Vesihuollon toimitusvarmuus ja omaisuuden arvon säilyttäminen ovat vesihuollon toiminnassa keskeisiä tavoitteita. Maanalaisten verkostojen arvo on suuri ja kuntoa mittaavia menetelmiä on ollut vain vähän käytössä.

Lahdessa Aqua Palvelu Oy:n tehtävänä on huolehtia verkostojen kunnossapidosta ja varmistaa asiakkaille tarjottu palvelu. Ennakoivaa kunnossapitoa on tehty jossain määrin, mutta se ei ole riittävää.

Vesihuoltoverkostot ovat monin paikoin Suomessa melko vanhoja, ja ne tarvitsevat järjestelmällistä kunnossapitoa, jotta niiden toimivuus voidaan taata jatkossakin.

Lahdessa haluttiin vastata tähän haasteeseen ja kehittää vesihuoltoverkostojen kunnossapidon prosessia. Tutkimuksen avulla kerättiin tietoja kunnossapidon tarpeellisuudesta. Tavoitteena on laatia toimiva, hallittu kunnossapidon malli.

Muun muassa helmikuussa julkistetussa tuoreessa Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2015 -raportissa todetaan, että Suomessa uusitaan vesihuoltoverkostoja liian hitaasti ja että pitkäjänteiseen yhdyskuntateknisen käyttöomaisuuden hallintaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Vanhenevan verkoston lisääntyessä ja saneerausvelan kasvaessa verkoston normaaliin käyttöön syntyy häiriöitä. Tällöin kunnossapidosta tulee ennakoivan huoltotyön sijaan palokuntatyötä muistuttavaa korjaustapahtumasta toiseen kiirehtivää suunnittelematonta ylläpitoa. Samalla toimitusvarmuuteen ja terveyteen liittyvät riskit kasvavat.

Verkosto-omaisuuden ja kunnossapidon hallintaa on kehitetty Suomessa mm. Asset Vesi-projektissa (Välisalo & Riihimäki & Lehtinen & Kupi 2008) australialaisen Total Management Planning-ohjeistuksen avulla. VTT:n vetämän hankkeen raportti valmistui vuonna 2008. Raportin yhteenvedossa todetaan, että tavoitteena olevaan vesijohtoverkoston ennakoivaan kunnossapitoon ei käytönaikaista kunnonarviointimenetelmää toistaiseksi ole käytettävissä (vrt. tv-kuvaus viemäriverkoston kunnossapidon tutkimisessa).

Kunnossapidon tehtävien tunnistaminen luo pohjan

Kun vesihuoltoverkoston toimintaan liittyvät prosessit tunnistetaan ja ymmärretään, voidaan valita parhaat käytettävissä olevat keinot ylläpitää vesihuollon verkostoja taloudellisesti. Suurelta osin kuntotutkimusmenetelmät ovat tiedossa ja ne ovat pääsääntöisesti kokemusperäisiä, mutta niiden yhtenäinen hallinta ontuu.

Olennaisia kysymyksiä ovat muun muassa kenen toimesta kunnossapito on syntynyt, mitä varten kunnossapito on tuotettu, kuinka hyvin kunnossapito toteuttaa tavoitteita ja kuinka ymmärrettävää kunnossapito on. Nykytilakartoituksen ja analysoinnin avulla saadaan aikaan kunnossapitostrategia, jolloin haluttu toimintamalli on käytettävissä.

Kirjallisuudessa on erilaisia ohjearvoja ja määräyksiä, mutta kunnossapitotöiden käytännön toteutuksesta on vain vähän tietoa. Verkoston hallintaa voidaan kehittää tunnistamalla, kuvaamalla ja ymmärtämällä vesihuoltoverkostoon liittyviä prosesseja.

Näiden tietojen pohjalta on kehittämishankkeessa luotu kuntotutkimuksen ja kunnossapidon suunnitelma eli kunnossapitomalli ennakkohuollosta. Hallintamallista pyrittiin tekemään käytettävyyden ja päivittämisen kannalta mahdollisimman helppo.

Dokumentointi ja tehtävien priorisointi tärkeää

Kunnossapitotiedon hallinta tapahtuu pääsääntöisesti karttapohjaisen verkkotietojärjestelmän avulla (Trimble NIS kunnossapito-ohjelmisto). Vaihtoehtoisesti joissakin töissä on parempi laatia esimerkiksi Excel-taulukko suoritettavista töistä, mutta silloinkin tehdyt työt kirjataan verkkotietojärjestelmään.

Joissain töissä yhtiössä on käytössä jokin muu ohjelma kuten vesimittareiden kunnossapitojärjestelmä.

Kunnossapitotöistä luodaan järjestelmään yhtenäinen kirjaustapa, joka sisältää muun muassa ominaistiedot, kuntotiedot ja suunnitellut toimenpiteet. Myös kaikki operatiiviset tiedot kirjataan ylös.

Näiden perusteella saadaan tehtyä raportteja ja visualisointeja, joiden avulla saadaan tietää kunnossapitotöiden mittarit. Järjestelmästä voidaan myös hakea erilaisia raportteja tehdyistä töistä. Tavoitteena on siis hyödyntää ja ottaa täysimääräiseen käyttöön olemassa oleva kunnossapito-­ohjelma.

Työn kiertoon ennakoivassa kunnossapidossa kuuluu se, että töitä suunnitellaan, toteutetaan, dokumentoidaan, seurataan sekä suunnitellaan uudelleen eripituisella aikavälillä. Suunnitteluvaiheessa kohteet nimetään ja harkitaan tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet. Pitää myös tunnistaa vikaantumismahdollisuudet sekä niiden aiheuttamien riskien kiireellisyys.

Prosessin avulla pyritään kunnossapitotyöt tekemään suunnitelmallisesti ennakkohuoltona, joka muodostaa kunnossapidon ytimen. Laitteet priorisoidaan ­A-, B- ja C-luokkiin. Luokitusjärjestelmä luodaan ennakkohuolto-ohjelman yhteydessä. Silloin työt voidaan suunnitella huolellisesti niin varaosien hankinnan kannalta kuin työvoimankin mukaan.

Lisäksi on katsottu oikea hetki, jolloin laite olisi järkevä huoltaa. Tähän vaikuttavat niin laitevalmistajan suosittelema huoltoväli kuin kokemuspohjaiset huomiot. A- (kriittiset) ja B-luokan laitteet huolletaan ennen laitteen hajoamista eikä vasta sen jälkeen. ­C-luokan laitteen sallitaan rikkoutua, jos se ei aiheuta toiminnan pysähtymistä tai lisävauriota.

Kunnossapito vai saneeraus?

Vesihuoltoverkostojen kunnossapito on erittäin laaja ja haasteellinen ala. Aqua Palvelu Oy:ssä kehitetään edelleen kunnossapidon toimintaa. Menetelmiä tutkimiseen ja toteutukseen on paljon, ja oikean menetelmän valinta on edellytys kunnossapidon onnistumiselle. Valinnan onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti aikaisemmin kerätyn tiedon laatu ja määrä sekä aiemmat kokemukset.

Kunnossapito on jatkuvaa työtä ja aina sitä ei voida edes perustella taloudellisilla syillä. Toimimaton verkoston osa tarvitsee joko kunnossapitoa tai saneerausta, ja jossain vaiheessa on määriteltävä se raja, jolloin kunnossapitoa ei enää kannata tehdä vaan verkostoa ryhdytään saneeraamaan.

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla kunnossapidolla voidaan kuitenkin melko helposti ennakoida tulevat saneeraustarpeet. Hyvin toteutettu kunnossapito antaa vesihuoltoverkostoille myös huomattavasti pidemmän käyttöiän.

Kohti ennakoivaa kunnossapitoa

Kunnossapitotarpeet olisi hyvä ottaa huomioon jo uutta vesihuoltoverkostoa suunniteltaessa. Tällöin verkosto voidaan suunnitella mahdollisimman vähän kunnossapitoa tarvitsevaksi ja toisaalta tulevat tarpeet voidaan ottaa huomioon kunnossapitokohteiden sijoittelussa.

Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä aloittaa kunnossapitoa, vaikka vanhoissa verkostoissa se saattaakin olla työlästä. Kerätty tieto tulee aina dokumentoida ja se tulee olla helposti hyödynnettävissä erilaisten verkkotieto-­ohjelmien avulla.

Tämän kehityshankkeen avulla parannetaan Aqua Palvelu ­Oy:n toimintavarmuutta ja määritellään kunnossapidon ohjelma. Laitoksen kunnossapitohenkilöstö saa toimivan kunnossapidon ennakkohuolto-­ohjelman. Ennakoivan kunnossapidon avulla vähennetään työn kustannuksia ja kiireellisiä toimenpiteitä. ­Laitoksen tavoitteena on tulevaisuudessa siirtyä yhä enemmän korjaavasta kunnossa­pidosta ­ennakoivaan kunnossapitoon.

Artikkeli perustuu kehittämistyöhön, joka on osa Ari Jousmäen ympäristöteknologian YAMK-opintoja Mikkelin ammatti­korkeakoulussa.

Insinööri AMK Ari Jousmäki työskentelee verkostopäällikkönä Lahti Aqua-konsernin Aqua Palvelu Oy:ssä ja FT Hannu Poutiainen lehtorina Mikkelin ammattikorkeakoulussa.