KIINTEISTÖT
Kuivaketju10 määritteli kosteudenhallinnan kymmenen käskyä
Kosteusongelmat eivät ole ohjeista kiinni
Kosteudenvaurioiden estämiseksi on tartuttava puheiden sijasta toimeen. Nuotit rakennuksen koko elinkaaren ajaksi löytyvät ympäristöministeriön johdolla tehdyistä oppaista. Kosteusongelmat eivät johdu saatavilla olevan tiedon puutteesta.
Teksti Risto Pesonen
Vuodenvaihteessa päättyneiden Kosteus- ja hometalkoiden yhtenä virikkeenä olivat kuntien koulujen, päiväkotien ja muiden talojen sisäilmaongelmat ja korjausvelka, jonka suuruudeksi arvioitiin yli viisi miljardia euroa.
Sen pienentämiseksi syntyi Kuntaliiton, talkoiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä Päättäjän homeopas (ks. Kuntatekniikka 3/2015). Ympäristöministeriö on aktiivisesti jatkanut toimintatapojen kehittämistä, ja uutta tietoa on tulossa.
Lokakuussa valmistui ympäristöministeriön tuottamana ja yhdessä Rakennusteollisuus RT:n kanssa Kosteudenhallinta.fi -sivusto. Toisena yhteishankkeena on valmistumassa Kuivaketju10.fi -toimintamalli Oulun rakennusvalvonnan toimesta. Molemmissa kerrotaan käytännönläheisesti myös, kuinka rakennusta hoidetaan energiatehokkaasti aiheuttamatta kosteusvaurioita.
− Syyt home- ja kosteusongelmiin löytyvät rakentamisen pitkästä ketjusta. Työmaan toteuttajia ei aina ohjeisteta riittävästi monimutkaisista yksityiskohdista eikä anneta mahdollisuutta tehdä työ huolellisesti. Kunnossapidossakin oikealla asenteella päästään jo pitkälle, mutta myös osaamista ja ammattitaitoa tarvitaan, muistuttaa yli-insinööri Katja Outinen ympäristöministeriöstä.
Koska osaamista tarvitaan sekä tilaajien että kiinteistönpidon ammattilaisten puolella, on ympäristöministeriössä painotettu suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä. Parhaillaan on käynnistymässä hanke asunto-osakeyhtiöiden suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämiseksi.
Suunnitelmallisuuden
puute ylläpidon ongelma
Kuivaketju10 -toimintamallia ovat kehittämässä ympäristöministeriö ja Oulun rakennusvalvonta yhteistyössä eri rakennusvalvontojen sekä alan etujärjestöjen ja yritysten kanssa. Toimenpiteet kohdennetaan kymmeneen keskeisimpään kosteusriskiin, joita torjutaan suunnitellusti ja erikseen rakentamisen kaikissa vaiheissa − tilaamisesta käyttöön.
Kuivaketju10:n verkkosivuille tulee toimintaohjekortit, jotka kertovat käytännönläheisesti eri toimijoille, mitä nimenomaan heidän ammattikunnaltaan vaaditaan, kertoo projektipäällikkö Sami Saari.
Tärkeitä hankkeen onnistumisen kannalta ovat alun ohjaustilanteet, joissa rakennusvalvonta kohtaa tilaajan varhaisessa vaiheessa. Siis suunnittelun aloituskokoukset tai ennakkoneuvottelut, joissa ovat myös erityisalojen suunnittelijat.
Ylläpidossa yleisimmäksi virheeksi Saari laskisi ennalta laaditun, järjestelmällisen huolto- ja kunnossapitosuunnitelman puuttumisen.
− Huoltofirmat vaihtuvat ja niitä kilpailutetaan jatkuvasti. Pahimmillaan huoltomies ei edes tiedä, missä sijaitsee IV-konehuone. Ei löydy sellaista vanhan ajan talonmiehen sitoutumista kyseiseen rakennukseen ja tietotaitoa siitä rakennuksesta.
Huoltoyhtiö mukaan
käyttöönottovaiheeseen
Tilannetta parantaisi huoltoyhtiön saaminen mukaan jo rakennuksen käyttöönottovaiheeseen, jolloin yhtiön huoltomiehelle järjestetään kunnollinen perehdytys juuri kyseiseen rakennukseen ja sen laitteisiin.
Tällä hetkellä huoltoyhtiöllä ei välttämättä ole edes piirustuksia rakennuksesta. Huollon ja kunnossapidon järjestämiseksi tarvittavan kunnollisen dokumentaation puute näyttää olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
− Siksipä huoltoyhtiön vaihtuessa vanhan tulisi perehdyttää uusi. Tämä voitaisiin velvoittaa huoltoyhtiöiden sopimuksissa. Tästä kun saataisiin alan yleinen käytäntö, niin sitä ei koettaisi kilpailijan auttamiseksi, Sami Saari ehdottaa.
Kosteudenhallinta
esillä aloituskokouksessa
Kuivaketju10:n opit eivät vielä ole kaupungeissa elävää arkea, mutta samoja toimenpiteitä on jo viety asiakaskeskeiseen ohjaukseen hankkeittain. Näin Kajaanissakin, jossa keskitytään viiteen tärkeään riskikohtaan.
− Rakennusvalvonta ja kaavoitus toimivat tiiviissä yhteistyössä. Kaupungin omistamien tonttien vuokra- ja myyntisopimuksissa on ehto, että tulevan haltijan tulee järjestää suunnittelun aloituskokous rakennusvalvonnassa. Niissä varmistetaan kosteudenhallinta vaatimalla sen suunnitelma osaksi rakennusluvan erityissuunnitelmia, kertoo johtava rakennustarkastaja Hannu Leskinen.
Tärkein kohdista on riittävän pitkän rakennusajan merkityksen korostaminen. Kajaani ja sote-kuntayhtymä ovat omassa rakennuttamisessaan ottaneet huomioon toimivien olosuhteiden luomisen jo pitkään. Leskinen arvioi, että nykyään myös grynderit ovat huomanneet ylikireiden aikataulujen tuomat ongelmat.
− Ja kuivien perustusrakenteiden rakentaminen on meillä ollut käytäntönä jo vuodesta 2004 lähtien. Rakennusjärjestykseen on kuntatasolla määrätty keskeisiä vaatimuksia perustamiselle.
Ilmanvaihdon oikea
säätö tärkeää
Tärkeässä asemassa on myös oikein säädetty ilmanvaihto. Ilmanvaihto tulisi olla säädetty aikalailla tasapainotilanteeseen. Koska ilmansulkukerroksen vuotokohtien kautta siirtyy ulkoseinä- ja yläpohjarakenteisiin kosteutta, joka tiivistyy vedeksi, on Kajaanissa asetettu ilmanvuotoluvulle tavoitteeksi alle yksi julkisen ja grynderirakentamisen ohjauksessa ja urakka-asiakirjoissa.
Itsestään selvää ei ole vieläkään aluskatteen asentaminen ehjänä ja vesikaton lävistysten tiiveyden vaatimus myös aluskatteen osalta.
− Sähköinen huoltokirja tulisi saada jokapäiväiseksi rutiiniksi. On erikoista, että vieläkin on kehittämättä rakennuksille yksinkertainen takuuhuollon järjestelmä, joka arvioisi riskit ja osoittaisi korjauksen tai huollon tarpeet, ihmettelee Leskinen joukkojensa kanssa.
Kosteudenhallinta-asiakirja
kaiken pohjana
Kohdistettuja neuvoja rakennushankkeen eri osapuolille, myös rakennuttajalle ja tilojen käyttäjälle, löytyy kosteudenhallinta.fi-sivustosta. Sen lisäksi siellä on ohjeet eriteltyinä rakentamisvaiheiden, rakennedetaljien ja eri työtehtävien osalta.
Sivuston kehittämisessä mukana ollut diplomi-insinööri Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT:stä nostaa kosteudenhallinnan tärkeydessä työturvallisuuden rinnalle. Molemmista vastuu ja aloite ovat rakennushankkeeseen ryhtyvällä.
− Ensimmäinen hankkeessa tarvittava dokumentti on kosteudenhallinta-asiakirja, joka syntyy tilaajan ja suunnittelijoiden yhteistyönä ja sen tulee olla osa tarjouspyyntöasiakirjoja. Toinen toimiva vaihtoehto on vaatia se ensimmäisen maksuerän edellytykseksi.
Kosteusriskiluokka luo pohjan rakennuksen rakennusfysikaaliselle suunnittelulle, mutta myös kunnossapidon ja huollon järjestämiselle. Rakennuttaja määrittelee alustavan riskiarvion perusteella hankkeelle kosteusriskiluokan, joita on kolme. Vaativimpaan luokkaan kuuluvat esimerkiksi uimahallit ja pakkasvarastot.
− Mikäli energiatehokkuuden nimissä tehdään lyhytjänteisiä säästöpäätöksiä esimerkiksi sulkemalla ilmanvaihto rakennuksen käyttöajan ulkopuolella, kustannukset ongelmien korjaamisen osalta nousevat huomattavasti korkeammiksi. On kaikille edullisempaa, kun rakennus pidetään toimintakunnossa ja sisäilma hyvälaatuisena, Kemppainen toteaa.
Kuva: Anne Hassinen
Rakennuttajan ohjeistus
1. Hankkeelle riittävä kokonaistoteutusaika
■ suunnittelulle, toteuttajille ja myös käyttöönotolle huolellisen työn mahdollisuus
■ hankkeen kokonaisajan kiristäminen heikentää merkittävästi lopputulosta
2. Tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjojen sisältö tavoitteita tukeviksi
■ määrittele jo suunnittelu- ja urakkatarjouspyynnöissä haluamasi taso, esimerkiksi viittaus Kuivaketju10:n käytöstä
■ kirjaa sopimukseenkin tavoitteesi ja keinot, joilla tavoitteiden täyttymistä seurataan
3. Rakennuksen oikea käyttö, huolto ja ylläpito varmistettava
■ huolehdi käyttöönottovaiheessa huoltoliikkeen opastus ja rakennuksen ylläpitämiseksi vaadittavien toimenpiteiden huolellinen dokumentointi
■ tarkista ja tarkistuta järjestelmien toimivuus uudelleen ensimmäisen käyttövuoden aikana
Lähde: Oulun rakennusvalvonnan Kuivaketju10, Sami Saari
Kuva: Anne Hassinen
Rakennuttajan ohjeistus
1. Hankkeelle riittävä kokonaistoteutusaika
■ suunnittelulle, toteuttajille ja myös käyttöönotolle huolellisen työn mahdollisuus
■ hankkeen kokonaisajan kiristäminen heikentää merkittävästi lopputulosta
2. Tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjojen sisältö tavoitteita tukeviksi
■ määrittele jo suunnittelu- ja urakkatarjouspyynnöissä haluamasi taso, esimerkiksi viittaus Kuivaketju10:n käytöstä
■ kirjaa sopimukseenkin tavoitteesi ja keinot, joilla tavoitteiden täyttymistä seurataan
3. Rakennuksen oikea käyttö, huolto ja ylläpito varmistettava
■ huolehdi käyttöönottovaiheessa huoltoliikkeen opastus ja rakennuksen ylläpitämiseksi vaadittavien toimenpiteiden huolellinen dokumentointi
■ tarkista ja tarkistuta järjestelmien toimivuus uudelleen ensimmäisen käyttövuoden aikana
Lähde: Oulun rakennusvalvonnan Kuivaketju10, Sami Saari