Tarastin ryhmältä ehdotuksia ympäristölupaviidakon raivaamiseen

Marraskuussa asetettu ministeri­ Lauri Tarastin johtama arviointiryhmä luovutti ehdotuksensa ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasoselle 10.3. Toimenpide-ehdotuksia on työryhmän raporttiin listattu yhteensä 19.

Asiantuntijaryhmä ehdottaa muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) ja kaavoituksen nykyistä tehokkaampaa yhteensovittamista, ennakkoneuvotteluja koskevien säännösten lisäämistä lainsäädäntöön, lupavelvollisuuden keventämistä eräiltä osin, sähköisten menettelyjen kehittämistä sekä valituslupajärjestelmän laajentamista.

– Olennainen parannusehdotus on ympäristövaikutusten arviointia vaativia hankkeita koskeva ennakkoneuvottelumenettely. Siinä osapuolet neuvottelevat ennen lupahakemuksen jättämistä esimerkiksi hankkeen aikataulusta ja vaadittavista selvityksistä. Tästä on saatu hyviä kokemuksia Äänekosken biotuotetehtaan luvituksessa, joka kesti noin neljä kuukautta, Tarasti sanoi raportin luovutustilaisuudessa.

Äänekosken hankkeen ympäristövaikutusten arviointi vei lisäksi noin viisi kuukautta ja asemakaavan muutos puoli vuotta.

– Tavoitteena on, että vastaava ennakkoneuvottelumenettely toteutettaisiin kaikissa YVA:a vaativissa hankkeissa, joita on vuosittain 30–50.

Työryhmä ehdottaa myös useita muutoksia ympäristövaikutusten arviointiprosessia koskeviin säädöksiin.

Lisää sähköistä asiointia ja neuvontaa

Sähköistä asiointia tulisi kehittää monipuolisesti kattamaan paitsi varsinainen lupaprosessi myös siihen liittyvä neuvonta. Työryhmä ehdottaa, että YVA:n ulkopuolelle jäävät muut luvanvaraiset hankkeet, joita on vuosittain noin tuhat, käsiteltäisiin sähköistä asiointia käyttäen. Lupaviranomaiset tarjoaisivat sähköisesti opastusta hakemusten sisällöstä eli hakemuslomakkeen, tietoa tarvittavista selvityksistä, pyydettävistä lausunnoista ja kuulemisista määräaikoineen sekä arvion lupakäsittelyn aikataulusta.

– Näin saadaan merkittävästi aiempaa laadukkaampia hakemuksia ja käsittelyajat nopeutuvat, Tarasti vakuutti.

Hän arvioi, että valtion lupaviranomaisten osalta tämä uudistus voidaan toteuttaa vielä tänä vuonna. Mikäli kunnissa on käytössä sähköinen ympäristölupaprosessi, niissä on tarjottava myös neuvontaa sähköisesti.

Ajankohtainen parannusehdotus on myös putki- ja johtolinjojen vesistönalitushankkeisiin vaadituista luvista luopuminen. Erityisesti sähköyhtiöt ovat tuskailleet lupaviidakossa viime vuosien myrskyjen jälkeen lisääntyneiden maakaapelointihankkeidensa kanssa.

– Maanomistajan kanssa on kuitenkin solmittava alueen käyttösopimus. Jos sopimukseen ei päästä, lupaa on haettava ja viranomainen ratkaisee asian.

KHO:lle ehdotetaan valituslupajärjestelmää

Niin ikään eräiden jätteiden hyötykäyttökohteita maarakentamisessa ehdotetaan laajennettavaksi. Teollisuuslaitosten lietteitä, kuonia ja tuhkia voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin kohteissa, joissa niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Harkittavaksi tulee erillisen asetuksen säätäminen näiden jätteiden laatuvaatimuksista ja hyötykäytön edellytyksistä.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa otettaisiin käyttöön valituslupajärjestelmä. Viranomaisten oikeutta tehdä valitus ei erikseen rajoitettaisi.

– Menettely ei ole sama kuin korkeimmassa oikeudessa, joka voi itse valita käsittelyyn otettavat tapaukset. Korkeimman hallinto-oikeuden olisi otettava valitus käsiteltäväksi, jos aiemmassa käsittelyssä on tehty ilmeinen virhe, Lauri Tarasti korostaa.

Työryhmä esittää myös energian pientuotantoon liittyvien lupamenettelyjen keventämistä, nopeuttamista ja yhtenäistämistä. Ympäristöministeriön tulee yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa valmistella pikaisesti uudet menettelytavat ja ohjeet.

– Nyt käytännöt vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Kannattaa tarkasti tutkia, milloin energian pientuotannossa lupaa vaaditaan, Tarasti painottaa.

Tavoitteena seuraava hallitusohjelma

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen painotti raportin luovutustilaisuudessa, että toimenpiteet on mahdollista toteuttaa ympäristönsuojelun tasoa laskematta. Hän huomautti myös, että äskettäin voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen on jo arvioitu vähentävän ympäristölupien määrää 20 prosenttia.

– Tarastin ryhmän ehdotuksia lähdetään viemään eteenpäin vielä nykyhallituksen aikana ja tavoitteenani on saada toimenpide-ehdotukset hallitusohjelmaan. Ennakkoneuvottelumenettely, sähköinen neuvontavelvoite ja luvan aikatauluarvio on mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi jo tämän vuoden puolella, Grahn-Laasonen arvioi.

Arviointiryhmän raportti on ladattavissa verkossa www.ym.fi/fi-FI/Lainsaadanto

Kunniakirjan vastaanottivat Arto Koponen Kiviasennus- ja saneeraus Koponen Oy:stä (vas), Erkki Huhta Huhdan Taimitarha Oy:stä, Asako Hashimoto, Terhi Parkkali-Reskola ja Jyrki Mattila Hyvinkään kaupungilta sekä Jaakko Saarinen Arboretum Mustilasta.

Hyvinkään Lounatuulenpuisto on Vuoden Ympäristörakenne 2014

Lounatuulenpuisto Hyvinkäällä palkittiin helmikuussa Viherpäivillä Vuoden 2014 Ympäristörakenteena Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämässä kilpailussa. Ison puistoalueen erilaiset teemat ja toiminnot muodostavat moni-ilmeisen, viihtyisän kokonaisuuden, keitaan keskelle Metsäkaltevan uutta asuinaluetta.

Pitkänomainen puisto ei avaudu kerralla, vaan tarjoaa kävijälle yllätyksiä ja uusia näkymiä. Puiston ilme vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Puistossa on sekä kävelyreittejä että liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille ja kaikkina vuodenaikoina. Toiminnalliset elementit on yhdistetty hienovaraisesti kokonaisuuteen.

Lounatuulenpuiston kasvivalikoima on erittäin monipuolinen ja hyödyntää esimerkiksi ruskan värit kauniisti. Puistokalusteiden tehostevärit, viininpunainen ja oranssi, löytyvät myös istutuksista. Kasviteemoja ovat Hyvinkäälle ominaiset vanhat koristekasvit ja japanilainen puutarha. Puistossa voi myös oppia, sillä hyvin sijoitetut kyltit kertovat kävijälle kunkin kasvin nimen.

Puiston korkeuseroja hyödyntävä hulevesijärjestelmä on sekä toiminnallisesti että maisemallisesti onnistunut. Korkeatasoisen hoidon ansiosta kasvit voivat hyvin.

Taitavasti toteutettu hulevesijärjestelmä kerää sadevedet kahteen kauniiseen koristelampeen. Reilun kokoiset, kirkasvetisenä pysyneet lammet ovat ilahduttava lisä alueella, jossa on hyvin vähän luonnonvesiä.

Puisto valmistui vuonna 2013 Asuntomessuja varten. Asuinalueelle laadittiin laatukäsikirja, joka on ohjannut myös kasvillisuuden suunnittelua. Puiston hoitoon on panostettu paljon ja se myös näkyy. Kasvillisuus ja samalla koko puiston taso on kehittynyt huomattavasti. Puiston hoitokulut olivat kesällä 2014 3,5 €/m².

Vuoden Ympäristörakenne kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 24. kerran.

Lounatuulenpuisto valmistui vuoden 2013 Asuntomessuille Metsäkaltevan kaupunginosaan. Puiston erikoisuus - japanilainen puutarha - koostuu kivipuutarhasta, zen-puutarhasta ja japanilaista maisemaa kuvaavsta kukkulapuutarhasta.

Vuoden Silta -palkinto Joensuuhun

Ylisoutajan silta Joensuussa sai Vuoden Silta 2015 -palkinnon.

Ylisoutajan silta sijaitsee Pielisjoen suussa, kaupunkikuvan kannalta keskeisellä paikalla. Se yhdistää Penttilänrannan uuden asuinalueen ruutukaavakeskustaan ja kuuluu olennaisena osana alueen uuteen liikenneratkaisuun.

Silta perustuu vuonna 2011 Joensuun kaupungin ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n järjestämän insinööritaitokilpailun voittaneeseen ehdotukseen Swingi. Sen on suunnitellut WSP ja urakoinut Kesälahden Maansiirto Oy.

Ylisoutajan silta on ortotrooppikantinen palkkisilta, joka koostuu avattavasta osuudesta ja kiinteistä tulojänteistä. Pääkannattimien ja kannen materiaali on säänkestävää terästä. Sillan kokonaispituus on 134 metriä ja hyötyleveys viisi metriä.

Kaiteet ovat puisia, taivutettuja pystysäleitä ja kannen päällyste koostuu asfaltin ja laastin muodostamasta yhdistelmäpäällysteestä. Valaistus korostaa sillan arkkitehtuuria. Käsijohteisiin ja reunapalkkeihin integroidut ledit valaisevat sekä kulkupinnan että puisen julkisivun. Siltaa avataan kaukokäyttöisesti noin 500 kertaa vuodessa.

Tuomaristo totesi valintaperusteluissaan, että Ylisoutajan silta päivittää perinteisen siltatyypin hienosti nykyaikaan.

– Sen muotoilu ja valaistus on onnistunut erittäin hyvin. Lisäksi materiaalien käyttö on innovatiivista. Suunnittelijan rohkeudesta kertoo sillan avaamisen toteuttaminen kääntyvänä siltana sirolta näyttävän keskituen ympäri. Silta on toimiva kokonaisuus – siinä ei ole mitään lisättävää eikä poistettavaa, tuomariston puheenjohtajana toiminut Timo Tirkkonen Liikennevirastosta kertoo.

Kunniamaininnan kilpailussa sai Reposaaren läppäsilta. Se sijaitsee Levo–Reposaari-maantiellä. Silta ylittää laivaväylän ja on osa 122 metriä pitkää Reposaaren siltaa. Sen korjaussuunnittelun on tehnyt Insinööritoimisto Pontek Oy ja pääurakoinnista on vastannut Destia Oy.

RIL on jakanut Vuoden Silta palkintoa vuodesta 2001. Kilpailulla halutaan nostaa sillansuunnittelun tasoa maassamme sekä kiinnittää erityisesti huomiota sillan hyvään ulkonäköön ja sen sopivuuteen ympäristöönsä. Vuoden 2015 kilpailussa erityisteemana oli ”oivaltavuus insinöörinäkökulmasta”.

Aurinkovoiman tuotanto on käynnistynyt Helsingin Suvilahdessa

Helsingin Suvilahden aurinkovoimalan paneelien asennustyöt saatiin valmiiksi helmikuun lopussa, ja voimalan sähköntuotanto käynnistyi maaliskuun alussa. Paneelit asennettiin olemassa olevan sähköaseman katolle muun remontin yhteydessä.

Aurinkovoimalan teho on jopa yli 340 kW, ja se on Suomen suurin. Voimala tuottaa vuodessa noin 275 megawattituntia aurinkosähköä, mikä vastaa noin 137 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. Helenin voimala kasvattaa koko Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli kymmenellä prosentilla.

Aurinkovoimala kaupunkiympäristössä mahdollistaa puhtaan energian tuottamisen siellä, missä energiaa käytetään. Aurinkovoimala edistää konkreettisesti hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamista.

Suvilahden 1188 aurinkopaneelia myytiin asiakkaille nimikkopaneeleina. Asiakas saa nimikkopaneelinsa tuottaman aurinkosähkön käyttöönsä kuukausimaksulla, ja paneelin tuottaman sähkön arvo hyvitetään sähkölaskussa. Paneelit myytiin loppuun muutamassa päivässä.

Aurinkovoimalaa voi seurata reaaliajassa verkossa, ja nimikkopaneelin hankkineet asiakkaat näkevät oman paneelinsa tuotannon pian julkaistavassa nettipalvelussa.

Yksi Suvilahden nimikkopaneeli tuottaa yli 11 prosenttia kerrostalokaksion kuluttamasta sähköstä. Jos kaksion asukkaat säästävät energiaa ja heillä on käytössään viisi paneelia, asukkaat voivat vuositasolla tuottaa kaiken kotona kuluttamansa sähkön itse suoraan auringosta.

Suvilahden aurinkovoimalan konseptissa on huomioitu erityisesti helppo skaalattavuus: aurinkovoimala voidaan toteuttaa moniin eri kohteisiin missä tahansa kaupungissa. Helen on sitoutunut rakentamaan uutta aurinkovoimaa kysynnän mukaan ja uusi aurinkovoimala pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla. Asiakkaat voivat vaikuttaa suoraan kotimaisen ja uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen ilmoittautumalla uusien nimikkopaneelien varausjonoon.

Kotimaisia sähköbusseja pää­kaupunkiseudun liikenteeseen

Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT toteuttavat sähköbussien laajamittaisen pilotoinnin pääkaupunkiseudulla yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Ensimmäiset kotimaiselta Linkker Oy:ltä hankittavat bussit liikennöivät vielä loppukesästä Espoossa, jossa sähköbusseja on kokeiltu yli kahden vuoden ajan linjalla 11. Ensi vuonna sähköbussit kyyditsevät matkustajia myös Helsingissä.

HSL hankkii Linkkeriltä 12 sähköbussia, joista ensimmäiset valmistetaan yksittäiskappaleina Linkkerin omissa tuotantotiloissa Nastolassa ja Fortacon tiloissa Sastamalassa. Linkker syntyi vuosi sitten VTT:n koordinoiman eBus-projektin spin-offina.

– Hankimme kaluston poikkeuksellisesti itse, sillä yksittäiskappaleina tehtyjen sähköbussien teknologiariskien sälyttäminen liikennöitsijöille olisi ollut kohtuutonta, HSL:n Liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen sanoo.

Samalla järjestely mahdollistaa sen, että HSL voi omistamissaan sähköbusseissa testata ja kehittää uusia matkustajapalveluita ja tehdä niihin esimerkiksi erilaisia koeasennuksia.

HSL:lle tulevat sähköbussit ovat kokonaan alumiinisia, ja keveytensä ansiosta hyvin energiatehokkaita. Bussit ladataan pikalatauksella päätepysäkillä.

Sähköbussien hankinta on osa HSL:n laajempaa nelivuotista Päästöttömän Elämyksellisen Linja-autoliikenteen Innovointiympäristö- eli ePELI-kehitysprojektia. Sen avulla luodaan infrastruktuuri ja toimijaverkko uusien teknologioiden käyttöönotolle.