UUTISET
NIMITYKSIÄ
Olli Alho Lahden kaupunkikehitysjohtajaksi
Valtiotieteen maisteri Olli Alho on valittu Lahden kaupunkikehitysjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa virassaan toukokuussa. Kaupunkikehitysjohtajan tehtävänä on teknisen ja ympäristötoimialan johtaminen sekä osallistuminen kaupungin elinvoima- ja työllisyyspolitiikan johtamiseen.
− Tehtävän laaja-alaisuus ja elinkeino- ja kilpailukykypolitiikan yhdistäminen perinteiseen kuntatekniikkaan tuntuu mielekkäältä. Tulevaisuuden kunnassa, jossa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei enää ole, elinvoiman tukeminen eri tavoin korostuu palvelujen järjestämistä enemmän, Alho sanoo.
Hänen mukaansa Lahden vahva ympäristöliiketoiminnan kehittäminen ja alan osaaminen avaa mahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Kaupungillakin on siinä oma roolinsa.
− Asemanseudun kehittäminen on tulevien vuosien painopiste. Toivottavasti myös valtion puolella saadaan vihdoin aikaan myönteinen ratkaisu kehätiestä, Alho pohtii.
Alho on työskennellyt työ- ja elinkeinoministeriössä kaupunkikehityksestä ja -politiikasta vastaavana neuvottelevana virkamiehenä kesästä 2014 alkaen ja erityisasiantuntijana vuodesta 2008 alkaen. Aiemmin 2000-luvulla hän työskenteli sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosastolla sekä valtioneuvoston kansliassa ministerin erityisavustajana.
Markku Vento Kuntatekniikka-lehden päätoimittajaksi
Kuntatekniikka-lehden päätoimittajaksi on nimitetty 1.4. alkaen valtiotieteen maisteri Markku Vento. Hänellä on pitkä lehtiura niin toimittajana kuin päätoimittajanakin.
Vento saapuu Helsinkiin Espanjan Fuengirolasta, jossa hän on pitänyt vaimonsa kanssa skandinaavista kirjakauppaa Hemingway Bookshopia runsaan seitsemän vuoden ajan. Sitä ennen hän toimi muun muassa Ilta-Sanomien uutispäällikkönä, Venemaailma-lehden päätoimittajana ja sanomalehti Uusimaan päätoimittajana ja liiketoimintavastaavana.
– Veri vaan vetää toimitusmaailmaan, Markku Vento sanoo ja on selvästi innoissaan uudesta pestistä.
– Ja mikä parasta, Kuntatekniikka tarjoaa oivan näköalan aivan keskeiseen suomalaiseen maisemaan: kuntiin ja niiden tärkeisiin palveluihin asukkailleen. Lehti on erittäin hyvin toimitettu ja sillä on todella osaava avustajakunta, hän jatkaa.
Mielenkiintoisen tiedon tarjoaminen luotettavasti ja luettavasti on Venton mukaan perusedellytys laadukkaan ammattilehden lukijasuhteen vahvistamiselle. Äskettäin tehdyn lukijatutkimuksen mukaan Kuntatekniikka on hyvin luettu ja haluttu tuote kohderyhmälleen.
Espoon Finnevikinsilta voitti Vuoden silta 2016 -kilpailun
Finnevikinsilta on voittanut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin järjestämän Vuoden Silta 2016 -kilpailun. Viime elokuussa valmistunut Espoon pisin, 365-metrinen silta täytti parhaiten vuoden teeman: elinkaarinäkökulma suunnittelussa.
– Halusimme vastaanottaa tänä vuonna Vuoden Silta -kilpailuun ehdotuksia, joissa olisi huomioitu sillan elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset ja helppo korjattavuus, Liikenneviraston Taitorakenneyksikön projektipäällikkö ja kilpailun tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen kertoo.
Voittoisa suunnittelutiimi sai kehuja poikkileikkauksen muuntojoustavuudesta, sillan elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen huomioon ottamisesta materiaalivalinnoissa, tarkastuksen helpottamisesta kulkutasojen avulla sekä rakenteiden muotoilusta mahdollisimman vähän likaa kerääviksi.
Jatkuvan jännitetyn betonisen palkkisillan suunnittelussa otettiin huomioon tarkasti myös ympäristönäkökulmat.
– Katuyhteys oli aiemmin kaavoitettu aivan Finnoon arvokkaan lintualtaan vierelle. Kun kadun suunnittelu käynnistyi, todettiin luontojärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, että katu olisi hyvä saada kauemmaksi lintualtaasta ja mieluiten penkereen sijaan sillalle, Espoon kaupungin kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska kertoo.
Sillan merkitys on suuri koko tulevan Finnoon kaupunginosan rakentamiselle. Se palvelee ensi syksynä myös Espoonlahden suunnasta tulevaa liityntäliikennettä Matinkylän metroasemalle.
Espoon Finnevikinsilta voitti Vuoden silta 2016 -kilpailun
Finnevikinsilta on voittanut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin järjestämän Vuoden Silta 2016 -kilpailun. Viime elokuussa valmistunut Espoon pisin, 365-metrinen silta täytti parhaiten vuoden teeman: elinkaarinäkökulma suunnittelussa.
– Halusimme vastaanottaa tänä vuonna Vuoden Silta -kilpailuun ehdotuksia, joissa olisi huomioitu sillan elinkaarikustannukset, ympäristövaikutukset ja helppo korjattavuus, Liikenneviraston Taitorakenneyksikön projektipäällikkö ja kilpailun tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen kertoo.
Voittoisa suunnittelutiimi sai kehuja poikkileikkauksen muuntojoustavuudesta, sillan elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen huomioon ottamisesta materiaalivalinnoissa, tarkastuksen helpottamisesta kulkutasojen avulla sekä rakenteiden muotoilusta mahdollisimman vähän likaa kerääviksi.
Jatkuvan jännitetyn betonisen palkkisillan suunnittelussa otettiin huomioon tarkasti myös ympäristönäkökulmat.
– Katuyhteys oli aiemmin kaavoitettu aivan Finnoon arvokkaan lintualtaan vierelle. Kun kadun suunnittelu käynnistyi, todettiin luontojärjestöjen kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, että katu olisi hyvä saada kauemmaksi lintualtaasta ja mieluiten penkereen sijaan sillalle, Espoon kaupungin kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska kertoo.
Sillan merkitys on suuri koko tulevan Finnoon kaupunginosan rakentamiselle. Se palvelee ensi syksynä myös Espoonlahden suunnasta tulevaa liityntäliikennettä Matinkylän metroasemalle.