VESIHUOLTO
Vettä tarvittaessa jopa puolet Lahden tarpeesta
Launeen historiallinen vedenottamo otettiin saneerattuna käyttöön
Lahden Launeella otettiin tammikuussa saneerattuna käyttöön kaupungin vanhin vedenottamo. Vuodesta 1909 toiminut Launeen lähteestä vetensä saava vedenottamo oli viitisentoista vuotta pois käytöstä pohjavedestä löytyneiden vähäisten torjunta-ainejäämien vuoksi. Vedenottamorakennuksen julkisivu on alkuperäisessä asussaan, mutta uudet kaivot ja aktiivihiilisuodattimet takaavat nyt kaupunkilaisille runsaasti hyvää talousvettä.
Teksti Paavo Taipale
Lahti on tunnettu hyvistä pohjavesivaroistaan ja laadukkaasta talousvedestä. Perinteikäs Launeen vedenottamo haluttiin uudelleen käyttöön, sillä se sijaitsee kaupungin vesijohtoverkostoon nähden keskeisellä paikalla.
− Launeelta saadaan tarvittaessa lähes 10 000 kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Se vastaa noin puolta koko kaupungin vedenkulutuksesta. Tällä on suuri merkitys erityisesti häiriötilanteissa, Lahti Aqua Oy:n toimitusjohtaja Martti Lipponen sanoo.
Aikoinaan Launeen ollessa Lahden ainoa vedenottamo, kaivoista pumpattiin vettä jopa 7 000−7 500 kuutiometriä vuorokaudessa. Nyt yhtiöllä on normaalioloissa lupa pumpata vettä 4 800 m3 vuorokaudessa. Määrä on huikea, kun otetaan huomioon, että se saadaan kahdesta siiviläputkikaivosta. Yhteensä Lahti Aqualla on vedenottolupia noin 50 000 m3/vrk, kun kulutus on noin 20 000 m3/vrk.
Launeen vedenottamon käsittelyprosessissa vesi johdetaan aktiivihiilisuodattimen läpi. Se poistaa vähäisetkin torjunta-ainejäämät. Mikäli vedenotto ylittää 4 800 m3/vrk, joudutaan ylittävän vesimäärän osalta aktiivihiilisuodatus ohittamaan käsittelyprosessissa.
Vanhassa pumppaamohallissa on kolme paineistettua aktiivihiilisuodatinta. Niitä voidaan ajaa vuorotellen. Paineistetut suodattimet säästävät tilaa, ja niitä käyttämällä riittävä puhdistuskapasiteetti saatiin mahtumaan vanhoihin tiloihin.
− UV-käsittelylaitteita on kaksi. Tavanomainen vedenottomäärä käsitellään yhdellä laitteella, toinen on poikkeustilanteiden suurempaa vedenottomäärää varten. Lopuksi verkkoon johdettava vesi alkaloidaan lipeällä ja desinfioidaan klooriamiinilla, Lahti Aqua Oy:n käyttöpäällikkö Janne Mäki-Petäjä kertoo.
Launeen ottamon käyttöönotto vähentää pumppausta Lahti Aquan Jalkarannan tai Hollola-Lahti vesihuoltokuntayhtymän vedenottamolla.
Suojapumppausta tarvittiin
tulvien estämiseksi
Nykyinen raakavesi täyttää talousveden laatuvaatimukset myös torjunta-ainepitoisuuksien osalta, vaikka pitoisuudet eivät ole paljoa laskeneet toistakymmentä vuotta jatkuneista suojapumppauksista huolimatta. Ajoittain pitoisuudet ovat alle määritysrajan. Launeen vettä johdettiin vuosina 2001−2014 suoraan Porvoonjokeen yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä, yli 2 000 m3 vuorokaudessa.
− Ajatuksena oli, että pitoisuudet pohjavedessä alenisivat, mutta olennaista alenemaa ei ole havaittu. Suojapumppausta tarvittiin kuitenkin ennen kaikkea tulvavahinkojen välttämiseksi Launeen alueella, sillä ilman sitä pohjaveden pinta olisi noussut maanpinnan yläpuolelle, Lipponen kertoo.
Torjunta-ainejäämien alkuperää ei varmuudella ole saatu selville, mutta vahva epäilys on siitä, että ne ovat peräisin menneinä vuosikymmeninä tehdyistä radanvarren vesakkoruiskutuksista. Launeen vedenottamon käyttöönotolla ei ollut vuosituhannen alussa kiirettä, koska yhtiön muiden vedenottamoiden kapasiteetti riitti hyvin kattamaan kulutuksen.
Vedenottamolla on nyt kaksi uutta 40 metrin syvyistä siiviläputkikaivoa. Toinen sijaitsee vanhan pumppaamorakennuksen vieressä ja toinen noin 500 metrin päässä. Kaivojen paikat selvitettiin perusteellisten pohjavesitutkimusten ja koepumppausten avulla.
Rakennustyöt ahtaissa tiloissa
Yhteensä kaksi miljoonaa euroa maksanut urakka oli työjärjestelyiltään poikkeuksellinen. Saneeraustyö ja laiteasennukset vanhassa pumppaamorakennuksessa vaativat hyvää ennakkosuunnittelua. Mitään ajettavia työkoneita ei rakennuksen sisälle mahtunut, vaan kaikki rakennustarvikkeet oli nostettava sisään alkuperäisestä huolto-ovesta, joka on nykymittapuun mukaan ahdas.
− Aktiivihiilisuodattimet hitsattiin osista valmiiksi sisällä pumppaamorakennuksessa, Mart- ti Lipponen sanoo.
Hankkeen suunnittelijana oli Pöyry Oyj ja päätoteuttajana Skanska Oy, jolla oli useampia aliurakoitsijoita. Lipposen mukaan hankkeen suunnittelu ja toteutus sujuivat odotetusti.
Pumppaamorakennuksen julkisivu on suojeltu. Sisätiloissa oli mahdollista tehdä muutoksia. Rakennuksen vesikate on uusittu ja uudet ikkunat on tehty vanhan mallin mukaan. Vedenottamo on nyt varustettu myös varavoimantuotannolla. Sisällä ajan kulkua näyttää edelleen alkuperäinen seinäkello yli sadan vuoden takaa. 
Faktat
Launeen vedenottamon historiaa
■ 1900 Keisarillisen senaatin päätöksellä Launeen lähde pakkolunastettiin Lahden kauppalan tarpeisiin.
■ 1910 Säännöllinen veden toimittaminen alkoi. Kaivon syvyys 6 m ja halkaisija 2 m, 2 kpl sähkömoottorikäyttöisiä mäntäpumppuja.
■ 1920 Suurimmat vedenkuluttajat: Valtion rautatiet, Mallasjuoma, kasarmit, rautateollisuus. Vedenkulutus 220 000 m³/v.
■ 1940 Toistuvien lavantautiepidemioiden takia vedenottamolle hankittiin kloorauslaitteisto ja vesijohtovettä alettiin desinfioida. Myöhemmin 1940-luvulla rakennettiin kaksi uutta kuilukaivoa.
■ 1952 Launeen vesi ei enää riittänyt kasvavan kaupungin tarpeisiin ja Jalkarannan vedenottamo otettiin käyttöön.
■ 2001 Launeen vedenottamo suljettiin vedestä löytyneiden torjunta-ainejäämien vuoksi.
■ 2001-2014 Suojapumppaus: vesi johdettiin suoraan Porvoonjokeen, jotta pohjaveden pinta ei nouse haitallisen korkealle eikä aiheuta vahinkoja Launeella ja että vesi puhdistuisi vaihtuvuuden myötä. Pumpatun veden määrä lähes 14 miljoonaa kuutiometriä.
■ 2012 Uusi 40 metrin syvyinen pohjavesikaivo valmistui. Kaivoja on yhteensä kaksi kappaletta.
■ 2016 Uusittu vedenottamo otetaan käyttöön.
Lähde: Lahti Aqua Oy
Faktat
Launeen vedenottamon historiaa
■ 1900 Keisarillisen senaatin päätöksellä Launeen lähde pakkolunastettiin Lahden kauppalan tarpeisiin.
■ 1910 Säännöllinen veden toimittaminen alkoi. Kaivon syvyys 6 m ja halkaisija 2 m, 2 kpl sähkömoottorikäyttöisiä mäntäpumppuja.
■ 1920 Suurimmat vedenkuluttajat: Valtion rautatiet, Mallasjuoma, kasarmit, rautateollisuus. Vedenkulutus 220 000 m³/v.
■ 1940 Toistuvien lavantautiepidemioiden takia vedenottamolle hankittiin kloorauslaitteisto ja vesijohtovettä alettiin desinfioida. Myöhemmin 1940-luvulla rakennettiin kaksi uutta kuilukaivoa.
■ 1952 Launeen vesi ei enää riittänyt kasvavan kaupungin tarpeisiin ja Jalkarannan vedenottamo otettiin käyttöön.
■ 2001 Launeen vedenottamo suljettiin vedestä löytyneiden torjunta-ainejäämien vuoksi.
■ 2001-2014 Suojapumppaus: vesi johdettiin suoraan Porvoonjokeen, jotta pohjaveden pinta ei nouse haitallisen korkealle eikä aiheuta vahinkoja Launeella ja että vesi puhdistuisi vaihtuvuuden myötä. Pumpatun veden määrä lähes 14 miljoonaa kuutiometriä.
■ 2012 Uusi 40 metrin syvyinen pohjavesikaivo valmistui. Kaivoja on yhteensä kaksi kappaletta.
■ 2016 Uusittu vedenottamo otetaan käyttöön.
Lähde: Lahti Aqua Oy