Sään sahatessa edestakaisin talvisen ja syksyisen välillä ulkoilijoiden voi olla vaikeaa hahmottaa, milloin ulkoilureitti on latuna ja milloin se on jalkaisin liikuttavissa. Lisää käyttöpainetta reiteille tulee lisääntyneen talvipyöräilyn myötä. Ulkoilureitit ovat kesäisin myös tärkeä osa työmatkapyöräilyreittiverkostoa.

Espoo on pyrkinyt viime aikoina järjestelmällisesti parantamaan pyöräilykaupunki-imagoaan. Pyöräily on voimakkaasti mukana kaupungin strategiassa ja kaupunki on sitoutunut nostamaan pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa, vuoteen 2024 mennessä. Tällöin pyöräilyn kulkumuoto-osuus olisi 15 prosenttia. Käytännön toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi pyöräilyn edistämisohjelma, jossa on tunnistettu pääkaupunkiseudun yhteiset laatukäytävät ja seutureitit.

Laatureittien tulee olla käytettävissä työmatkaliikenteen tarpeisiin ympäri vuoden. Tämä edellyttää hyvää kunnossapitoa sekä talvella että kesällä. Espoon pyöräilyn kehittämisohjelman mukaan kesäkunnossapidon tehostamiseen kuuluu nopea hiekan poisto, säännöllinen roskien ja lehtien poistaminen ja rakenteen vaurioiden pikainen korjaaminen sekä kaivutöiden työnaikainen valvonta ja ehdot.

Talvikunnossapidon laatuvaatimuksille asetettiin myös seudullisesti yhteinen vaatimustaso, jota ollaan jalkauttamassa Espoon kunnossapidon ohjeistukseen ja hankintoihin. Tämän mukaan muun muassa lumenpoiston lähtökynnys on 1,5 cm, ja poisto tapahtuu kolmen tunnin kuluessa tai aamukuuteen mennessä.

Entistä koordinoidumpaa

reittien hoitoa

Puistojen reitit ovat ennen olleet kesällä raitteja, talvella latuja. Nyt halutaan lisätä ja selkeyttää ympärivuotista käyttöä.

Espoossa osa puistoalueilla kulkevista reiteistä on sivistystoimen alaisen liikuntapalveluiden hallinnassa. Nämä reitit ovat pääsääntöisesti olleet latukäytössä talvisin lumiseen aikaan. Kesäaikaan näistä suurin osa on kivituhkapintaisia monitoimireittejä, joilla voi juosta, pyöräillä ja ulkoiluttaa koiria. Pienempi osa on pääsääntöisesti kuntojuoksuun tarkoitettuja pururatoja.

Rinnakkaisreittejä hoidetaan pääosin auraamalla; liukkaudentorjuntaa tehdään vain äärimmäisissä olosuhteissa kun reitti muuten jäätyisi erittäin liukkaaksi. Hoidon koordinointia on helpottanut se, että aurausta hoitava urakoitsija toimii latujen hoidon työnjohdon alaisuudessa, keskustelee latukoneiden kuljettajien kanssa ja lähtee samasta tukikohdasta latukoneen kanssa.

Kalustona on auralla ja lumilingolla varustettu maataloustraktori. Linkoukseen joudutaan turvautumaan normaalia hoitoa useammin, koska reitit kulkevat pääosin latujen kanssa rinnakkain ja aurata voi vain reitin sille puolelle, jolla latu ei kulje.

Rinnakkaisreittejä

kaukolämpöjohtojen päälle

Rinnakkaisten reittien rakentaminen aloitettiin Espoossa kolmisen vuotta sitten tavoitteena selkeyttää tilannetta vilkkaissa paikoissa, joissa sama reitti on varattu eri käyttötavoille eri vuodenaikoina. Noin puolet reiteistä on rakennettu kaukolämpöjohtojen päälle, joista säteilevän hukkalämmön avulla reitit pysyvät sulana leudolla ilmalla. Kaukolämpöjohtojen päällä oli ennen rinnakkaisreittien rakentamista myös latuja, joiden hoito oli samasta syystä haastavaa.

Rinnakkaisreittien pilotti on aloitettu Espoon keskuspuistossa siten, että talvisin kunnossapidettävät reitit muodostavat pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden Espoon keskuksesta Puolarmetsään ja itä-länsisuuntaisen yhteyden Suurpellosta Latokaskeen. Samalla on rakennettu myös talvilenkkeilyyn soveltuva ympyrälenkki Olarin ja Henttaan välille. Kunnossapidettävien reittien yhteenlaskettu pituus on noin kymmenen kilometriä.

Pohjois-eteläsuuntainen reitti on osa laatukäytäväverkostoa ja itä-länsisuuntainen reitti puolestaan on osa seutureittien verkostoa.

Rakentamisesta vastannut liikuntarakennusmestari Paul Ekblad muistelee, että rinnakkaiset reitit ovat rakennusvaiheessa aiheuttaneet jonkin verran kritiikkiä, koska niiden vaatima ura metsässä on varsin leveä, jopa kymmenen metriä. Toisaalta leveä ura helpottaa latujen käyttökuntoon saamista pelkän luonnonlumen turvin.

Reiteille kuntalaisilta

hyvä vastaanotto

Käyttäjäpalaute on ollut Ekbladin mukaan erittäin positiivista. Negatiivista palautetta on tullut ainoastaan muutamassa tapauksessa, jossa hiihtäjät ovat valittaneet kun ulkoileva koira on eksynyt ladun puolelle flexitaluttimessa tai vapaana. Käyttäjämääriä ei ole talven osalta vielä laskettu, mutta käyttö on ollut runsasta. Talvikunnossapidosta tiedotetaan samassa mSki-palvelussa, jossa myös latujen hoidosta tiedotetaan.

Rinnakkaisreittien rakentamista jatketaan Espoossa niistä saatujen hyvien kokemusten vuoksi. Olemassa olevaa verkostoa laajennetaan seuraavaksi itään päin yhdistämällä Latokasken ja Kauklahden alueet olemassa olevaan verkostoon.

Kirjoittaja työskentelee investointipäällikkönä Espoon kaupunkitekniikan keskuksessa.