UUTISET
NIMITYKSIÄ
Jari Kaukonen ISTT:n hallitukseen
ISTT (The International Society for Trenchless Technology) on nimittänyt lokakuussa 2014 Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistyksen (FiSTT) hallituksen puheenjohtajan, RI Jari Kaukosen hallituksensa jäseneksi. Suomalaisen jäsenen nimitys hallitukseen on ensimmäinen koko ISTT:n 30-vuotisen historian aikana. Kaukonen toimii päivätyössään konsulttiyhtiö WSP:n Infra-yksikön johtajana.
– Tuon hallitukseen pitkäaikaista kaivamattoman tekniikan kokemusta ja osaamista, sillä olen tehnyt ensimmäiset sujutukset jo vuonna 1982. Olen myös ollut kansallisen järjestön FiSTT:n yhdistystoiminnassa mukana sen perustamisvuodesta 1999 lähtien. Hallitusjäsenyys tukee myös työtäni WSP:llä, Jari Kaukonen sanoo.
Suomen FiSTT (Finnish Society for Trenchless Technology) keskittyy rakenteita rikkomattoman rakentamisen ja saneerauksen tietämyksen edistämiseen. Yhdistyksen tunnetuimmat tapahtumat alalla ovat joka toinen vuosi järjestettävät kansallinen vuosikonferenssi sekä asiantuntijana toimiminen alan säädöksiä ja ohjeistuksia laadittaessa.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana FiSTT on toiminut muun muassa ympäristöministeriön vetämän viemäreiden laatuohjeistuksen laadinnan ohjausryhmässä asiantuntijana. Parhaillaan se työskentelee Liikennevirastolle laadittavien teiden alitusten lupaohjeistuksen ohjausryhmän asiantuntijana. FiSTT on myös tehnyt aloitteen alan kansainvälisen konferenssin saamiseksi Suomeen vuonna 2018.
Erja Saarivaara toimialajohtajaksi
Erja Saarivaara on valittu Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialajohtajaksi. Hän aloitti tehtävässä maaliskuun alussa.
Kaupungingeodeetti, diplomi-insinööri Saarivaara on toiminut pitkään kaupunkirakenteen toimialalla, viimeksi vastuualuejohtajana. Saarivaara toimii myös palvelujohtajana kaupunkisuunnittelun ja maankäytön palvelualueella.
– Lähtökohtana hallintomallin uudistuksessa oli organisaation madaltaminen. Tavoitteena on, että toimialajohtaja on lähempänä operatiivista toimintaa kuin konsernihallintoa, Erja Saarivaara sanoo.
Toimialan organisaatio säilyi jokseenkin ennallaan. Pientä säätöä tehdään jatkuvasti. Suurten hankkeiden johtamisesta vastaava yksikkö siirtyi elinkeinoyksikköön kaupunginjohtajan alaisuuteen.
– Kuntatekniikan liikelaitos Altek jatkaa toimintaansa liikelaitoksena pitkien yt-neuvottelujen päätyttyä. Henkilöstömäärä on nyt 99 kun se kuntaliitoksen jälkeen vuonna 2009 oli 214. Vuoden, kahden aikajänteellä hahmotellaan Altekin pidemmän aikavälin ratkaisuja. Omaa tuotantoa halutaan kuitenkin jossakin laajuudessa pitää.
Taloustilanne on Jyväskylässä parantunut, mutta haasteita riittää edelleen.
– Hyvillä mielin lähden uuteen tehtävään. Kaupungin viime vuoden tulos on kohtuullisen hyvä. Viime vuosien säästöt toki näkyvät, varsinkin viherpalveluissa. Palvelut Jyväskylässä ovat kuitenkin aivan kelvollisia edelleen, Saarivaara vakuuttaa.
KIRJALLISUUTTA
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan
Korjausvelan laskentamallihankkeen tavoitteena oli luoda työkalu, joka sisältäisi laskentamallit korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille.
Katumallit perustuvat usean sadan kadun mittaustuloksista tehtyihin malleihin. Mittausaineistoa on laajalta alueelta. Viheralueiden korjausvelan laskentamallit on sen sijaan jouduttu rakentamaan pitkälti teoreettiselta pohjalta.
Katumallit rakennettiin siten, että aineiston perusteella laadittiin ns. perustason malli, jonka käyttämiseen riittää, että käyttäjällä on tiedossa omaisuuserän toiminnallinen luokka sekä rakennus/saneerausvuosi. Vaikka teoreettisilla laskentamalleilla päästään hyvää tarkkuustasoon korjausvelan laskennassa, eivät mallit poista tarvetta perinteisten mittausten tekemiselle.
Laskentahanke toteutettiin edelleen Kehto-foorumin yhteisenä hankkeena ja rahoitukseen osallistui lähes 20 organisaatiota. Hankkeen konsulttina toimi Rapal Oy ja hankkeeseen osallistui myös Suomen Kuntotekniikka Oy.
Maksuton verkkojulkaisu, ladattavissa osoitteesta http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3089. Suomen Kuntaliitto 2015.
Virtaa viherrakenteesta
Hyvät elinympäristöt eivät synny itsestään, ne tehdään. Viherrakenteen ja maiseman suunnittelu on kokoavaa suunnittelua, jossa onnistuminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä. Virtaa viherrakenteesta -esite tarjoaa suuntaviivoja suunnittelun tasojen ja tärkeimpien tehtävien tunnistamiseen päätöksenteon eri vaiheissa. Lisäksi esite auttaa koordinoimaan yhteistyötä kehitettäessä viherrakennetta kaupunkiseuduilla.
Esite on tarkoitettu avuksi ja inspiraation lähteeksi etenkin kaavoittajille ja luottamushenkilöille. Se on hyödyllinen myös ministeriöiden, aluehallinnon ja kuntien viranhaltijoille ja konsulteille sekä muille asiantuntijoille, jotka osallistuvat kaupunkiseutujen viherrakenteen suunnitteluun ja sitä koskevien päätösten tekemiseen. Siitä voivat saada ajatuksia myös esimerkiksi asukkaat, kansalaisryhmät ja tutkijat.
Julkaisu on osa Virtaa viherrakenteesta -verkkotietopankkia.
Ladattavissa maksutta verkosta osoitteesta http://www.vyl.fi/palvelut/virtaaviherrakenteesta ja tilattavissa painettuna 50 kappaleen erissä Viherympäristöliiton verkkokaupasta http://kauppa.vyl.fi hintaan 24,90 €/erä + postikulut. Viherympäristöliitto ry ja Suomen ympäristökeskus 2015.
KIRJALLISUUTTA
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan
Korjausvelan laskentamallihankkeen tavoitteena oli luoda työkalu, joka sisältäisi laskentamallit korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille.
Katumallit perustuvat usean sadan kadun mittaustuloksista tehtyihin malleihin. Mittausaineistoa on laajalta alueelta. Viheralueiden korjausvelan laskentamallit on sen sijaan jouduttu rakentamaan pitkälti teoreettiselta pohjalta.
Katumallit rakennettiin siten, että aineiston perusteella laadittiin ns. perustason malli, jonka käyttämiseen riittää, että käyttäjällä on tiedossa omaisuuserän toiminnallinen luokka sekä rakennus/saneerausvuosi. Vaikka teoreettisilla laskentamalleilla päästään hyvää tarkkuustasoon korjausvelan laskennassa, eivät mallit poista tarvetta perinteisten mittausten tekemiselle.
Laskentahanke toteutettiin edelleen Kehto-foorumin yhteisenä hankkeena ja rahoitukseen osallistui lähes 20 organisaatiota. Hankkeen konsulttina toimi Rapal Oy ja hankkeeseen osallistui myös Suomen Kuntotekniikka Oy.
Maksuton verkkojulkaisu, ladattavissa osoitteesta http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3089. Suomen Kuntaliitto 2015.
Virtaa viherrakenteesta
Hyvät elinympäristöt eivät synny itsestään, ne tehdään. Viherrakenteen ja maiseman suunnittelu on kokoavaa suunnittelua, jossa onnistuminen edellyttää monen toimijan yhteistyötä. Virtaa viherrakenteesta -esite tarjoaa suuntaviivoja suunnittelun tasojen ja tärkeimpien tehtävien tunnistamiseen päätöksenteon eri vaiheissa. Lisäksi esite auttaa koordinoimaan yhteistyötä kehitettäessä viherrakennetta kaupunkiseuduilla.
Esite on tarkoitettu avuksi ja inspiraation lähteeksi etenkin kaavoittajille ja luottamushenkilöille. Se on hyödyllinen myös ministeriöiden, aluehallinnon ja kuntien viranhaltijoille ja konsulteille sekä muille asiantuntijoille, jotka osallistuvat kaupunkiseutujen viherrakenteen suunnitteluun ja sitä koskevien päätösten tekemiseen. Siitä voivat saada ajatuksia myös esimerkiksi asukkaat, kansalaisryhmät ja tutkijat.
Julkaisu on osa Virtaa viherrakenteesta -verkkotietopankkia.
Ladattavissa maksutta verkosta osoitteesta http://www.vyl.fi/palvelut/virtaaviherrakenteesta ja tilattavissa painettuna 50 kappaleen erissä Viherympäristöliiton verkkokaupasta http://kauppa.vyl.fi hintaan 24,90 €/erä + postikulut. Viherympäristöliitto ry ja Suomen ympäristökeskus 2015.