Puitesopimusta ryhdyttiin valmistelemaan heti HSY:n perustamisen jälkeen vuonna 2010. Useat vesihuoltolaitoksen toimintaa ja sen omistajasuhteita säätelevät lait ehtivät muuttua pitkän valmisteluprosessin aikana.

Puitesopimus täsmentää lainsäädännössä, HSY:n perussopimuksessa ja Sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä määrättyjä asioita. Puitesopimuksessa käsitellään jäsenkuntien ja HSY:n vastuita ja yhteistyötä sekä työn- ja kustannusjakoja, jotka koskevat vesihuollon toiminta-alueen laajentumista, vesihuoltoinvestointien ohjelmointia, suunnittelua, ja rakentamista sekä vesihuoltojärjestelmän ylläpitoa.

Valmistelu kirkasti

osapuolten roolit

Sopimusta valmisteltiin HSY:n ja jäsenkuntien yhteisessä työryhmässä, jonka ohjauksessa toimi erillisiä alatyöryhmiä. Sopimusvalmistelu valotti HSY:n ja sen jäsenkuntien useita erilaisia keskinäisiä rooleja. Ensimmäinen näistä on kuntaomistajan ja sen vesihuoltolaitoksen välinen rooli, jossa kunta määrittelee toiminnan periaatteet.

Toinen keskinäisistä rooleista on kuntaorganisaation palvelutuotanto vesihuoltolaitokselle. Tällaisia palveluja ovat tyypillisesti sellaiset suunnittelu-, rakennuttamis- ja rakentamispalvelut, joita kuntaorganisaatio tuottaa vesihuoltolaitokselle kaavoituksen yhteydessä verkostoja laajennettaessa.

Kolmas keskinäisistä rooleista on sellainen vesihuoltolaitoksen kunnalle tarjoama palvelutuotanto, joka tapahtuu tavanomaisesta vesitaksasta erillään. Tästä esimerkkinä on sammutusvesihuolto, jossa palvelun tarvitsijana on pelastuslaitos ja maksajana kunta.

Koska vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten tiedettiin tuovan muutoksia vesihuoltolaitoksen omistajasuhteisiin erityisesti hulevesien hallinnan osalta, hulevesikysymykset rajattiin lopulta pois sopimuksen sisällöstä, vaikka asiaa oli valmisteltu aiempien toimintatapojen pohjalta. Hulevesien hallinnasta sovittiin käytäväksi erillisneuvottelut sitten kun lainsäädäntömuutokset ovat astuneet voimaan.

Sopimuksen täytäntöönpanoa varmistamaan on perustettu teknisten hallintokuntien johtohenkilöistä seurantaryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran viime joulukuussa. Kustannusvaikutusten osalta sopimus tuli voimaan tämän vuoden alusta.

Tarkemmat sopimukset laaditaan asiakokonaisuuksista, joihin liittyy osapuolten välistä palvelutuotantoa. Näitä ovat vesihuollon suunnittelu ja rakennuttaminen (jäsenkuntien tuottama palvelu HSY:lle) ja vesihuollon rakentaminen (jäsenkuntien tuottama palvelu HSY:lle) sekä palopostien ja sammutusvesiasemien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito (HSY:n tuottama palvelu pelastuslaitoksille/jäsenkunnille).

Tarkemmat sopimukset ovat luonteeltaan kahdenvälisiä sopimuksia HSY:n ja yhden jäsenkaupungin hallintokunnan välillä. Jäsenkuntien ja HSY:n toimivaltaiset toimielimet tai viranomaiset hyväksyvät kahdenväliset palvelusopimukset.

Kehittämissuunnitelma sekä

seudullisena että kunnittain

Vesihuollon kehittämissuunnitelmien avulla HSY:n jäsenkunnat ottavat ensisijaisesti kantaa siihen, missä ja millä aikataululla järjestetty vesihuolto tavoittaa jäsenkunnan eri alueet. Kehittämissuunnitelmissa keskitytään tunnistamaan yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamat vesihuollon muutostarpeet sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella, mutta vesihuollon tarpeessa olevat alueet.

Vesihuollon seudullinen kehittämissuunnitelma sekä kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat laaditaan samanaikaisesti. Näin varmistetaan suunnitelmien vuorovaikutteisuus. Vesihuollon seudullisen kehittämissuunnitelman roolina on varmistaa jäsenkuntien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu vesihuoltoyhteistyössä. Sen laatimisen yhteydessä jäsenkunnat sopivat kriteerit, joiden mukaan asemakaava-alueiden ulkopuoliset alueet liitetään HSY:n vesihuoltoon.

Vesihuollon seudullisesta kehittämissuunnitelmasta pyydetään lausunnot jäsenkunnilta, ja sen hyväksyy HSY:n hallitus. Vesihuollon kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman hyväksyy asianomainen jäsenkunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmien tarkastelujakso on kymmenen vuotta ja päivitysväli neljä vuotta.

Vesihuollon kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat laaditaan vesihuollon seudullisessa kehittämissuunnitelmassa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Kehittämissuunnitelmien pohjalta laaditaan karttapohjainen esitys HSY:n toiminta-alueesta ja sen laajentamisesta seuraavalla taloussuunnittelukaudella.

Osa verkostoinvestoinneista

jäsenkuntien maksettavaksi

Asemakaavoitetulla alueella vesihuollon toteutus tapahtuu HSY:n kustannuksella. Mikäli asemakaava-alueen ensimmäisen liittyvän kiinteistön etäisyys olemassa olevasta vesihuoltoverkostosta on alle yksi kilometri, HSY toteuttaa tarvittavat siirtolinjat alueelle kustannuksellaan.

Mikäli asemakaava-alueen ensimmäisen liittyvän kiinteistön etäisyys olemassa olevasta vesihuoltoverkostosta on yli yksi kilometri, käytetään käsitettä satelliittiasemakaava. Tällöin tarvittavat siirtolinjat alueelle toteutetaan jakaen kustannukset tasan jäsenkunnan ja HSY:n kesken. Kuitenkin siirtolinjojen niillä osuuksilla, joilla on vahvistettu asemakaava tai osayleiskaava, HSY vastaa kustannuksista.

Asemakaava-alueiden ulkopuolella verkostoja laajennetaan vesihuollon kehittämissuunnitelmissa ja niitä tarkentavassa HSY:n toiminta-aluepäätöksessä esitetyssä kiireellisyysjärjestyksessä ja HSY:n kohteille osoitetun investointirahoituksen mukaan.

Mikäli jäsenkunta haluaa HSY:n vesihuoltoa laajennettavaksi kehittämissuunnitelmissa ja toiminta-aluepäätöksissä yhteisesti sovittujen alueiden lisäksi muille asemakaavoitetun alueen ulkopuolisille alueille, jaetaan verkostojen laajentamisesta syntyvät kustannukset tasan jäsenkunnan ja HSY:n kesken.

Luvista ja korvauksista

yhtenäiset säännöt

HSY:llä on oikeus sijoittaa verkostonsa yleisille alueille jäsenkunnan hyväksyttyä piirustukset. Jäsenkunta hyväksyy sijoituksen katu- ja puistosuunnitelmassa tai erillisessä vesihuoltopiirustuksessa. Jos kyseessä on vesihuoltoperusteinen hanke, sijoitus yleiselle alueelle hyväksytään erikseen sijoituslupamenettelynä. Vesihuoltosuunnitelmien hyväksyminen on maksuton.

Kunta ei peri maapohjakorvausta verkoston sijoittamisesta sen omistamalle tai hallitsemalle yleiselle alueelle. Rakennusluvan tai toimenpideluvan vaativan rakenteen maapohjakorvauksessa noudatetaan sovittuja maanvuokrasopimuksia. Mikäli laitteet asennetaan kunnan omistamiin rakenteisiin, esimerkiksi siltaan tai tunneliin, ja tästä aiheutuu jäsenkunnalle ylimääräisiä kustannuksia, HSY korvaa jäsenkunnalle aiheutuneet todelliset kohtuulliset kustannukset jäsenkunnan säädösten mukaan.

Puhdistamojen ja muiden rakenteiden maapohjalle maksettava vuokra ja vuokrausehdot määritellään yhtenevin periaattein kaikissa jäsenkunnissa. Vuokrataso saa olla korkeintaan samaa tasoa kuin vastaavilla yleisillä rakennuksilla kuten kouluilla ja terveysasemilla sijainti huomioon ottaen.

Yhteishankkeiden

kustannusjaolle kriteerit

Jäsenkuntien kanssa tehtävissä kunnallistekniikan yhteistyöhankkeissa HSY:n kustannusosuuteen kuuluvat kaikki kadun rakennekerrosten alapuoliset vesihuollon rakentamiseen tarvittavat työt ja rakenteet. HSY:n osuuteen kuuluvat siten myös vesihuollon luiskatun kaivannon kustannukset kokonaisuudessaan, mukaan lukien vesihuoltokaivannon tuenta sekä vesihuollon rakenteiden alle tuleva stabilointi tai paalulaatta vesihuollon vaatimalta leveydeltä.

Kustannusjako perustuu suunnittelun yhteydessä laadittavaan rakennusosa- tai hankeosalaskelmaan. Laskelman mukainen kustannusjako katurakentamiselle ja vesihuollolle määrittää koko hankkeen aikaisen kustannusjaon.

Mikäli jäsenkunta toimii kokonaisurakkaperiaatteella toteutettavan yhteishankkeen rakentamisen päätilaajana, jäsenkunta saa laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaisen osan rakennuttamisen johtamisesta syntyvistä yhteisistä kustannuksista HSY:ltä. HSY:n osuus voi olla enintään viisi prosenttia vesihuollon rakentamisen kustannusosuudesta.

Kun jäsenkunnan oma tuottajaorganisaatio toimii päätoteuttajana, kilpailutusmenettelyä ei käynnistetä. Jäsenkunnan oma tuottajaorganisaatio antaa työstä tarjouksen tai kustannusarvion. Pääsääntöisesti pyritään kiinteähintaisiin tarjouksiin.

HSY hankkii itse kaikki verkostoissa tarvittavat materiaalit, ja urakoitsijat tilaavat ne HSY:n ilmoittamilta toimittajilta sovitun menettelyn mukaisesti.

Johtojen siirtokustannukset

jaetaan iän mukaan

Jäsenkunnan kanssa yhteisesti sovittaessa voidaan kaavoitetulla pientaloalueella rakentaa ennakkoon katualueelle tonttijohdot HSY:n runkolinjasta tontin rajalle. Suunnittelu tehdään katu- ja vesihuoltosuunnittelun yhteydessä HSY:n ohjauksessa ja HSY:n lukuun.

Tonttijohdot rakennetaan vesihuoltourakan yhteydessä ja laskutetaan erikseen. Tonttivesijohtoventtiilit asennetaan runkolinjan viereen. Ennakkoon rakennettavien tonttijohtojen rakentamiskustannukset veloitetaan myöhemmin kiinteistöjen omistajilta liittymissopimuksen yhteydessä.

Täydennysrakentamisen lisääntyessä olemassa olevien verkostojen muutos- ja siirtokustannukset kasvavat. Jäsenkunnan aloitteesta tehtyjen johtosiirtojen kustannukset jaetaan sopimuksen mukaan siten, että yli 40 vuotta käytössä olleen johto-osuuden kustannuksista vastaa kokonaisuudessaan HSY. Alle 40 vuotta käytössä olleen johto-osuuden osalta HSY:n osuus on 2,5 prosenttia käyttövuotta kohti ja loppuosasta kustannuksia vastaa jäsenkunta. Siten 20 vuotta käytössä olevan johdon siirtokustannukset jakautuvat puoliksi.

Jäsenkunnat soveltavat vastaavantyyppistä kustannusjakoa myös energiayritysten ja teleoperaattoreiden kanssa.

Johtosiirtojen kustannusjakomalli lisää HSY:n kustannuksia arviolta 1,5–3,0 miljoonaa euroa vuodessa aiempaan noin miljoonan euron vuositasoon verrattuna ja pienentää vastaavasti jäsenkuntien johtosiirto­kustannuksia.

Sammutusveden järjestämiseen varaudutaan

Pelastuslaki tarkensi yhtäältä vesihuoltolaitoksen velvollisuutta toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostostaan ja siihen sisältyviä tehtäviä ja toisaalta kunnan velvollisuutta vastata tämän vesihuoltolaitokselle aiheuttamista lisäkustannuksista.

HSY varautuu uusien alueiden suunnittelussa pelastuslaitoksen kanssa sovittavan yleisen sammutusvesimäärän toimittamiseen. HSY huolehtii sammutuskäyttöön tarkoitettujen palovesiasemien ja palopostien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta jäsenkunnan lukuun ja veloittaa tästä aiheutuvat kustannukset jäsenkunnalta. Siltä osin kuin HSY käyttää sammutusvesirakenteita vesijohtoverkoston huoltoon, yhteisten rakenteiden kustannukset jaetaan tasan HSY:n ja jäsenkunnan kesken.

Tuomo Heinonen työskentelee osaston­johtajana Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kunta­yhtymässä.