäisyydellä suunnitelluista raitiotiepysäkeistä on nykyisin noin 56 000 asukasta ja 42 000 työpaikkaa.

Raitiotien helppokäyttöisyys varmistetaan muun muassa riittävän tiheällä vuorovälillä – 7,5 minuuttia – sekä ymmärrettävällä joukkoliikennejärjestelmällä eli yhteen sovittamalla raitiotielinjasto bussilinjaston kanssa.

Raitiotien vaikutuksia on verrattu nykyisen kaltaiseen bussijärjestelmään sekä niin sanottuun superbussijärjestelmään, jossa raitiotiekäytäviä liikennöidään raitiotietä vastaavilla liikennejärjestelyillä esimerkiksi tuplanivelbusseilla.

Turun kaupunginvaltuusto päättää tämän vuoden aikana siitä jatketaanko raitiotien suunnittelua.

Lisätietoja: www.turunraitiotie.info

Kirjoittaja työskentelee liikennesuunnitteluinsinöörinä Turun kaupungin ympäristö­toimialalla.

Havainnekuva katunäkymästä, jossa raitiovaunut liikkuvat katutilan keskikaistalla.

Förillä Turusta Åboon ja takaisin

Teksti Eila Kesti

kuva Turun Kiinteistöliikelaitos

Jokilautta Föri on kevyen liikenteen väylän jatkeena oleva maksuton lossi Aurajoen alajuoksulla. Lautan kyydissä jalankulkijat ja pyöräilijät pääsevät ylittämään joen aamukuudesta iltamyöhään. Föri liikkuu non-stoppina edestakaisin sitä mukaa kun jommallekummalle rannalle saapuu matkustajia.

■ Föri on Suomen vanhin ammattiliikenteessä oleva kulkuneuvo ja Suomen ainoa kunnallinen jokilautta. Keväällä 1904 käyttöön otettu lautta on kuljettanut matkustajia Aurajoen rannalta toiselle nyt jo yli 110 vuotta.

Kettinkivetoinen Föri on alun perin kulkenut höyrymoottorilla. Vanha höyrykone savupiippuineen poistettiin vuonna 1953 kun Föriin asennettiin dieselmoottori. Nyt suunnitelmissa on modernisoida Föri sähkökäyttöiseksi. Äänitunnelmaa luovasta ketjuvetoisuudesta ei kuitenkaan ole tarkoitus luopua.

Föri on osa Turun teollisuushistoriaa ja sen aikaista työpaikkaliikenteen historiaa. Aurajoen rantojen nykyisten asuinalueiden paikalla sijaitsi aikaisemmin vilkkaita telakka- ja muita teollisuusalueita.

Nykyisin myös tapahtumapaikka

Nykyään Förillä järjestetään myös tapahtumia. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin Förillä on tanssit live-orkestereineen ja pari päivää myöhemmin Förin matkustajia viihdyttää laulukuoro – molemmat jo perinteisiä kevättapahtumia. Syksyisin Förillä on perinteisesti vietetty Työttömien risteilytapahtumaa.

Föri on ollut suosittu myös elokuvien filmauksissa. Lisäksi opiskelijatapahtumien ja häiden järjestelijät ovat löytäneet Förin, samoin kuin Turussa järjestettävien valtakunnallisten kokoustapahtumien järjestäjät, jotka informoivat Förillä toiminnastaan.

Tapahtumat Förillä ovat luvanvaraisia matkustajien turvallisuuden vuoksi, ja yleensä niistä on selvitty ilman raskasta byrokratiaa. Isompiin tapahtumiin varaudutaan hankkimalla järjestysmiehet kummallekin rannalle.

Kaupunkikuvan erottamaton osa

Föri poikkeaa vakioaikataulustaan vain juhannuksena, jouluna ja uudenvuoden aikaan. Kovina pakkastalvina Föri voi joutua jäämään talvitauolle jäiden takia. Tuolloin Aurajoen yli rakennetaan jalankulkijoita varten jääsilta.

Syksyisin Föri on pari viikkoa telakalla vuosihuollossa, jolloin lossi myös katsastetaan. Telakointiaikana sen tilalla ajaa korvaava alus.

Förin liikennöinnin järjestäminen siirtyi Turun Satamalta Kiinteistöliikelaitokselle vuonna 2008. Liikennöintiä hoitaa nykyisin kilpailutettu yksityinen palveluntuottaja.

Lautalle mahtuu kerrallaan 75 matkustajaa. Kesällä ja varsinkin isompien tapahtumien aikaan Förille voi joutua jonottamaan.

Oranssi Föri-lautta on nähtävyys ja Turkulaisille niin rakas, että on pyhäinhäväistys edes ehdottaa sen tilalle siltaa.

Kirjoittaja työskentelee vastaavana rakennuttajana Turun Kiinteistöliikelaitoksella.

Föri kuljettaa matkustajia ”tält pualt jokke tois pual jokke”.

Ohjeet matkustajille

• Älä lähre mihenkkäs ennenku föri on kii kaijas ja puami ylhäl.

• Älä poistu föriltä ennen kuin se on kiinni laiturissa ja puomi on ylhäällä.

• Förbjudet att stiga av färjan innan den lagt till och bommen är upplyft.