Jyväskylässä on otettu viime aikoina rohkeasti käyttöön uusia pyöräliikennettä sujuvoittavia ratkaisuja. Kuva: Jyväskylän kaupunki

Jyväskylä on vuoden pyöräilykunta 2016

Jyväskylä on valittu Vuoden pyöräilykunnaksi 2016. Perusteluksi tunnustukselle mainitaan laaja-alainen ja vaikuttava työ pyöräilyn hyväksi, onnistuneet ja rohkeat uudet avaukset olosuhteiden kehittämisessä sekä kunnianhimoiset suunnitelmat lähivuosille Jyväskylän nostamisessa maailmanluokan pyöräilykaupungiksi. Valinnan teki Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta.

Merkittävä osa edistämistyötä on ollut kaupungin yhteistyö Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS:n kanssa. Tuhannen jäsenen yhdistykseksi kasvanut JYPS vastaa esimerkiksi maan laajimman Pyöräilyviikon järjestämisestä, monista riemastuttavista pyöräilykampanjoista, ja on ollut aloitteellinen lukuisissa pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen ja kestävään liikennepolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, valitsijat kiittävät.

Jyväskylässä on otettu viime aikoina käyttöön uusia pyöräliikennettä sujuvoittavia ratkaisuja. Katutilaa on jaettu uudestaan pyöräilyä ja kävelyä suosien. Esimerkiksi keskeinen Kauppakadun yläosa on muutettu pihakaduksi, jossa pyöräilijöiden kulkutapaosuus on uudistusten jälkeen 30 prosenttia, kävelijöiden 50 prosenttia ja moottoriajoneuvojen vain 15 prosenttia.

Viihtyisyyttä paransi istutusten ja kalusteiden lisäämisen ohella autojen kadunvarren pysäköintipaikkojen vähentäminen ja pyöräpaikkojen lisääminen.

Pyöräpysäköintiä on lisätty keskustassa kymmenillä uusilla telineillä. Samalla on testattu erilaisten mallien käyttökelpoisuutta. Myös pyörätaskut ja pyöräkaistat on otettu keskustan alueella käyttöön osana sujuvan pyöräliikenteen keinovalikoimaa.

Pyöräilyn olosuhteiden kannalta merkittävin käynnistynyt hanke on huipputason pyöräilyväylien eli pyöräbaanojen verkon rakentaminen.

7,7 kilometrin pituinen Kankaan baana tulee näillä näkymin olemaan koko maan pyöräväylien ykkönen. Yleiskaavassa määriteltyjä pyöräbaanoja on Jyväskylään suunnitteilla kaikkiaan 54 kilometriä, joka on noin 15 prosenttia koko pyöräväylästön pituudesta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttö- tavoitteiden uudistus käyntiin

Ympäristöministeriö käynnisti helmikuussa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamistyön. Käynnistystilaisuudessa puhunut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, kesk., korosti, että Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen on entistä tärkeämpää varmistaa, että myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet auttavat torjumaan ilmastonmuutosta.

Valmistelussa tähdätään siihen, että valtioneuvosto voisi päättää uusista tavoitteista vuonna 2017. Tavoitteet valmistellaan yhdessä sidosryhmien kanssa. Ministeri Tiilikainen asettaa lähiaikoina asiaa valmistelevan yhteistyöryhmän.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta hallitus linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet konkretisoidaan erityisesti maakuntakaavoissa, joissa ne sovitetaan yhteen maakunnan tavoitteiden kanssa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteuttavat myös valtion viranomaiset toiminnassaan.

Nykyiset tavoitteet ovat vuodelta 2000, ja niitä on tarkistettu vuonna 2008. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin mukaan ne ovat toimineet hyvin alueidenkäytön valtakunnallisena ohjausvälineenä, mutta käytäntöön sovellettaessa hankalaksi on koettu tavoitteiden sisällön laajuus ja kirjavuus.

Ministeri Tiilikainen antoi uudistustyölle hallitusohjelman linjauksen pohjalta selkeät askelmerkit: vaikuttavammin, rajatummin ja täsmällisemmin. Hän painotti myös, että tavoitteet on syytä uudistaa siten, että ne kohdennetaan alueidenkäytön keskeisimpiin valtakunnallisiin asioihin.

Kotkan Jokipuiston rakentaminen palautti alennustilassa olleen jokivarren kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Kuva: Anne Viikki-Lanu.

Jokipuisto Kotkan Karhulassa on Vuoden Ympäristörakenne 2015

Jokipuisto Kotkan Karhulassa on palkittu Vuoden 2015 Ympäristörakenteena. Vuosina 2012−2015 rakennettua puistoa kuvataan runsaudensarveksi korkealaatuisesti toteutettuja kasvi-, kivi- ja vesiaiheita. Välillä alennustilassa ollut jokivarsi on kokenut arvonpalautuksen. Suositussa puistossa on nähtävää ja tehtävää kaikille kaikkina vuodenaikoina, palkintoa perustellaan.

Jokipuiston selkärangaksi on rakennettu vankat luonnonkivimuurit entisen ylijyrkän, hankalasti hoidettavan nurmirinteen tilalle. 1970-luvulla rakennetut raskaat betoniportaat on piilotettu ja ne toimivat nyt puroputouksen tukirakenteena. Rakenteissa käytetty luonnonkivi on suurelta osin kierrätyskiveä. Myös alueella olleet isot siirtolohkareet ja säästämisen arvoiset puut ovat osa uutta puistoa.

Puiston läpi kulkevan puron loppupäässä kosteikko ja tervaleppälehto muuttavat puron olemusta vehreämmäksi. Useat koristekasveista on varustettu nimikyltein.

Joesta pumpattava vesi kiertää ylätason isokokoisen Alkulähteet-taideteoksen kautta puroputoukseen, puiston keskellä olevaan isoon lummelampeen ja puroja pitkin takaisin jokeen.

Vuoden ympäristörakenne -tuomaristo kiittää erityisesti aikaisemmin toisarvoisen ranta-alueen rakentamista osaksi Karhulan keskustan liikunta- ja vapaa-aikakokonaisuutta sekä jokivarren reittien kehittämistä.

Jokipuisto saanee myös jatkoa. Tarkoituksena on kehittää muun muassa jokivarren polkuverkostoa. Kaavassa on varaus myös kahdelle riippusillalle. Jokirantaan on tehty 12-metrinen ponttonilaituri, joten tulevana kesänä puistoon voi rantautua yksityisveneelläkin.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin helmikuussa Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 25. kerran.