Hajanaisen hallinnon kokoaminen ja alan tuottavuuden kehittäminen nousivat kärkeen helmikuussa julkistetussa ROTI 2015 -raportissa. Eräänä keskeisenä keinona ensin mainittuun haasteeseen vastaamisessa on jo monesti esillä ollut rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen. Siihen koottaisiin maankäytön, asumisen ja liikenteen voimavaroja ympäristöministeriöstä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tutulta kuulostaa myös vaatimus kaavoitusprosessien kuulemis- ja valituskäytäntöjen suoraviivaistamisesta. Kaavavalittajan osallisuutta ja valituksen sisällön tarkoituksenmukaisuutta tulisi voida arvioida heti prosessin alussa.

Kuntien olisi ROTI-raportin mukaan tarpeen laatia teknisten peruspalveluiden strategia. Se asettaisi pitkän aikavälin tavoitteet kaikille teknisiä palveluita tuottaville laitoksille niiden omistusmuodosta riippumatta.

Niukkuus käännettävä luovuuden lähteeksi

Rakennetun omaisuuden korjausvelka on edelleen ROTI-raportissa esillä suurena huolenaiheena. Lisärahoitustarve todetaan liikenneväylien ja vesihuoltoverkoston ylläpidossa. Nyt myönnetään julkisen rahoituksen niukkuus, ja kehotetaan etsimään keinoja, joilla saadaan aikaan vähemmällä enemmän.

Eräänä tärkeänä keinona nähdään laajamittainen digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto. Monissa tapauksissa arvioidaan työkalujen olevan jo olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä riittävästi.

Raportissa vaaditaan kaikkiin merkittäviin julkisiin rakennus-, korjaus- ja kunnossapitohankkeisiin tietomallipohjaista toimintaa vuodesta 2017 lähtien. Tietomallinnuksella voidaan talonrakennushankkeessa säästää 5–10 prosenttia. Ylläpidossa ja korjaamisessa mallinnusta hyödynnetään edelleen hyvin vähän, vaikka sillä voitaisiin saavuttaa nopeasti hyötyjä. Infrarakentamisessa ja suunnittelussa virheet ja työmaan hukka-ajat vähenevät tietomallinnuksella jopa 20 prosenttia.

Rakennusten kunto keskimäärin ennallaan

Rakennukset katsotaan nyt seiskan arvoisiksi. Laskua edelliseen arviointiin on numeron neljänneksen verran. Raportissa kritisoidaan erityisesti rakennuksiin kohdistuvan verorasituksen lisääntymistä ja ollaan huolissaan syrjäisten seutujen rakennusten arvon romahtamisesta.

Kuntia kehotetaan laatimaan toimitila- ja kiinteistöstrategioita sekä huolehtimaan tilaajaosaamisesta. Samoin kuntia kannustetaan tilaajayhteistyöhön yli kuntarajojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoon. Lisä- ja täydennysrakentamiseen olisi luotava uusia kannusteita.

Rakentamisen laadun turvaamiseksi ehdotetaan Elinkaaritalkoita jatkoksi pian päättyville Hometalkoille. Kampanjalla opetettaisiin kansalaiset käyttämään kiinteistöjään pitkäjänteisesti ja välttämään kosteus- ja homevaurioihin johtavia virheitä käytössä ja kunnossapidossa.

Julkisten hankintamenettelyjen uudistaminen on tarpeen. Hankintalain mahdollistamien neuvottelumenettelyiden, allianssien ja big room suunnittelun hengessä on päästävä eroon tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan näkemisestä toistensa vastapuolina. Tavoitteet ja reunaehdot voidaan määritellä hankkeessa yhdessä.

Liikenneväylistä murheena maantiet ja kadut

Liikenneväylien kunto vaihtelee paljon liikennemuodon mukaan. ROTI-arviossa vesi- ja lentoliikenne saavat hyvät arvosanat ja raideliikenneverkkokin on kehittynyt myönteisesti. Sen sijaan maanteiden ja katujen tilanne jatkuu murheellisena: arvosana on 6½ kuten kaksi vuotta sitten.

Ongelmana ovat erityisesti vähäliikenteiset tiet, jotka jopa ehdotetaan päästettäväksi tarkoituksella rapistumaan. Raportissa tunnustetaan valtion niukentuneen rahoituksen välillinen vaikutus kuntien katuverkon kuntoon. Kunnat joutuvat nopeuttamaan valtion tiehankkeita väliaikaisella rahoituksellaan. Se syö kuntien resursseja omalta katuverkolta.

Raportissa vaaditaan niin valtiolta kuin kunniltakin yli vaalikausien ulottuvaa liikennepolitiikkaa. Rahoitustasoa on nostettava pysyvästi lisäämällä vuositasolla perusväylänpitoon 100 miljoonaa, korjausvelan hallintaan ja pieniin parannuksiin 100 miljoonaa ja kehityshankkeisiin 100 miljoonaa euroa.

Uusimuotoisten liikennepalveluiden esteet on raivattava digitalisoimalla liikenteen ja väylien tiedot avoimen datan periaatteiden mukaisesti sekä toteuttamalla kaikki merkittävimmät infrahankkeet tietomallipohjaisesti. ROTI-raportissa vaaditaan myös selvittämään julkisten palvelutuotantoyksiköiden todellinen kustannustehokkuus ja laatimaan etenkin kunnissa tuottavuuden parantamisen tiekartta.

Vesihuoltoverkoston saneeraukseen tuntuva lisäysYhdyskuntateknisiä järjestelmiä arvioinut asiantuntijapaneeli antoi jätehuollolle, lentoliikenteen infralle sekä kaukolämpö- ja sähköverkoille hyvät arvosanat, mutta vesihuolto jäi edelleen entiselle tasolle, arvosanaan seitsemän. Syynä on liian hidas verkostojen saneeraustahti ja verkoston keski-iän jatkuva nousu. Puutteita on verkostotiedoissakin.

Vesihuoltoverkoston saneerausinvestoinnit pitäisi kolminkertaistaa 300 miljoonan euron vuositasolle kymmenen vuoden ajaksi, jotta korjausvelka saataisiin kurottua umpeen. Myös vesilaitosten yhdistäminen nähdään raportissa tavoiteltavana kehityssuuntana.

Digitaaliset ratkaisut ja osaaminen kuntoon

Tällä kertaa ROTI-arvioinnissa oli erillinen paneeli tarkastelemassa rakennetun ympäristön digitalisoitumista. Tarvittavat laitteet ja tietoliikenneyhteydet ovat olemassa, mutta tiedonhallinnassa nähdään suuria puutteita.

Tavoitteena on oltava avoimet ja standardoidut tietopalvelurajapinnat. Digitaalisia ratkaisuja on edistettävä järjestelmällisesti yhteiskunnan kokonaisetu kärkenä. Digitaalisiin ratkaisuihin siirtyminen ei saa johtaa yhteiskunnan toiminnan täydelliseen riippuvuuteen palveluiden, tietoliikenneverkkojen tai sähkönsaannin toimivuudesta. Ilman kaikkia näitä on edelleen kyettävä toimimaan.

Koulutus ja kehitys saa arvosanakseen 7-, mikä on hiukan kahden vuoden takaista alempi. Suurin syy tähän on raportin mukaan se, että alan koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on näivettynyt. Osaamisen kehityksen seuranta on pirstaloitunut ja alalta puuttuu kaikki koulutustasot kattava kokonaisnäkemys.

ROTI-raportissa nähdään tärkeänä, että kiinteistö- ja rakentamisalan koulutusta annetaan riittävän laajasti ympäri Suomea. Yliopistotasoista koulutusta on annettava edelleen kolmessa kaupungissa.

Rakennetun omaisuuden tilaa arvioitiin viime syksyn aikana viidessä paneelissa yli 90 asiantuntijan voimin. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n koordinoima arviointityö on tehty kahden vuoden välein vuodesta 2007 lähtien. Tavoitteena on nostaa rakennetun omaisuuden tilan keskeiset kehittämiskohteet vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

www.roti.fi Katso ROTI 2015 -hankkeen projektinjohtaja Teemu Vehmaskosken haastattelu kunta.tv:stä­ osoitteesta http://kunta.tv/web/guest?fileId=178581

Katso ROTI 2015 -hankkeen yhdyskuntatekniikka-paneelin puheenjohtaja, professori Riku Vahalan haastattelu kunta.tv:stä osoitteesta http://kunta.tv/web/guest?fileId=178584