Nykyisen Mänttä-Vilppulan jääurheilun historian juuret yltävät aikaan, jolloin jääkiekko ei ollut tunnettua Suomessa. Jouluna 1919 Gösta Serlachiuksen poika R. Erik jätti saapumatta Mänttään joulunviettoon, koska osallistui jääkiekkoturnaukseen Saksassa. R. Erik oli yksi Suomen pioneereja jääkiekon saralla.

Nyt, lähes vuosisata myöhemmin Mäntässä halutaan olla taas edelläkävijöinä ja tällä kertaa jäähallirakentamisessa. Kaupunkiin on rakenteilla uusi jäähalli, jonka on määrä valmistua ensi syksynä. Mäntän Jääareenasta on tarkoitus tehdä energiatehokas ja uusiutuvaa energiaa käyttävä jäähalli.

Hallihanke VTT:n tutkimuskohteena

Mäntän Jääareena Oy on mukana VTT:n ja Suomen Projektori Oy:n kanssa yhteistyöhankkeessa, jossa tutkitaan uudenlaisia energiaratkaisuja. Hallin energiaratkaisut ovat ainutlaatuisia aiemmin jäähalleissa käytettyihin toimintamalleihin verrattuna.

VTT teki koko hallin energiasimuloinnin kehittämällään simulointiohjelmalla. VTT:n tutkimuksissa selvitettiin muun muassa energian kulutustaso, vuorokautinen huipputeho laitteiden optimointia varten sekä hallin sisäilman sisältämä vesimäärä eri kosteusolosuhteissa. Areenasta testattiin vuoden ajalta energiankulutusta ääriolosuhteissa ja eri kosteusolosuhteissa, RH 60 % ja RH 70 %.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa selvitettiin myös vaihtoehtoiset runkoratkaisut kuten teräs- ja puurunkoinen vaihtoehto. Tässä hallissa päädyttiin teräsrunkoiseen halliin kustannussyistä. Suunnittelussa on haasteelliseksi muodostunut hallin monikäyttöisyys ja ympärivuotinen käyttö sekä eri energiaratkaisut ja niiden hyödyntäminen.

Kesällä hallia käytetään muun muassa konserteissa, ja tarkoitus on hyödyntää areenaa myös messukäytössä sekä erilaisissa näyttelyissä. Jääareenakiinteistö rajoittuu vieressä olevaan täysimittaiseen jalkapallokenttään, joten hallin sosiaali- ja pukutilat ovat kesäisin jalkapalloharrastajien käytettävissä. Ympärivuotinen käyttö on vaatinut ilmanlaadun ja käyttömukavuuden sekä energiatehokkuuden johdosta muun muassa kolme erillistä lämmöntalteenottokonetta.

Energiaratkaisuna hybridimalli

Mäntän jääareenan energiakehityshankkeen ydinajatuksena on ollut keskittyä hyödyntämään maksimaalisesti jäänmuodostumisen yhteydessä tuleva energia. Lisäksi tuotetaan uusiutuvalla energialähteillä lisäenergiaa areenan käyttöön. Ylijäämäenergia on tarkoitus käyttää vieressä olevan uimahallin tarpeisiin.

Energiatehokkaita jääareena- tai jäähallikonsepteja ei ole aiemmin kehitetty tai tutkittu riittävästi. Tässä kohteessa käytetään maalämpöä ja aurinkoenergiaa uusiutuvina energiajärjestelminä. Valaistuksena käytetään led-valaisimia ja liiketunnistimella toimivia valaisimia.

Vesikatolle sijoitetaan aurinkopaneeleita sähkön tuotantoa varten. Tuotettu sähkö hyödynnetään lämpöpumpun käyttöenergiaksi. Maalämpöjärjestelmän pumput ovat korkealämpötilapumppuja.

Tiettävästi jäähalleissa ei ole aikaisemmin käytetty energiatuottamiseen maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Selvitysten perusteella jäädytyksestä muodostuvan ylimääräisen energian ja uusiutuvan energian käytön yhdistämisellä sekä niiden maksimaalisella hyödyntämisellä saadaan ylimääräistä energiaa arviolta 200 000 – 300 000 kWh vuodessa. Se voidaan luovuttaa tai myydä lähiympäristöön. Tarkemmin määrä riippuu hallin käyttöasteesta.

Hallissa on tarkoitus käyttää jään laadun parantamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi niin sanottua laitapuhallusjärjestelmää, jota on jo aikaisemmin käytetty Suomessa muutamissa halleissa.

Kesäaikana pääasiallisena energianlähteenä on maalämpö joka hyödyntää kaiken aurinkopaneeleista saatavan sähkön.

Projektinjohtototeutus tuo joustavuutta

Energiajääareenan toteuttamisessa on käytetty ns. projektinjohtorakennuttamismallia, jolloin itse rakentamisessa on pystytty hyödyntämään markkinoilta löytyvä paras tietämys, ratkaisut ja osaaminen sekä kustannustehokkuus. Hallin hinta tulee jäämään alle tuhanteen euroon neliömetriltä.

Projektinjohtototeutusmallin avulla on pyritty mahdollistamaan myös paikallisten pienurakoitsijoiden osallistuminen kilpailutuksiin ja sitä kautta hallin rakentamiseen.

Projektinjohtototeutusmalli on mahdollistanut myös tiukan aikataulun ja rakennusaikaisen suunnittelun. Siitä on hyötyä varsinkin tällaisessa hankkeessa, jossa joudutaan tekemään muutoksia suunnitteluun ja toteutukseen kesken projektin. Toteutusmallin ansiosta perustus- ja maarakennustyöt olivat jo käynnissä, kun taloteknistä suunnittelua aloitettiin.

Hankkeessa on kymmenkunta osaurakoitsijaa, muun muassa perustus-, maarakennus-, runko-, vesikatto- ja sisustus- sekä projektijohtourakoitsija. Näiden lisäksi erillisiä tilaajan hankintoja on lähes saman verran.

Hallin katsomokapasiteetti jääurheilukäytössä on 742 henkilöä ja erillisissä yleisötilaisuuksissa 1 200 henkilöä.

Hallin tilavuus on noin 34 000 m³. Hallissa on kaukalon lisäksi kuusi erillistä puku- ja pesuhuonetta, kahviotilat, kuivaustilat ja erillisiä tiloja henkilökunnalle. Mäntän jääareena on monitoimihalli, jota tullaan käyttämään ympäri vuoden monipuolisesti kesä- ja talvilajeihin sekä näyttely-, konsertti- ja messutilaisuuksiin.

Jarkko Piiparinen työskentelee Suomen Projektori Oy:n toimitusjohtajana.