Siuntion uuden monitoimihallin on määrä palvella monenlaisia käyttäjiä. Siuntion Monitoimihalli Oy:n hallituksen puheenjohtajan Patrik Flygarin mukaan urheiluseurojen ohella käyttäjiksi odotetaan ainakin joogaryhmiä, teatteriväkeä, tanssijoita sekä kokoontumistiloja tarvitsevia yrityksiä.

Paljon yhteistyötä on luvassa myös Siuntion kunnan kanssa. Se voi tarvita tiloja esimerkiksi messutapahtumien yhteydessä. Kunnan työntekijät voivat käyttää hallin sosiaalitiloja minkä lisäksi kouluille tarjotaan mahdollisuutta järjestää hallissa liikuntatunteja.

Uuden monitoimihallin naapurissa on Siuntion kunnan kokonaan omistama vanha urheiluhalli, jolla on Flygarin mukaan edessään vielä useita käyttövuosia. Edelleen täydessä käytössä oleva vanha halli sai äskettäin uuden ledeihin perustuvan valaistustekniikan. Uuden hallin rakentamiseen oli kuitenkn ryhdyttävä tilan puutteen takia.

– Siuntion noin kolmekymmentä vuotta sitten rakentama urheiluhalli oli niin ylibuukattu, ettei kunnassa ollut tarjota tiloja esimerkiksi uusien urheilulajien harrastajille.

Maksimiavustus valtiolta

Flygar kertoo, että uuden hallin rakennusprojekti sai hyvän käynnistyspotkun, kun paikallinen säästöpankkisäätiö lahjoitti hankkeelle 800 000 euron alkurahoituksen.

− Projekti sai näin uskottavuutta, minkä turvin mukaan lähti myös Siuntion kunta. Siuntio vuokrasi halliyhtiölle 3 400 neliön tontin kolmeksikymmeneksi vuodeksi yhden euron vuosivuokralla. Kunta rakensi myös hallin tarvitseman parkkialueen ja tähän liittyvän infran valaisimineen.

Kunta satsasi rahaa parkki- alueen rakentamiseen reilut 100 000 euroa.

Halliyhtiön omistaa kokonaisuudessaan Siuntion Tuki ry, jonka jäsenistö koostuu paikallisista yhdistyksistä ja seuroista sekä yksityishenkilöistä. Siuntion kunta ei siis omista hallista minkäänlaista osuutta. Rahoituspohjan kokoamisessa kunnan mukaantulo projektiin oli kuitenkin ratkaisevan tärkeää.

– Kunnan mukaantulon an­- si­­osta hankkeeseen saatiin opetus­ministeriön liikuntatila-avustusta maksimimäärä 750 000 euroa. Ilman kunnan osallistumista projektiin ministeriön avustusta ei olisi saatu, Flygar kertoo.

Rahoituspakettiin kuuluu lisäksi Siuntion kunnan takaama 1,75 miljoonan euron laina. Säästöpankkisäätiöltä saatiin vielä 200 000 euroa lisätukea. Mukana on myös joukko muita sponsoreita, joista yhden mukaan halli on nimetty Folksam Arenaksi.

Onnistuneen rahoituksen ansiosta hallin vuokrat voidaan Flygarin mukaan pitää kohtuullisina suhteessa urheiluseurojen budjetteihin. Käyttäjien maksama tuntivuokra on näillä näkymin noin 80 euroa tunnilta.

Lämmöntarve vaihtelee

Rakennustekniikkaa ajatellen hallin ehkä mielenkiintoisin yksityiskohta on sen lämmitysratkaisu. Tämä perustuu invertteri- eli taajuusmuuttajatekniikalla varustettuun maalämpöjärjestelmään.

Kokonaispinta-alaltaan 2 643 neliön hallin lämmöntarvetta leimaa sen raju vaihtelu. Esimerkiksi ison urheilutapahtuman yhteydessä noin tuhat katsojaa vetävä halli tarvitsee hetkellisesti paljon lämpöä. Samalla kuitenkin vuorokaudessa on useita tunteja, jolloin lämmitystä ei tarvita käytännössä lainkaan.

Lämmitysratkaisua pohdittaessa geologian tutkimuskeskuksella teetettiin alueella koekairaus. Siinä todettiin, että paikallinen kallioperä johtaa lämpöä erityisen tehokkaasti. Koereiästä tehtyjen mittausten ansiosta maahan upotettavan putkiston mitoitus ja lämpökaivojen lukumäärä pystyttiin samalla arvioimaan ennen kalliisiin porauksiin ryhtymistä. Hallia varten porattiin 18 lämpökaivoa noin 300 metrin syvyyteen.

– Paikalliseen käyttöön saatiin samalla GTK:n tekemä aluekartta, joka helpottaa jatkossakin maalämmön hyödyntämisen suunnittelua.

Tuotantotehoa säädetään portaattomasti

Maalämmön haittapuolena on usein pidetty lämmitystehon hankalahkoa säätämistä. Siuntion projektissa päädyttiinkin hallimittakaavassa vielä harvinaiseen invertteri- eli taajuusmuuttajatekniikkaa hyödyntävään maalämpöpumppuun.

– Ratkaisu on perinteistä on/off-pumppua kalliimpi, mutta ylimääräiset kustannukset arvioitiin saatavan takaisin noin viidessä vuodessa.

Taajuusmuuttajan avulla lämmön tuotantotehoa voidaan näin säätää portaattomasti tarpeen mukaan. Siuntion monitoimihallissa käytössä on kaksi lämpöpumppuyksikköä, joista molemmat toimivat 21−84 kW tehohaarukassa. Lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan voi näin toimia 21−168 kW:n teholla. Järjestelmään kuuluu lisäksi 500 litran puskurivaraaja.

Käyttöenergiaa on määrä säästää myös led-valaistuksella minkä lisäksi urheiluhallin varsin suurta vedenkulutusta leikataan vettä säästävillä suihkusuuttimilla.

VR aiheutti ison pettymyksen

Hallin on määrä valmistua pääsiäisen aikoihin. Haastattelua tehtäessä rakentajat odottelivat kärsivällisesti 20 senttimetrin vahvuisen betonilattian kuivumista.

– Tämä onkin betonirakentamisessa juuri se työvaihe, missä hosuminen voi tulla todella kalliiksi.

Tässä vaiheessa näyttää Flygarin mukaan siltä, että uudet tilat tulevat tosi tarpeeseen.

– Jo nyt lähes kaikki prime time -ajat on buukattu täyteen. Noin kolmannes varauksista on tullut naapurikuntien seuroilta ja yhteisöiltä.

Myös Siuntion kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa uskoo kunnankin löytävän käyttöä hallin tarjoamille tiloille. Isotuvan mielestä kansalaisaktiivisuuden voimalla saatiin toteutettua koko lähialuetta palveleva hanke, johon kunnan omat resurssit eivät olisi riittäneet.

– Kuntien tehtävät ovat paisuneet siinä määrin, että rahkeet riittävät nykyisin tyypillisesti vain välttämättömimpään rakentamiseen ja korjaamiseen. Kuntavetoiset hallihankkeet ovat nykyisin hyvin harvassa.

Uusi halli sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä rautatieasemalta, minkä takia rakennus olisi voinut Isotuvan mielestä lievittää tilojen tarvetta myös pk-seudulla. Esimerkiksi Leppävaarasta matka Siuntioon olisi taittunut junalla alle puolessa tunnissa.

– Nyt tämä mahdollisuus menetetään junavuorojen lakkauttamisen takia. VR:n päätökset tulivat ikävänä yllätyksenä myös halliprojektia ajatellen. Tässä kuten monessa muussakin asiassa Siuntiossa on satsattu junayhteyksien varaan.

Säädössä kolme osa-aluetta

Piikkimäiseen lämmöntarpeeseen olisi periaatteessa voitu vastata myös perinteisellä on/off-lämpöpumpulla. Sellaiset kuitenkin tarvitsevat yleensä ison puskurisäiliön, jonka yhteydessä syntyy tyypillisesti myös lämpöhäviöitä. Siuntion tapauksessa lämmön varastointiin liittyviä haasteita pystyttiin helpottamaan sopeuttamalla lämmön tuotantoa sen tarpeeseen.

Järjestelmän ohjaaminen heittää kuitenkin oman haasteensa tässäkin ratkaisussa. Järjestelmän toimittaneen Danfossin tuotepäällikön Anders Nordströmin mukaan lämpöpumpussa on kolme osa-aluetta, joiden tehojen on oltava järkevässä suhteessa toinen toisiinsa.

– Säätöjärjestelmän on suhteutettava toisiinsa maaperästä ylös pumpattavan nesteen virtausvolyymi, kompressorin teho sekä lämmönjakopiirin virtaus rakennuksen sisällä.

Taajuusmuuttajalla varustetut pumput ovat Nordströmin mukaan vasta tekemässä tuloaan maalämpöpumppuihin.

– Siuntion kohde ei ole ainoa laatuaan mutta invertteriteknologiaa ei ole vielä kovinkaan paljon ainakaan kiinteistökokoluokan maalämpöjärjestelmissä.

Energiatehokkuudessa monta tekijää

Taajuusmuuttajan ansiosta portaattomasti säätyvä lämmöntuotantokonsepti on Ekolämmöx Oy:n energia-asiantuntijan Kari Balkin mielestä sikäli hyvä ratkaisu, että siinä vältetään on/off-pumpuille tyypillinen usein toistuva käynnistys.

– Optimaalisella teholla ajaminen on järjestelmälle lempeämpää käyttöä kuin pumppujen usein toistuva käynnistyminen. Käynnistymiset kuluttavat pumppua selvästi enemmän kuin tasainen käyttö.

Hallien energiatehokkuutta on viime aikoina arvioitu muuallakin kuin Siuntiossa. Balkin mielestä omistajien kannattaa tutkia kohteen energiankäyttöä kokonaisuutena.

– Huomiota kannattaa kiinnittää siihenkin, paljonko esimerkiksi erilaiset puhaltimet, pumput ja valaistus kuluttavat sähköä. Lisäksi tehokas lämmön talteenotto on erityisen tärkeää koneellisessa ilmanvaihdossa.

Balkin mukaan hallien isot ulkopinta-alat tarjoavat usein hyvän mahdollisuuden hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Suomessakin on hänen mukaansa toteutettu jo muutamia lähes passiivienergiahalleja lämmön tehokkaan talteenoton, lämpöpumppujen ja aurinkoenergian ansiosta.