Tekesin rahoittamassa t&k-hankkeessa pohdittiin uutta aluesaneerausmallia ja siihen liittyviä hankinta-asiakirjoja. Tavoitteena oli kumppanuusmalli, jossa tärkeää on yhteistyö, tavoitehinta ja riskienjako, sekä hankintamenettelynä neuvottelumenettely tai kilpailullinen neuvottelumenettely. Näin pyritään parantamaan tarjouspyynnön laatua, selkeyttämään urakan sisältöä, helpottamaan tarjousten vertailua ja luomaan yhteistyösuhde.

Hankkeen seurauksena on jo toteutettu Porvoossa Eestinmäen aluesaneeraushanke. Hattulassa on käynnissä Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Katinalan hanke.

Tekesin hakkeessa ovat mukana konsulttitoimisto WSP:n johdolla HS-Vesi, Jyväskylän Energia, Kouvolan Vesi, Kymen Vesi, Porvoon vesi ja Riihimäen Vesi.

Porvoossa kokeilusta

saatiin hyviä tuloksia

Porvoon veden toimitusjohtaja Risto Saarinen perustelee aluesaneerausmallin käyttöönottoa sillä, että laajan alueen verkoston kunto ja parhaimmat saneeraustavat eivät ole yleensä etukäteen riittävän tarkasti tiedossa. Siksi seikkaperäisiä urakkakyselypapereita ei voida laatia. Niinpä hankkeissa on pyrittävä lähemmäs sellaista kumppanuutta, jossa ongelmia ratkotaan yhdessä projektin aikana ja molemmilla osapuolilla on intressi löytää taloudellisia ratkaisuja.

− Eestinmäen aluesaneeraushanke oli sitten laboratorio, jossa näitä periaatteita sovellettiin hyvin tuloksin. Myös kiinteistöt saatiin kiitettävästi mukaan hankkeeseen.

HS-Veden työmaainsinööri Marko Männynsalo muotoili saman asian siten, että HS-Vesi määritteli Katinalan aluesaneeraushankkeessa reunaehdot muun muassa saneerattavien verkostojen vähimmäismitoitukselle sekä toimilaitteiden sijoittelulle. Valittu urakoitsija laatii näiden ehtojen pohjalta hankkeelle toteutussuunnitelmat ja toteuttaa alueellisen saneeraustyön. Oleellisena osana toteutussuunnittelua ovat saneerausalueen piirissä olevien kiinteistöiden tonttijohtojen saneeraustarvekartoitukset.

Aluesaneeraus vähentää

tilaajan työmäärää

Katinalan aluesaneeraushankkeen hankinta toteutettiin kaksivaiheisena kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Se koostui osallistumisilmoitusvaiheesta sekä neuvottelumenettelynä toteutetusta tarjouspyyntövaiheesta. Molemmissa vaiheissa tilaaja arvioi ja pisteytti urakoitsijaehdokkaiden hakemukset ja tarjoukset aiempien referenssien sekä yrityksen laatusuunnitelmien pohjalta. Kahdenkeskeiset neuvottelut jo tarjouspyyntövaiheessa loivat pohjaa tilaajan ja tulevan urakoitsijan väliselle yhteistyölle ja selkeyttivät samalla hankkeen päämääriä molemmille osapuolille.

Männynsalon mukaan tilaajan näkökulmasta aluesaneeraushankkeet vähentävät erillisten kilpailutusten aiheuttamaa työmäärää ja samalla edesauttavat suurempien alueellisten saneerauskokonaisuuksien läpimenoa. Aluesaneerausmallin toivotaan myös tuovan uusia innovaatioita ja toimintatapoja hiukan paikalleen jämähtäneeseen vesihuollon saneeraustoimintaan.

Kiinteistöjen omistajilla

ei tietoa tilanteesta

KTVVS-tutkimuksen (Kiinteistöjen tonttivesijohtojen ja viemäreiden saneerausselvitys 2001) mukaan Suomessa tonttijohtojen keskimääräinen pituus on 20−25 metriä. Saneerauksen tarpeessa olivat tutkimuksen mukaan metalliset tonttivesijohdot ja betoniset tonttiviemärit. Kokemusten perusteella listaan voisi nyt lisätä tonttivesijohdon sulkuventtiilit tonttijohdon materiaalista riippumatta. Selvityksen mukaan tulisi vuosittain saneerata 15 000–20 000 kiinteistön tonttijohdot. Toki selvitys on jo teini-iässä, mutta antaa varmaan edelleen oikean suunnan.

Harvalla kiinteistönomistajalla on tietoa tonttijohtojensa kunnosta. Johtojen sijaintikaan ei ole usein kenenkään tiedossa. Asiaa mutkistaa vielä se, että yleensä kiinteistönomistajat eivät miellä omistavansa kyseisiä putkia ja vastaavansa niiden kunnossapidosta. Yllätys on usein myös se, että tonttijohdon sulkuventtiili on tonttijohtoon kuuluva varuste. Sehän voi huonolla onnella sijaita asfaltoidun kadun vastakkaisessa reunassa.

Ihmeen pitää tapahtua, jotta kiinteistönomistajat ilman pientä vastaantuloa ryhtyisivät tätä sanee­rausvelkaa lyhentämään. Aluesaneeraus on keinovalikoimassa helposti käyttöön otettava toimintatapa. Siihen on sisällytettävissä sen verran porkkanaa, että kiinteistönomistajat saadaan hereille.

Aluesaneeraus vastaus

omistajan kysymyksiin

Yksittäinen kiinteistönomistaja kokee varmaan hankalaksi ryhtyä toimiin tonttijohtojensa saneeraamiseksi. Mielessä saattaa liikkua kysymyksiä: ovatko tonttijohdot saneerauksen tarpeessa, tarvitaanko suunnittelua, tarvitaanko lupia, missä on vastuuraja, kenen kanssa asiasta tulisi vesihuoltolaitoksella keskustella, mistä saneerauksen toteuttaja, voiko urakoitsijoihin luottaa, mitä tämä kaikki maksaa?

Aluesaneeraushanke, jossa urakoitsijaa kannustetaan yhteistoimintaan kiinteistöjen kanssa, tuo ratkaisun useimpiin kiinteistönomistajan ongelmiin. Vaikka tonttijohtojen saneeraus onkin tavallisesti täysin erotettu vesihuoltolaitoksen runkolinjojen saneerauksesta ja urakoitsija toimii suorassa sopimussuhteessa kiinteistönomistajien kanssa, voi kiinteistönomistaja turvautua vesihuoltolaitoksen asiantuntemukseen, jos ei koe täyttä luottamusta urakoitsijaan.

Kiinteistönomistaja voi perustella itselleen tonttijohtojen saneerausta esimerkiksi seuraavilla seikoilla:

• tonttijohdot ovat kunnossa, ja yllättävien ja hankalaan aikaan sattuvien toimintahäiriöiden riski pienenee

• tonttivesijohdon sulkuventtiili on kunnossa ja löydettävissä ja käytettävissä hätätilanteessa

• kiinteistön arvo nousee, mahdollinen myyntivaltti

Kiinteistöjen omistajille

valmistautumisaikaa

Kotitalousvähennyksen hyödyntämismahdollisuus on eräs päätöksentekoon vaikuttava asia. Tonttijohtojen saneerauksen sijoittaminen mahdollisesti kiinteistön muiden hankkeiden lomaan edellyttää riittävää valmistautumisaikaa. Taloyhtiöt tarvitsevat usein paljon aikaa, jotta vaihtoehtoja ehditään harkita ja asia käsitellä säädetyssä järjestyksessä.

Maksuttomat tai edulliset työsuoritukset hankkeen aikana voivat olla ratkaisevia asioita, joilla varsinainen saneeraus saadaan vauhtiin. Tonttiviemäreiden tv-kuvaaminen ja viemärin tarkastuskaivojen kunnon tutkiminen voi olla viisasta tehdä systemaattisesti kaikkiin tonttiviemäreihin. Siten saadaan selville, onko saneeraustarvetta. Suuren tonttiviemäreiden määrän tutkiminen kerralla laskee yksikkökustannusta, ja aluesaneeraushankkeen sisällä olisi hyvä olla varaus tähän työhön.

Runkojohtojen saneeraus edellyttää tonttivesijohdon liitoskohdan esiinkaivua, mikä tarjoaa erinomaisen hetken saneerata myös kiinteistön tonttijohdot. Tämän kiinteistönomistajalle tarjoutuvan ilmaisen kaivannon edun luulisi houkuttelevan ryhtymään toimenpiteisiin nyt eikä muutaman vuoden päästä. Aluesaneerausta toteuttavan urakoitsijan ja tonttijohtojen saneerausta tarjoavan urakoitsijan tulee olla yksi ja sama, jotta töiden yhteensovittaminen voi toimia.

Sulkuventtiilien uusiminen systemaattisesti säästää

Raha ratkaisee pitkälti myös vesihuollon saneerauksessa. Aluesaneerausurakoitsija on erityisasemassa, koska se on ainoana tarjoamassa kiinteistöille palvelujaan. Jotta mahdollisimman moni kiinteistö lähtisi hankkeeseen mukaan, palvelut on hinnoiteltava houkuttelevasti ja markkinahintaisiksi. Myös rahoituspaketin tarjoaminen kiinteistönomistajille helpottaa päätöksentekoa, vaikka sitä esimerkiksi Porvoon hankkeessa ei paljonkaan lopulta hyödynnetty.

Tonttivesijohtojen sulkuventtiilien systemaattinen uusiminen runkovesijohdon saneerauksen yhteydessä edistäisi myös aluesaneeraushankkeen ideaa. Kun uusi sulkuventtiili asennetaan, ei vanhan sulkuventtiilin kuntoa tarvitse tutkia ja saneeraustyö sujuu joutuisammin. Painekokeella voidaan näin myös todeta uudisasennusten laatu. Maahan mahdollisesti jäävän vanhan venttiilin kohtalo pitää sitten ratkaista. Jääkö se pois käytöstä? Entä jos näin menetellen venttiilin sijainti muuttuu, mikä voi liittyä myös vastuurajan sijaintiin? Koska venttiilien vaihto on laskutettava kiinteistöiltä, olisi eduksi, jos toimitusehdoissa on selkeät pelisäännöt ja ikähyvitys venttiilien vaihdolle saneeraustyön yhteydessä.

Vesihuoltolaitos tarvitaan

toiminnan käynnistymiseen

Saadut kokemukset kannustavat kumppanuussopimuksiin vesihuollon verkostojen saneerauksessa. Myös yhteistyötä kadunpitäjän sekä sähkö-, tele-, kaasu- ja kaukolämpötoimijoiden kanssa voidaan edistää. Runkojohtojen saneeraus yhden urakoitsijan toimesta mahdollistaa myös kiinteistöjen houkuttelemisen mukaan, jolloin voidaan aidosti puhua aluesaneerauksesta.

Vaikka vastuuraja vesihuoltolaitoksen ja kiinteistöjen tonttijohtojen välillä onkin ammattilaisille selvä, ei tonttijohtojen saneeraus lähde liikkeelle ilman vesihuoltolaitoksen toimia. Tässä aluesaneeraus tuo erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa asiaan. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja vastaa suunnittelu- ja kehittämistehtävistä Sujutek Oy:ssä.