Vesihuolto turvaa puhtaan veden juomavedeksi, hygienian ylläpitämiseksi ja teollisuuden raaka-aineeksi. Vesihuolto turvaa myös jätevesien poisjohtamisen ja käsittelyn siten, ettei niistä aiheudu haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksella on velvollisuus huolehtia verkostoihinsa liitettyjen kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta häiriötilanteissa. Asiasta säädetään lain 119/2001 15 a pykälässä. Palvelujen turvaamiseksi laitoksen on tehtävä yhteistyötä eri tahojen kanssa, laadittava suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta ja ryhdyttävä suunnitelman perusteella tarvittaviin varautumistoimenpiteisiin.

Varautumisesta runsaasti säädöksiä

Koska vesihuolto on sähkön ohella yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita ja sen tulee toimia kaikissa tilanteissa, vesihuollon toimintavarmuuteen sekä varautumiseen liittyviä vaatimuksia on paljon eri säädöksissä.

Eri säädösten nojalla ei kuitenkaan tarvitse laatia erillisiä suunnitelmia, vaan vesihuoltolaitoksen varautumisen tulisi muodostaa laitoksen toiminnan kannalta selkeä kokonaisuus, jossa on otettu huomioon eri säädösten vaatimukset. Vesihuoltolaitoksen omien toimien lisäksi varautumisen pitää kattaa myös toiminnan yhteensovittaminen tarvittavien yhteistyötahojen kanssa sekä tärkeiden yhteistyötahojen toimintavarmuuden varmistaminen.

Varautuminen ei voi kuitenkaan olla vesihuoltolaitokselle vain lainsäädännöllinen velvoite. Korkean toimintavarmuuden tulisi olla kiinteä osa vesihuoltolaitoksen palveluiden laatua sekä osa asiakkaille annettua palvelulupausta. Pelkän varautumissuunnitelman kirjoittamisen sijasta on päästävä jatkuvaan varautumisen kehittämisen prosessiin.

Opas avuksi varautumiseen

Vesihuoltopooli on julkaissut vesihuoltolaitoksille oppaan, jonka tarkoitus on tukea vesihuoltolaitoksia varmistamaan vesihuoltopalveluiden mahdollisimman suuri toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Oppaassa kuvataan varautuminen prosessina ja korostetaan, että sen ylläpitäminen ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa.

Opas ohjaa vesihuoltolaitoksia tarkastelemaan varautumista kokonaisuutena, johon sisältyy eri lakien vaatimusten täyttämiseen tarvittavat elementit. Lisäksi opas ohjaa ottamaan huomioon vesihuoltolaitoksen tärkeät sidosryhmät ja niiden roolin osana laitoksen varautumista.

Oppaan liitteenä on esitetty vesihuoltolaitoksen varautumissuunnitelman sisältömalli. Malli on laaja, mutta vesihuoltolaitokset voivat soveltaa sitä toimintansa varmistamisen omien tarpeidensa mukaan. Valmiutta voidaan rakentaa vähitellen edeten.

Tärkeimpien osakokonaisuuksien tunnistamisen helpottamiseksi ne on luokiteltu viitteellisesti kategorioihin kriittinen, tärkeä ja suositeltava.

Toimintakortit avuksi häiriötilanteisiin

Varsinaisen häiriötilannetoiminnan ja sen suunnittelun tueksi oppaan liitteenä on malleja häiriötilanteiden toiminnasta toimintakorttimalleina esitettynä. Yleisen toimintakortin lisäksi oppaassa on kuuden eri häiriötilanteen toimintakorttimallit.

Opas on toteutettu vesihuoltopoolin koordinoimana ja vesihuoltolaitosten varautumiseen liittyvien toimijoiden edustajista koostuneen ohjausryhmän ohjauksessa. Oppaan ovat rahoittaneet huoltovarmuuskeskus, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.

Opas ja varautumissuunnitelman sisältömalli sekä toimintakorttimallit ovat vapaasti ladat­­tavissa Vesilaitosyhdistyksen nettisivulta http://www.vvy.fi/vesihuoltopooli/varautumisopas.

Kirjoittajalla on pitkä kokemus varautumisen kehittämisestä eri projekteista ja hän aloitti 1.3.2016 Huoltovarmuuskeskuksessa valmius- asiamiehen tehtävässä.