UUTISET
Lukijat pitävät Kuntatekniikka-lehteä tärkeänä tietolähteenä
83 prosenttia Kuntatekniikka-lehden lukijoista pitää lehteä erittäin tai melko tärkeänä ammattitiedon lähteenä. Lehti myös luetaan tarkkaan, sillä 94 prosenttia lukee jokaisen numeron. Keskimääräinen lukuaika on 31 minuuttia, ja kaksi kolmesta lukee lehteä useammin kuin kerran. Tiedot käyvät ilmi viime marraskuussa Kuntatekniikka-lehden numerosta 7/2015 tehdyn huomioarvotutkimuksen tuloksista.
Lähes puolet tutkimukseen vastanneista lukee Kuntatekniikka-lehteä mieluiten painettuna. Reilut 40 prosenttia lukee pääsääntöisesti painettua lehteä, mutta haluaa täydentävää tietoa sähköisenä. Lähes 80 prosenttia haluaa saada lehden vähintään kuudesti vuodessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että lehden keskimääräinen lukijamäärä lisäjakeluineen on noin 7 000 henkilöä. Lehden sisällön kiinnostavuus ja ulkoasu saa tutkimuksessa kokonaisarvosanan 8,2 asteikolla 0−10.
Tutkimusnumeron parhaaksi jutuksi arvioitiin vesihuollon etäluettavista ultraäänimittareista kertova juttu. Sen luki kokonaan kaksi kolmesta tutkimukseen vastanneista. Parhaimmin huomattu mainos puolestaan oli Lining Oy:n ilmoitus, jonka huomioarvo oli 47 prosenttia. Kaikkien arvioitujen ilmoitusten keskimääräinen huomioarvo tässä lehdessä oli 37 prosenttia.
Kuntatekniikka-lehden oheistuotteena kerran vuodessa toukokuussa julkaistavan Vesihuollon osto-oppaan saajista lähes 75 prosenttia oli säilyttänyt julkaisun. Näistä kaksi kolmesta hyödynsi joko painettua opasta tai sen verkkoversiota työssään. Oppaan käyttäjistä 75 prosenttia piti sitä erittäin tai melko tärkeänä työnsä kannalta.
Kuntatekniikka-lehden huomioarvotutkimuksen toteutti JHelske Research. Se tehtiin Aikakauslehtien liiton ADAM-tutkimuksen konseptilla webropol-kyselynä internetissä. Niille tilaajille, joiden sähköpostiosoite oli toimituksen tiedossa, lähetettiin erikseen kutsu osallistua tutkimukseen. Tutkimukseen vastasi vajaat 120 lukijaa, joista noin kaksi kolmesta ilmoitti saavansa lehden Suomen kuntatekniikan yhdistyksen jäsenetuna.
Tutkimukseen vastanneiden kesken arvotun Lenovo-tabletin voitti Keijo Malin Helsingistä. Toimitus onnittelee voittajaa ja kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita.
Kuinka tärkeäksi koet Kuntatekniikka-lehden?
Valitse parhaiten mielipidettäsi vastaava vaihtoehto.
Kangasala-talo on Vuoden betonirakenne 2015
Kangasala-talo palkittiin tammikuussa vuoden 2015 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus osaksi suomalaisen kirkonkylän kulttuurimaisemaa, palkintoa perustellaan.
Talon rakenteissa, julkisivuissa ja sisätilojen pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Betonirakenteilla ja betonipinnoilla on merkittävä rooli rakennuksen ulko- ja sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana.
Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n suunnittelema Kangasala-talo on esimerkillinen kohde arkkitehtonisesta kunnianhimosta ja taidosta, rakennusta kiitetään.
Niukkaan ja monoliittiseen rakennusmassoitteluun on luotu herkkyyttä ja rytmikkyyttä mittakaavallisesti hallitulla julkisivupinnan yli ulottuvalla reliefimäisellä ruudukolla. Ruosteensävyyn patinoidut julkisivut ja innovatiivinen arkkitehtuuri liittävät rakennuksen niin vanhan kivikirkon ja harjumaiseman sävyihin kuin rakennuksessa toimivan Kimmo Pyykkö -taidemuseon teosten materiaaleihin. Arkkitehtien oivallus värjätä harmaa arkinen betonipinta lämpimään, auringonvalossa välkehtivään ruskean sävyyn, korostaa rakennuksen julkista arvokkuutta, mutta on samalla kustannustehokas tapa toteuttaa ilmeikäs kokonaisuus, taloa kuvaillaan.
Betonipinnat jatkuvat sisätiloissa. Rakennuksen sisätilojen valoisuus luo kontrastin monoliittimaiselle ja jykevälle julkisivulle. Panoraamanomaiset näkymät avautuvat sisätiloissa ja hiotut betonilattiat yhdistävät tiloja toisiinsa. Ensimmäisen kerroksen aulan kuultokäsitelty katto on jätetty betonipinnoille.
Kangasala-talo sijaitsee Kangasalan keskustassa. Rakennus on osa keskustakorttelia, joka koostuu eriaikaisista rakennuksista. Kirjastorakennuksen vieressä sijaitseva Kangasala-talo on kulttuurirakennus, jossa on monikäyttösali, taidemuseo, galleriatila sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat.
Se on itsenäinen rakennus, joka ilmeikkäästi täydentää ja eheyttää ympäröivää korttelirakennetta ja ottaa arvoisensa paikan läheisen kivikirkon ja harjumaiseman tuntumassa, palkintoa perustellaan.
Lux Helsinki säväytti jälleen vuoden alussa
Kahdeksatta kertaa 6.–10. tammikuuta 2016 järjestetty valofestivaali Lux Helsinki täytti Helsingin keskustan festivaalista haltioituneilla ihmisillä. Yleisön palautteessa korostui tapahtuman ainutlaatuinen tunnelma, jossa yhdistyivät yhteisöllisyys, pakkassään kirpeys ja upeat valoteokset. Festivaalia vietettiin osin lähes 25 asteen pakkasessa. Tapahtuma keräsi Helsingin keskustaan yli puoli miljoonaa kävijää viiden päivän aikana. Lux Helsingin järjestää Helsingin kaupunki ja tapahtumaan on vapaa pääsy.
Festivaalilla nähtiin eurooppalaisten valofestivaalien hittiteoksia sekä kotimaisten taiteilijoiden tilausteoksia. Taiteilijat Suomesta, Belgiasta, Kanadasta ja Ranskasta toteuttivat tapahtumaan yhteensä 16 valoteosta. Valoteoksia nähtiin reitillä Ateneumin taidemuseo, Senaatintori, Esplanadin puisto, Vanha kirkkopuisto ja Annankatu.
Tärkeimpänä tavoitteena vuoden 2016 festivaalilla oli kehittää yleisön kävijäkokemusta muun muassa selkeyttämällä reittiä ja parantamalla opastusta. Festivaali monipuolistui myös katuruoan, yhteistyöravintoloiden ja -kahviloiden sekä oheisohjelman myötä. Reitin varrella olevat kahvilat ja ravintolat olivat täynnä erityisesti viikonloppuna ja myös katuruokatarjonta oli suosittua pakkasesta huolimatta.
Turku Energian Luolavuoren pellettilaitos otettiin käyttöön
Turku Energian öljyä korvaava Luolavuoren pellettilaitos otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Pelletin pölypoltto on uutta energiatuotannon päästöjä vähentävää tekniikkaa Suomessa. Luolavuoren laitos on Suomen suurin pelletin pölypolttoon perustuva laitos. Uuden lämpökeskuksen polttoaineena käytetään kotimaista puupellettiä ja se on suunniteltu ja rakennettu suomalaisella työllä.
Laitoksella tuotetaan kaukolämpöverkon vara- ja huippuenergiaa 20–50 GWh vuodessa riippuen talven ulkolämpötiloista. Turku Energia käyttää omia vara- ja huipputeholaitoksiaan huippukuorman aikana talvipakkasilla sekä perustuotantolaitosten vikatilanteissa vuodessa noin sadan gigawattitunnin verran.
Turku Energia lisää uusiutuvaa energiantuotantoaan pellettikäyttöisen lämpökeskuksen myötä. Uuden lämpökeskuksen teho on 40 megawattia, ja se vähentää öljyn käyttöä Turku Energian omassa vara- ja huipputuotannossa 5 000 tonnilla eli noin puoleen nykyisestä. Laitos lisää valmistuessaan noin 2,5 prosenttiyksikköä uusiutuvien energianlähteiden määrää kaukolämmön tuotannossa ja vähentää arviolta noin 15 000 tonnin edestä hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Luolavuoren pellettilaitoksesta kerrottiin laajemmin Kuntatekniikka-lehden numeron 8/2015 artikkelissa.
Oulun torialueen ideakilpailun voittoon Ou-Luups
Oulun kaupungin sekä Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan järjestämän ideakilpailun kauppatorin ja sitä ympäröivän alueen kehittämiseksi on voittanut kilpailutyö Ou Luups. Kilpailuun saapui seitsemän arkkitehtiopiskelijoiden laatimaa ehdotusta, ja töiden taso oli tuomariston mukaan erinomainen.
Ideakilpailussa haettiin uusia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja torialueen ja kaupunkikeskustaa myötäilevän rantavyöhykkeen kehittämiseen. Tehtävänä oli suunnitella Oulun keskustaan mielenkiintoinen, toiminnallisesti monipuolinen ja korkeatasoinen torialue lähirantoineen.
− Torialueen väljyys ja keskeneräisyys on huomattu kaikissa kilpailutöissä. Osassa ehdotuksista esitetään melko pieniä muutoksia nykytilanteeseen, osassa päädytään rohkeisiin ratkaisuihin täydennysrakentamisen ja torin toiminnallisuuksien osalta, toteaa tuomariston puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Matti Matinheikki.
Kaikissa töissä etsitään ratkaisua torialueen rajaamiseen tai jakamiseen pienempiin kokonaisuuksiin. Voittajatyössä kauppatori on jaettu aukioihin.
− Ou-Luups -ehdotuksen ansiot ovat torialueen monipuolisessa ideoinnissa sekä selkeässä, tasapainoisessa ja harkitussa rantavyöhykkeen täydennysrakentamisessa, sanoo Oulun yliopiston edustajana tuomaristossa toiminut koulutusrehtori, professori Helka-Liisa Hentilä.
Voittajatyö palkittiin 3000 eurolla. Sen takaa löytyvät opiskelijat Raquel Lima (Portugali), Siiri Murtola (Suomi) ja Benjamin Darbot (Ranska). Muita ehdotuksia ei asetettu järjestykseen.
Lahden matkakeskus valmistui
Lahden matkakeskus valmistui helmikuun alussa. Vajaat kaksi vuotta kestänyt pääurakka toteutettiin kevennetyllä allianssimallilla. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat vajaat 19 miljoonaa euroa.
Lahden kaupunki, YIT ja suunnittelutoimisto Sito Oy solmivat yhdessä allianssisopimuksen. Lisäksi Sito hyödynsi useita alihankkijoita. Matkakeskuksen pääsuunnittelija oli JKMM Arkkitehdit Oy. Kyseessä oli YIT:n ensimmäinen allianssihanke.
– Saimme haluamamme ja jopa enemmän. Onneksi rohkenimme mukaan meille uuteen toimintatapaan, sanoo Lahden toimialajohtaja Matti Kuronen.
– Allianssin hyödyt tulivat selvästi esiin. Hanke oli vaativa, ja kustannukset saatiin pidettyä pienempinä kuin millään muulla mallilla, toteaa YIT:n yksikönjohtaja Ari Bergström.
Lahden perinteikkäät rautatie- ja linja-autoasema sijaitsevat yli kilometrin päässä toisistaan. Matkakeskus toi kaukobussit junien luo paikkaan, jossa risteävät valtatie 12 ja keskustan valtaväyliin kuuluva Vesijärvenkatu. Hanke on kaupunkikuvallisesti keskeinen, myös siksi, että rautatieasemarakennus ja viereinen Asemapäällikön talo ovat suojelukohteita.
– Se, että kyseessä on kaupunkikuvahanke, korosti arkkitehtien roolia. Samalla urakka oli kuitenkin merkittävä infrastruktuurihanke, kuvaa projektipäällikkö Timo Parikka YIT Rakennus Oy:n Infrapalveluista.
Uuden bussikannen ja rautatiesillan alikulun valaistus seurailee ulkovalon muutoksia. Paikallisliikenteen pysäkkien kohdalle alikulkuun asennettiin äänieristysvillat. Bussiterminaalin sulanapitojärjestelmä lisää turvallisuutta ahtaassa paikassa, ja esteettömyys on huomioitu monipuolisesti.
Näkyvin julkisivumateriaali on kupari, joka yhdistää alueen kokonaisuudeksi.
Helsinki kunnostaa rakennushistoriallisesti arvokkaita kouluja
Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi koulujen peruskorjauksiin. Tänä vuonna valmistuvat muun muassa rakennushistoriallisesti arvokkaiden Roihuvuoren ala-asteen ja Grundskolan Norsenin perusparannukset sekä laajat peruskorjaukset Oulunkylän ja Vuosaaren ala-asteilla ja Helsingin kuvataidelukiossa.
Vuonna 1880 valmistunut Grundskolan Norsen (kuva), entiseltä nimeltään Svenska Normallyceum, on Helsingin vanhin edelleen alkuperäisessä käytössä oleva koulurakennus. Ruotsinkielisenä yläasteena toimivan rakennuksen peruskorjaus valmistuu kesällä.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy yhdistyivät
Vuoden 2015 alkupuolella aloitettu työ kahden jätehuoltoyhtiön yhdistymiseksi saatiin päätökseen vuodenvaihteessa, kun Satakierto Oy sulautui suunnatun osakeannin kautta Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. Satakierto Oy:n osakaskunnat tulivat mukaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakunniksi. Fuusiolla ei ole vaikutusta henkilökunnan asemaan.
Yhdistymisen jälkeen jätehuollon palvelut jatkuvat ennallaan. Yhtiöllä on jatkossa kaksi jätekeskusta toinen Forssan Kiimassuolla ja toinen Köyliön Hallavaarassa. Jäteasemat Sastamalassa, Loimaalla, Akaassa, Somerolla ja Urjalassa ovat alueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä.
Yhdistyminen kasvattaa käytössä olevia resursseja ja osaamista. Isommat jätemäärät ja laajempi yhteistyö Lounaisen Suomen alueella mahdollistavat alueen asukkaille, julkishallinnolle ja myös yrityksille tehokkaammat ja edullisemmat jätteen hyötykäytön ja kierrätyksen ratkaisut, yhdistymistä perustellaan.
Vuodenvaihteen jälkeen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä on 16 omistajakuntaa (Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Sastamala, Somero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä). Alueella asuu vakituisesti 145 000 asukasta, ja kesällä väkimäärä lisääntyy merkittävästi kesäasukkaiden saavuttua alueelle. Arvio yhtiön liikevaihdosta alkaneena vuonna on 11 miljoonaan euroa. Yhtiö työllistää 50 jätehuollon ammattilaista.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy muodostaa yhdessä neljän tytäryrityksen kanssa LHJ Groupin. Sen yritykset tarjoavat kierrätys- ja käsittelypalveluja yrityselämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Koko konserni työllistää 90 ympäristöhuollon ammattilaista ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 17 miljoonaa euroa.
Tilastokeskuksen aluetiedon palvelu uudistui
Tietoa alueittain -palvelusta löytyy muun muassa uudistunut Kuntien avainluvut -palvelu. Sen tiedot ovat nyt saatavissa vuodesta 1987 alkavana aikasarjana sekä kuvioiden ja karttojen muodossa. Lisäksi palvelussa on mahdollisuus verrata kahta aluetta keskenään. Kuntien ohella tiedot ovat saatavilla koko maan, maakuntien ja seutukuntien tasolla. Myöhemmin Kuntien avainlukuihin on tarkoitus liittää kuntatalouden keskeisimmät avainluvut.
Aluetiedon palvelun uudistus on osa valtiovarainministeriön kuntatieto-ohjelmaa. Sen tavoitteena on muun muassa tehostaa kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatietojen tuotantoa ja käytettävyyttä.
Tilastokeskus on jo aiemmin tarjonnut aluetietoa sekä avoimesti että maksullisina palveluina. Laajin sisältö on StatFin-tietokannassa, jossa julkaistaan keskeiset tilastotiedot kaikista Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista. StatFinin lisäksi alueittaista tietoa on vapaasti saatavilla muun muassa tilastojulkistuksissa ja niihin liittyvissä taulukoissa. Aluetiedon palveluun lisätään jatkossa kaikki ne tilastot, joista on saatavissa alueittaista tietoa.
Suomen ensimmäinen polkupyörätaksi Porvooseen
Suomen ensimmäinen polkupyörätaksi, Biketaxi aloittaa keväällä liikennöinnin Porvoossa. Biketaxia testattiin joulukuussa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa muihinkin Suomen kaupunkeihin lähivuosina.
Seitsemänvaihteisen sähköavusteisen polkupyörän kyytiin mahtuu kerrallaan kaksi matkustajaa tai maksimissaan 280 kg painoa. Riksa on varusteltu sadepäivien varalta kuomulla.
– Polkupyörätaksit ovat tulleet suomalaisille tutuiksi ulkomailla. Esimerkiksi Tallinnassa pyörätakseja on jo todella paljon. Halusin perustaa vastaavaa, ekologista taksitoimintaa myös Suomeen. Minusta Porvoo suosittuna matkailukaupunkina sopii toiminnan starttipaikaksi loistavasti, kertoo porvoolainen yrittäjä Timo Helle.
Pyörätaksi tarjoaa myös yrityksille erinomaisen yhteistyömahdollisuuden.
– Tarkoituksena on palkata pyöräilijöiksi porvoolaisia nuoria ja ottaa yhteistyökumppaneiksi lähinnä porvoolaisia yrityksiä, jotka haluavat edistää nuorten työllisyyttä ja ekologisia arvoja, toteaa Helle.
Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat hyväksyttiin
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi joulukuussa Suomen ensimmäiset vesistö- ja meritulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään 21 merkittävälle tulvariskialueelle tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ehkäistään ja vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja.
Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat suojassa erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Suomessa yli 400 toimenpidettä.
Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuvat nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein koko EU:ssa. Työ käynnistyi Keski-Euroopassa vuosituhannen alussa sattuneiden suurtulvien jälkeen. Koko EU:n alueella on yli 8 000 tulvariskialuetta, joilla jokien tai järvien tulvimisesta, meriveden pinnan noususta tai rankkasateista voi aiheutua merkittävää vahinkoa ihmisille, taloudelle, ympäristölle tai kulttuuriperinnölle.
Suomen kaupungeista suurimmat riskit on Porissa ja Rovaniemellä. Porissa erittäin harvinainen, mutta mahdollinen tulva voi uhata noin 5 000 asukasta, Rovaniemellä noin 2 600 asukasta.
Tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat verkossa osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta
Hallitus esittää energiatodistuksia useille uusille rakennustyypeille
Lakia rakennusten energiatodistuksesta ollaan muuttamassa. Energiatodistusvelvoitteet koskevat vain rakennuksia, joita lämmitetään tai jäähdytetään.
Hallituksen esityksen mukaan uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä moottoriajoneuvosuojat tulisivat energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat menettelyn piiriin siltä osin, kuin rakennuksiin tai niiden käyttöön ei liity salassa pidettävää tietoa. Lisäksi väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin rakennuksiin, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta.
Myös suojellut rakennukset tulisivat menettelyn piiriin. Vain siinä tapauksessa, jos suojellun rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimuksen vuoksi tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä, rakennus voisi jäädä edelleen menettelyn ulkopuolelle.
Energiatodistusmenettelyn piiriin tuleminen tarkoittaa, että energiatodistus tulee hankkia ja sitä käyttää lain mukaisesti rakennuksen rakentamisen, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä taikka esillelaittovelvoitteen vuoksi. Esillelaittovelvoite koskee tietynlaisia yleisön käyntien kohteena olevia tiloja.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta 2016. Esityksessä ehdotetaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetuille rakennuksille siirtymäaikaa siten, että muutos koskisi niitä vasta vuoden 2017 alusta lukien. Muutokseen liittyen tullaan muuttamaan myös ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatodistuksesta.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy yhdistyivät
Vuoden 2015 alkupuolella aloitettu työ kahden jätehuoltoyhtiön yhdistymiseksi saatiin päätökseen vuodenvaihteessa, kun Satakierto Oy sulautui suunnatun osakeannin kautta Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. Satakierto Oy:n osakaskunnat tulivat mukaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omistajakunniksi. Fuusiolla ei ole vaikutusta henkilökunnan asemaan.
Yhdistymisen jälkeen jätehuollon palvelut jatkuvat ennallaan. Yhtiöllä on jatkossa kaksi jätekeskusta toinen Forssan Kiimassuolla ja toinen Köyliön Hallavaarassa. Jäteasemat Sastamalassa, Loimaalla, Akaassa, Somerolla ja Urjalassa ovat alueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä.
Yhdistyminen kasvattaa käytössä olevia resursseja ja osaamista. Isommat jätemäärät ja laajempi yhteistyö Lounaisen Suomen alueella mahdollistavat alueen asukkaille, julkishallinnolle ja myös yrityksille tehokkaammat ja edullisemmat jätteen hyötykäytön ja kierrätyksen ratkaisut, yhdistymistä perustellaan.
Vuodenvaihteen jälkeen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ssä on 16 omistajakuntaa (Akaa, Eura, Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Koski Tl, Loimaa, Oripää, Punkalaidun, Sastamala, Somero, Säkylä, Tammela, Urjala ja Ypäjä). Alueella asuu vakituisesti 145 000 asukasta, ja kesällä väkimäärä lisääntyy merkittävästi kesäasukkaiden saavuttua alueelle. Arvio yhtiön liikevaihdosta alkaneena vuonna on 11 miljoonaan euroa. Yhtiö työllistää 50 jätehuollon ammattilaista.
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy muodostaa yhdessä neljän tytäryrityksen kanssa LHJ Groupin. Sen yritykset tarjoavat kierrätys- ja käsittelypalveluja yrityselämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Koko konserni työllistää 90 ympäristöhuollon ammattilaista ja sen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 17 miljoonaa euroa.
Tilastokeskuksen aluetiedon palvelu uudistui
Tietoa alueittain -palvelusta löytyy muun muassa uudistunut Kuntien avainluvut -palvelu. Sen tiedot ovat nyt saatavissa vuodesta 1987 alkavana aikasarjana sekä kuvioiden ja karttojen muodossa. Lisäksi palvelussa on mahdollisuus verrata kahta aluetta keskenään. Kuntien ohella tiedot ovat saatavilla koko maan, maakuntien ja seutukuntien tasolla. Myöhemmin Kuntien avainlukuihin on tarkoitus liittää kuntatalouden keskeisimmät avainluvut.
Aluetiedon palvelun uudistus on osa valtiovarainministeriön kuntatieto-ohjelmaa. Sen tavoitteena on muun muassa tehostaa kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatietojen tuotantoa ja käytettävyyttä.
Tilastokeskus on jo aiemmin tarjonnut aluetietoa sekä avoimesti että maksullisina palveluina. Laajin sisältö on StatFin-tietokannassa, jossa julkaistaan keskeiset tilastotiedot kaikista Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista. StatFinin lisäksi alueittaista tietoa on vapaasti saatavilla muun muassa tilastojulkistuksissa ja niihin liittyvissä taulukoissa. Aluetiedon palveluun lisätään jatkossa kaikki ne tilastot, joista on saatavissa alueittaista tietoa.
Suomen ensimmäinen polkupyörätaksi Porvooseen
Suomen ensimmäinen polkupyörätaksi, Biketaxi aloittaa keväällä liikennöinnin Porvoossa. Biketaxia testattiin joulukuussa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa muihinkin Suomen kaupunkeihin lähivuosina.
Seitsemänvaihteisen sähköavusteisen polkupyörän kyytiin mahtuu kerrallaan kaksi matkustajaa tai maksimissaan 280 kg painoa. Riksa on varusteltu sadepäivien varalta kuomulla.
– Polkupyörätaksit ovat tulleet suomalaisille tutuiksi ulkomailla. Esimerkiksi Tallinnassa pyörätakseja on jo todella paljon. Halusin perustaa vastaavaa, ekologista taksitoimintaa myös Suomeen. Minusta Porvoo suosittuna matkailukaupunkina sopii toiminnan starttipaikaksi loistavasti, kertoo porvoolainen yrittäjä Timo Helle.
Pyörätaksi tarjoaa myös yrityksille erinomaisen yhteistyömahdollisuuden.
– Tarkoituksena on palkata pyöräilijöiksi porvoolaisia nuoria ja ottaa yhteistyökumppaneiksi lähinnä porvoolaisia yrityksiä, jotka haluavat edistää nuorten työllisyyttä ja ekologisia arvoja, toteaa Helle.
Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat hyväksyttiin
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi joulukuussa Suomen ensimmäiset vesistö- ja meritulvariskien hallintasuunnitelmat. Suunnitelmissa esitetään 21 merkittävälle tulvariskialueelle tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ehkäistään ja vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja.
Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat suojassa erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää Suomessa yli 400 toimenpidettä.
Tulvariskien hallintasuunnitelmat valmistuvat nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein koko EU:ssa. Työ käynnistyi Keski-Euroopassa vuosituhannen alussa sattuneiden suurtulvien jälkeen. Koko EU:n alueella on yli 8 000 tulvariskialuetta, joilla jokien tai järvien tulvimisesta, meriveden pinnan noususta tai rankkasateista voi aiheutua merkittävää vahinkoa ihmisille, taloudelle, ympäristölle tai kulttuuriperinnölle.
Suomen kaupungeista suurimmat riskit on Porissa ja Rovaniemellä. Porissa erittäin harvinainen, mutta mahdollinen tulva voi uhata noin 5 000 asukasta, Rovaniemellä noin 2 600 asukasta.
Tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat verkossa osoitteessa
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta
Hallitus esittää energiatodistuksia useille uusille rakennustyypeille
Lakia rakennusten energiatodistuksesta ollaan muuttamassa. Energiatodistusvelvoitteet koskevat vain rakennuksia, joita lämmitetään tai jäähdytetään.
Hallituksen esityksen mukaan uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä moottoriajoneuvosuojat tulisivat energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat menettelyn piiriin siltä osin, kuin rakennuksiin tai niiden käyttöön ei liity salassa pidettävää tietoa. Lisäksi väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin rakennuksiin, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta.
Myös suojellut rakennukset tulisivat menettelyn piiriin. Vain siinä tapauksessa, jos suojellun rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimuksen vuoksi tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä, rakennus voisi jäädä edelleen menettelyn ulkopuolelle.
Energiatodistusmenettelyn piiriin tuleminen tarkoittaa, että energiatodistus tulee hankkia ja sitä käyttää lain mukaisesti rakennuksen rakentamisen, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä taikka esillelaittovelvoitteen vuoksi. Esillelaittovelvoite koskee tietynlaisia yleisön käyntien kohteena olevia tiloja.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta 2016. Esityksessä ehdotetaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetuille rakennuksille siirtymäaikaa siten, että muutos koskisi niitä vasta vuoden 2017 alusta lukien. Muutokseen liittyen tullaan muuttamaan myös ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatodistuksesta.