Jäsentiedot ajan tasalle

Se on taas kevät ja jäsenpostin aika. Jäsenistön koti- tai työosoitteisiin on yhdistyksen toimesta lähetetty jäsenmaksun sisältävä kirjekuori. Maksujen eräpäivään oli tänä vuonna päässyt painovirhe, joka sekoitti helmi- ja maaliskuun keskenään. Pahoittelemme tätä. Jäsenmaksun voi siis maksaa vielä myös maaliskuun puolella.

Jos jäsenkirjettä ei ole tullut ollenkaan, kysy itseltäsi, oletko päivittänyt postiosoitteesi, jos olet muuttanut vuoden sisällä tai oletko maksanut lähivuosina jäsenmak­suasi ollenkaan.

Jos jompaankumpaan kysymykseen tulee negatiivinen vastaus, ongelmaan löytyy helppo ratkaisu. Käy SKTY:n nettisivuilla (www.kuntatekniikka.fi) klikkaamassa SKTY:n logoa, niin pääset valikkoon ”Jäsenhakemus: henkilöjäsenet”. Tätä kautta voit helposti liittyä jäseneksi tai päivittää osoitteesi. Jäsentietoja päivitettäessä mainitse Lisätiedot-kohdassa ”jäsentietojen päivitys” tms.

Kuten jo viime numerossa kerroin, puhdistimme alkuvuodesta jäsenrekisteriämme tehokkaasti. Poistimme jäsenistöstä henkilöitä, joilta olimme saaneet eroanomuksia, mutta myös niitä, jotka eivät olleet lähivuosina maksaneet jäsen­maksujaan.

Päivitimme myös postitus- ja sähköpostiosoitteita, ammattinimikkeitä, työnantajatietoja yms. kaikilta niiltä osin kuin tiesimme. Jäsenrekisterimme avulla pystymme palvelemaan teitä paremmin ja lähettämään jäsenetunamme postitettavan Kuntatekniikka-lehden haluamaanne osoitteeseen. Siksi on tärkeää, että jäsenistö muistaisi ilmoittaa muuttuvista tiedoistaan.

Kevään aikana yleensä myös jäsenkenttä aktivoituu. Liekö Kuntatekniikan päivät aina pienoisena kiihokkeena, mutta uusia jäsenhakemuksia tulee yleensä eniten jäsenkirjeen ja Kuntatekniikan päivien välisenä aikana.

Hyvä niin. Otamme hakemuksianne mielihyvin vastaan. Alkukevään aikana meille toimitetut hakemukset hyväksytetään hallituksen kokouksessa huhtikuun alussa. Tämän jälkeen on enää vain yksi mahdollisuus päästä SKTY:n jäseneksi ennen Kunta­tekniikan päiviä, sillä hallitus kokoontuu vielä toukokuussa, Kuntatekniikan päivien aattona, Turussa.

Kuntatekniikan päiviä ei voi kehua tai mainostaa liikaa. Tartu sinäkin pikapikaa näppikseen ja ilmoittaudu Turussa pidettävään seminaariin sekä sen oheistapahtumiin. Hotellihuoneita on varattu SKTY-kiintiöllä runsaasti, mutta tulee muistaa, että nopeimmat saavat huoneensa aina varmemmin.

Olemme tälle vuodelle hiukan uudistaneet myös seminaariohjelmaa, mutta mukana on vielä paljon vanhaakin. Seminaarin jälkeinen lauantairetki suuntautuu tällä kertaa Herrankukkaroon.

Kevättä kohti,

Jyrki Vättö

Muistathan, että Kuntatekniikka-lehti on SKTY:n jäsenten luettavissa nyt myös digi­lehtenä. Digilehden lukijaksi voi rekisteröityä painetun lehden osoitekentästä löytyvän viisi­numeroisen tilaajanumeron ja oman sähköpostiosoitteen avulla. Rekisteröitymisen jälkeen lehteä pääsee lukemaan syöttämällä kirjautumiskenttiin oman sähköpostiosoitteen ja itse luodun salasanan. Klikkaa lehden kansikuvaa verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi ja siirry digiaikaan!

Infrahuomioita maailmalta

Reilut kaksikymmentä vuotta sitten kuulin ensimmäisen kerran hankkeesta, jossa suunniteltiin tunnelia Helsingin ja Tallinnan välille. Pidin hanketta kohtalaisen mielettömänä. Silloin Viro oli juuri itsenäistynyt, Via Baltica maantieyhteydestä ei puhuttu juuri mitään ja nykyistä työvoimaliikennettä kahden pääkaupungin välillä ei ollut, ainakaan nykyisissä mittasuhteissa. Hanke merenalaisesta, noin 80 kilometriä pitkästä liikennetunnelista tuntui melko utopistiselta ja turhalta visiolta.

Tämän jälkeen hanke on putkahdellut esille median välityksellä tasaisesti muutaman vuoden välein. Täysin varma en ole vieläkään hankkeen tarpeellisuudesta, mutta suunnitelmat ja visioinnit ovat koko ajan täsmentyneet ja maailma Suomenlahden molemmin puolin muuttunut.

Tavara- ja matkustajaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä on jo tänä päivänä sangen vilkasta. Suomenlahden ylittää vuosittain noin 7,6 miljoonaa ihmistä, miljoona henkilöautoa ja 260 000 rekkaa. Tunnelin toteutuessa liikenteen odotetaan luonnollisesti kasvavan.

Kustannuksiltaan mahdollisesti toteutuvaa tunnelia voidaan verrata rakenteilla olevaan Brenner Base tunneliin, joka johtaa tulevaisuudessa liikennettä Alppien läpi Itävallan Innsbruckista Italian Franzenfesteen. Sen kustannusarvio on noin 8,5 miljardia euroa ja suunniteltu valmistumisajankohta on

vuosi 2025. Joissain laskelmissa on ­arvioitu, että Brennerin tunnelin kautta tulisi kulkemaan vuodessa noin 2,3 miljoonaa rekkaa ja yli 12 miljoonaa henkilöautoa.

Jo käytössä olevassa Englannin kanaalin alittavassa Channel Tunnelissa rekkoja kulkee vuodessa noin 1,5 miljoonaa ja henkilöautoja 2,5 miljoonaa kappaletta. Matkustajamäärät ”Eurotunnelissa” liikkuvat laskentatavasta riippuen 20 miljoonan henkilön paikkeilla.

Helmikuun alussa julkaistiin esiselvitys, joka esittää Helsinki–Tallinnatunnelihankkeen suunnittelun jatkamista, ainakin rautatieliikenteen suhteen. Tunneli tulisi maksamaan arviolta 9–13 miljardia euroa, josta tunnelin osuus olisi noin neljä miljardia. Hanke olisi toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke. Päätös tunnelin varsinaisen suunnittelun aloittamisesta voidaan Helsingin Sanomien (12.2.2015) mukaan tehdä aikaisintaan vuonna 2017 ja toteutuessaan tunneli voisi valmistua joskus 2030-luvulla.

Tunneli tulisi esiselvityksen perusteella parantamaan Suomen kilpailukykyä ja palvelemaan näin ollen koko maata. Tunnelilla olisi sekä taloudellisia että ympäristösuojelullisia arvoja. Tunnelihanketta puoltaa rakenteilla oleva Rail Baltica rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan, jonka on määrä valmistua 2020- luvun puolivälissä. Kolmekymmentäluvulla junamatka Helsingistä Riikaan kestäisi enää vain hiukan yli kaksi tuntia.

Jyrki Vättö

Pisarat eivät riitä

Suomalaiset ovat toivottomia nysvääjiä. Meiltä näyttää puuttuvan kyky ajatella isosti tai tavoitella suuria. Emme suunnittele valtakunnan liikenneverkostoa kokonaisuutena vaan pieninä paloina. Autolla tai junalla kulkevalle on aivan yhdentekevä tuleeko hidastus matkaan Riihimäellä vai Parkanossa, jos hän matkustaa Helsingistä Rovaniemelle.

Sen sijaan, että rakennamme verkostoa pienissä pätkissä ja peluutamme eri paikkakuntia toisiaan vastaan, meidän pitäisi yhdistää voimamme ja tehdä hankkeita kerralla kuntoon. Satojen miljoonien sijasta pitää investoida miljardeja. Pitää tehdä kerralla Pisara, Helsingin ratapiha ja koko rata kahden raideparin levyiseksi Lappiin asti. Ja tietenkin poistaa kaikki tasoristeykset.

Saadut yhteiskunnalliset ja ympäristöhyödyt ovat niin suuret, että ne helposti kuittaavat tehdyn investoinnin. Sillä, että Suomi alkaa toimia, on suuri merkitys kansantaloudelle.

Todellinen tarve ei paljastu nykyisillä hyöty-kustannuslaskelmilla, jotka tuijottavat vain liikennesuoritteen parantumiseen lyhyellä välillä eivätkä ota huomioon yhteiskunnallisia vaikutuksia, koska ne ovat niin ”epämääräisiä”.

Ruotsalaiset rakensivat kerralla Botnia-radan eikä tarkoituksena ollut vain lyhentää nykyisten kulkijoiden matka-aikaa vaan yhdistää koko pohjoinen rannikko yhdeksi talousalueeksi. Kun ihmiset voivat vapaasti valita asuin- ja työpaikkansa koko alueelta, sillä on arvaamattoman suuri vaikutus kehitykselle.

Samat vaikutukset syntyivät Suomessakin, kun laitettiin Helsinki-Lahti yhteys kuntoon.

Milloin tällaisia investointeja kannattaa tehdä? Silloinko, kun nousukausi on kuumimmillaan ja hinnat pilvissä, vai silloin kun työstä on pulaa ja kapasiteettia tarjolla?

Lahden toisella puolella tämäkin asia on osattu paremmin: ruotsalaiset osaavat ajoituksen.

Heikki Lonka

Uusi hallitus tarttui toimeen

Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallitus kokoontui Kettutien toimistollamme tammikuussa uudessa kokoonpanossaan. Kokouksen alussa uusi puheenjohtaja Heikki Lonka kertoi näkemyksiään yhdistyksen tulevaisuuden haasteista ja toiminnallaan esitti olevansa jokaisella solullaan mukana yhdistyksen kehittämisessä. Heikin innokkuus tarttua uusiin asioihin ja kokonaisnäkemys alan tarpeista jatkaa varmasti voimallisesti edellisen puheenjohtajan Jorma Vaskelaisen viitoittamaa strategiaa.

Heikki oli muutama vuosi sitten mukana yhdistyksen hallituksessa ja yhdistys oli sitä kautta perin tuttu. Myös hallituksen uudet jäsenet, Pasi Heikkilä ja Pekka Henttonen, pääsivät aloittamaan hallitusurakkansa tutustuen strategiaan ja yhdistyksen toimintaan.

Hallitus hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen. Samalla päätettiin yhdistyksen varainhoidon kilpailuttamisesta. Kilpailuttamista valmistelee erikseen nimetty pienryhmä.

Toukokuussa Turussa -

ensi vuonna Maarianhaminassa

Hallitukselle esitettiin Turun Kuntatekniikan päivien valmistelutilanne. Turun päivistä on tulossa entistä suurempi ja taas hieman perinteitä rikkova tapahtuma. Kaikkien uudistusten tarkoituksena on palvella yhä paremmin päiville osallistuvia. Valmisteluja johtavat Petri Koivula ja Turun oma leidi, hallituksen jäsen Eila Kesti ovat tehneet alkuvuoden otsa hiessä järjestelyitä, jotta päivät jäisivät kaikkien mieleen – myönteisesti.

Turun kuntatekniikan päivien yhteydessä pidettävään vuosikokoukseen on tulossa hyväksyttäväksi yhdistyksen hallintosääntö sekä uudistetut jäsenpaketit. Näistä jäsenet saavat lisätietoa maaliskuussa postilaatikkoon kolahtavasta jäsenkirjeestä. Hallintosäännön nauruversio laitetaan yhdistyksen nettisivuille hyvissä ajoin ennen kokousta tutustuttavaksi.

Turun päivien jälkeen seuraavat Kuntatekniikan päivät järjestetään 9.–11.6.2016 Maarianhaminassa, jonne pyrimme taas uudistamaan ohjelmaa yhdessä Maarianhaminan Kai Söderlundin kanssa. Alustavana uudistuksena tulee ainakin olemaan yksi ruotsinkielinen sessio, jonne olisi tulossa Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen kautta heidän asiantuntijoitaan esittelemään uusimpia ratkaisuja ja uutisia. Laittakaa päivämäärä jo kalenteriin!

Tämän vuoden syyspäivien teemaksi valittiin Tiedon hallinta, joka on tärkeää sekä käytännön sovellutuksissa että strategisissa toimissa. Parempi tiedon hallinta on nopeammin teknistyvässä maailmassa aina ajankohtainen aihe. Jos haluatte alustajiksi päiville, lähettäkää viestiä pääsihteerille (ville.alatyppo@hel.fi) maaliskuun loppuun mennessä, niin otamme ehdotuksenne huomioon ohjelmaa kootessamme.

Strategisia hankkeita

käynnistettiin

Hallituksessa päätettiin myös kahdesta strategisesta projektista: Pätevyysjärjestelmän selvityksestä sekä omaisuudenhallinnan kokonaisuuden koostamisesta. Jälkimmäiseen projektiin hallitus hyväksyi uudeksi toimihenkilöksi Jyrki Paavilaisen (onnitteluita voi lähettää osoitteeseen jyrki.paavilainen@sweco.fi). Näistä lisää seuraavissa lehdissä ja yhdistyksen tiedotteissa. Toivottavasti Turun-päivilläkin saamme näistä keskustella asiasta kiinnostuneiden kanssa.

Pitkään toivottua päivitettyä julkaisua Katu2017-opasta aletaan valmistella Eija Kivilaakson ja Kyösti Oasmaan johdolla. Nimestä voikin jo päätellä, milloin julkaisun on tarkoitus valmistua. Lisäksi yhdistyksen 90-vuotishistoriikki on taas askeleen lähempänä.

IFME:n konferenssi pidetään kesäkuussa Uudessa-Seelannissa. Paikalle on ennakkotietojen mukaan lähdössä yli 20 norjalaista. Toivottavasti saamme Suomesta myös kattavan osallistujakaartin. Tällä pienellä pallolla ei juuri Uutta-Seelantia kauemmaksi pääse kuulemaan parhaita paikallisia kuntatekniikan käytäntöjä ja nauttimaan kesäkuisesta talvesta.

Nähdään kuntatekniikan päivillä 21.-23.5.2015!

Ville Alatyppö