Nelivuotias Bertram Kruse hyppii ja loikkii keikkuvilla laatoilla Tåsinge Plads -aukiolla. Bertram pitää aukion kiemuraisesta penkistä, lonksuvista laatoista ja pieniksi mäiksi nousevista ruohikoista.

Bertram ei tiedä, että hänen leikkipaikkansa kiinnostaa kaupunkisuunnittelijoita kautta maailman, vieraita käy tiuhaan. Esimerkiksi New York ottaa mallia Kööpenhaminan sadevesijärjestelmästä ja rannikoiden suojaamisesta syksyllä solmitun yhteistyösopimuksen mukaan.

Tåsinge Plads on Kööpenhaminan ensimmäinen toimiva “ympäristöaukio”. Se on rakennettu ottamaan vastaan ja juoksuttamaan eteenpäin yleistyvien rankkasateiden vesimääriä. Lähitalojen katoilta vesi valutetaan rännejä pitkin maan alle tankkiin. Tankissa vesi puhdistetaan mekaanisesti, ja se voidaan pumpata ylös aukiolle esimerkiksi kesäisiin vesileikkeihin. Kaduilta viemäreihin valuva vesi on sen sijaan likaista, joten se ohjataan eri säiliöön.

Vesi pääsee virtaamaan laajennettavia rankkasadekanavia pitkin maan alla eteenpäin niin, ettei se tulvi kaduille. Maan päällä aukio on viihtyisä leikki- ja kokoontumispaikka. Maa on muotoiltu niin, että vesi joko imeytyy siihen tai pääsee helposti viemäreihin. Myös kasvit on valittu sateita silmällä pitäen ja niin, että ne sietävät katujen liukkauden torjunnassa käytettävää suolaa.

30 prosenttia lisää sadetta

Tåsinge Plads sijaitsee Østerbron kaupunginosassa, jota Kööpenhamina kutsuu nyt ilmastokaupunginosaksi. Alueella on puna- ja keltatiilisiä kerrostaloja katu toisensa jälkeen, ja välissä pienempiä, brittityylisiä townhouseja. Lähivuosina kaupunginosan asfalttikenttiä muutetaan Tåsinge Pladsin kaltaisiksi, puistomaisiksi aukioiksi, jotta tasainen alue välttyy tulvilta. Ennusteiden mukaan sademäärät kasvavat tulevaisuuden Kööpenhaminassa 30 prosenttia nykyisistä keskiarvoista.

– Olennaista on, että alueen asukkaat ovat olleet tässä tiiviisti mukana. Olemme käyttäneet paljon väliaikaisuuden konseptia eli aukiosta on haluttu tehdä mukava silloinkin, kun työt ovat vielä kesken, projektinjohtaja Charlotte Brøndum kertoo.

Asukkaita on rohkaistu tekemään omia ympäristöprojekteja. Ne ulottuvat pienistä kukkapenkeistä isoon kattofarmiin, jossa viihtyvät kasvien lisäksi kanat. Kattofarmi on niin suosittu, että siellä oleva ravintola on varattu kuukausiksi etukäteen.

Brøndumin mukaan tavoitteena oli lisätä myös alueen vetovoimaa, saada ihmiset istuskelemaan ulkona kotikulmillaan ja nauttimaan lähiympäristöstään. Østerbron ilmastokortteli on yksi Kööpenhaminan kaupungin viisivuotisista hankkeista, joissa kaupungin virkakoneisto muuttaa paikan päälle ja lähestyy näin asukkaita. Hankkeella on oma toimisto Tåsinge Pladsin lähikadulla, ja sinne saa poiketa ilman ajanvarauksia juttelemaan ja tutustumaan ilmastohankkeeseen.

Vanhan mallin viemärit

tulisivat kalliimmiksi

Kööpenhamina tunnetaan kunnianhimoisesta ilmastopolitiikastaan. Se tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä, liikennepolitiikassa pyöräilyn edellytyksiä parannetaan koko ajan ja kaupunginvaltuusto päättää piakkoin, poistetaanko fossiiliset polttoaineet kokonaan kaupungin noin 900 miljoonan euron sijoitussalkusta. Brøndum huomauttaa, ettei ilmastokaupunginosassa ole kyse vain ympäristöintoilusta, vaan rahasta.

–Viemäreiden laajentaminen perinteiseen malliin tulisi paljon kalliimmaksi, hän sanoo.

Silti vanhoja keinojakin käytetään niin, että paikoittain Kööpenhamina on näinä aikoina yhtä jatkuvaa tietyömaata. Viemäreiden lisäksi uusitaan kaukolämpöputkia, levennetään pyöräteitä ja rakennetaan uutta, keskustaa kiertävää ympyrämetrolinjaa. Kaikki hankkeet ovat myös osa kaupungin ympäristöpolitiikkaa.

Ympäristötietoiset eivät ole

aina valmiita muutokseen

Auto ei ole kööpenhaminalaisperheessä sääntö, vaan poikkeus. Bertram-pojan perhe kuuluu siihen 67 prosenttiin kööpenhaminalaisperheistä, joilla ei ole autoa.

– Se on meiltä aktiivinen valinta ympäristösyistä. Olemme sijaan hankkineet kuljetuspyörän, jossa on akku. Tiedämme, että jotkin asiat ovat autottomuuden takia hankalampia hoitaa, mutta ei niitä monta ole. Toisaalta pyörä tuo enemmän yhdessä tekemistä, Maria Kruse kertoo.

Muiden kööpenhaminalaisten tavoin Krusen perhe heräsi konkreettisesti ilmaston muuttumiseen kesällä 2011, jolloin ennätysmäinen rankkasade pieksi kaupunkia niin, että autot kelluivat kaduilla, vesi pursui viemäreistä ja kellarit täyttyivät vedestä.

– Meidänkin kellarimme oli veden alla. Kyllä se hätkäyttää.

Projektinjohtaja Torkil Lauesenin mukaan kaupunkilaiset ovat kyllä ympäristötietoisia, mutta eivät valmiita muutokseen.

– Ihmiset ajattelevat, että ympäristötyö on jokin kaupungin teknisen toimen ratkaisu, jonka turvin kaupunkilaiset voivat jatkaa elämäänsä entiseen malliin.

Lauesenin mukaan ei riitä, että kaupunkilaiset äänestävät kerran neljässä vuodessa ehdokkaitaan valtuustoon ja ovat muun ajat ikään kuin passiivisena yleisönä lähidemokratiassa.

– Arkidemokratia on hyvin heik­koa. Se näkyy ympäristöasioissakin. Ihmiset heräävät vasta, kun kaivinkone ilmestyy ovenpieleen.

Kööpenhaminassa miljardin

euron tulvavahingot

Kesän 2011 rankkasadetulva herätti myös kunnat. Pelkästään Kööpenhaminassa tulvavahinkojen suuruus oli vajaat miljardi euroa. Rankkasade iski tuolloin pahimmin juuri Østerbrohon nykyisen ilmastokorttelin alueelle. Useiden alueiden viemäröintiä on jo parannettu, ja kohennustyöt ovat käynnissä monella puolella kaupunkia. Monissa muissakin kunnissa kunnostetaan viemäreitä ja varaudutaan konkreettisesti äärisäihin.

Lähes kaikkien paikallisten vesilaitosten nettisivuilta löytyy ohjeita rankkasateisiin ja tulviin varautumisesta. Monissa ohjeissa korostetaan, että vastuu valmistautumisesta on myös asukkailla, ei pelkästään viranomaisilla.

Tanskan meteorologisen instituutin ja YK:n ilmastopaneelin mukaan vuoteen 2100 mennessä sademäärä kasvaa seitsemän prosenttia. Talvisin sataa 18 prosenttia nykyistä enemmän, mutta kesistä tulee kuivempia. Rankkasateet ja myrskyt yleistyvät. Vuosittainen keskilämpötila nousee 3−5 astetta ja merenpinta 0,3–0,6 metriä.

Ilmaston muuttuminen ei ole Tanskassa enää jossain muualla tapahtuva asia, vaan se näkyy rankkasateiden lisäksi esimerkiksi viininviljelyn yleistymisenä ja kasvavina myrskytuhoina.