Uima- ja jäähalleissa käytetään päivittäin merkittävät määrät energiaa ja vettä, mikä ympäristökuormituksen ohella aiheuttaa myös huomattavia kustannuksia. Hallien ikääntyminen tuo jatkuvasti lisääntyviä korjaustarpeita ja uudet määräykset edellyttävät, että niiden yhteydessä selvitetään myös mahdollisuudet energiaa ja ympäristöä säästäviin tehostamistoimiin.

Uima- ja jäähallit ovat olleet energiatodistusmääräysten ulkopuolella, mutta EU:n vaatimuksesta uudistumassa olevan lain myötä niiltäkin aletaan todennäköisesti vaatia energiatodistuksen laatimista ja esilläpitämistä.

Uima- ja jäähalliportaalit ovat VTT:n ylläpitämiä sivustoja, joiden tarkoituksena on tukea hallihenkilökunnan työtä hallin energiatehokkuuden parantamisessa, osoittaa energiatehokkuuden keskeiset tekijät, antaa ohjeet niiden seuraamiseksi, sekä kertoa, mitä energiatehokkuuden parantamiseksi voi tehdä.

Sivustot löytyvät osoitteista http://uimahallit.vtt.fi ja http://jaahallit.vtt.fi. Portaaleihin on kerätty tietoja lähes kaikista Suomen uima- ja jäähalleista. Sivustoilta löytyvät muun muassa hallien perustiedot, kävijämäärät sekä lämpöenergian, sähköenergian ja veden kulutustiedot.

Portaalit mahdollistavat

vertailun ja tiedonvaihdon

Energiatehokkuus ei ole pelkästään energiansäästöä, vaan toisessa vaakakupissa on hyvien sisäolosuhteiden ja palveluiden tuottaminen. Ikääntyneet järjestelmät eivät välttämättä toimi enää suunnitellulla tavalla, mistä seuraa ongelmia sekä olosuhteisiin että energiankulutukseen. Tarkistamalla järjestelmät ja palauttamalla ne toimimaan suunnitellusti energiatehokkuutta voidaan parantaa huomattavasti jopa ilman merkittäviä investointeja.

Portaaleihin kerätyn tiedon avulla uima- ja jäähalleja voidaan helposti verrata keskenään. Se luo hyvänhenkistä kilpailua. Hallihenkilökunta voi esimerkiksi verrata oman hallin ominaiskulutuksia muiden saman kokoluokan hallien tietoihin ja vaihtaa kokemuksia hallien yhteyshenkilöiden kanssa. Portaali tarjoaa myös kanavan onnistuneiden tehostamisratkaisujen ja uusien teknologioiden jakamiseen ja markkinoimiseen.

Energiatehokkuuden

parantaminen esillä

Nyt uima- ja jäähalliportaaleihin on lisätty energiatehokkuuden parantamisen osiot. Osioiden tarkoitus on esittää selkokielellä muun muassa hallihenkilökunnille, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä energiatehokkuuden ja kosteusteknisen toiminnan kannalta.

Hallien tehokkaan toiminnan kannalta on keskeistä, että huomio kiinnittyy kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin asioihin. Esimerkiksi uimahalleissa keskeisessä roolissa ovat allasveden haihdunta ja ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto. Jäähalleissa keskeisiä tekijöitä ovat jään tekoon käytettävien kylmäkompressorien lauhdelämmön maksimaalinen hyödyntäminen sekä olosuhteiden (ilman ja jään lämpötila, kosteus, jäänhoito) hallinta tarpeenmukaisesti.

Ohje esittelee eri tekijät, joita halleissa tulisi seurata. Kun toimintaa mitataan ja seurataan jatkuvasti, hallihenkilökunta on tietoinen hallin toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Virhetilanteet ja ongelmat havaitaan ennen kuin niistä aiheutuu vahinkoa.

Lisäksi seurannan avulla voidaan arvioida, miten hallin energiatehokkuutta voitaisiin parantaa ja olisiko taloudellisesti järkevää toteuttaa joitakin toimenpiteitä.

Uima- ja jäähalleissa

paljon yhteistä

Määrätietoinen seuranta haastaa myös alan asiantuntijat määrittämään korjaushankkeidensa tavoitteet ja saavutettavat säästöt tarkemmin.

Uimahallit ovat yleensä keskenään hyvin samankaltaisia rakennuksia ja niissä voidaan käyttää samantyylisiä ratkaisuja energiatehokkuuden ja kosteusteknisen toiminnan parantamiseksi. Sama koskee jäähalleja.

Ohje esittelee, millaisia rat­kaisuja hallien toiminnan parantamiseksi on olemassa, jotta korjauksia tehdessä hallihenkilökunta ja tilaaja voivat olla paremmin mukana toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hallien parantamishankkeissa on aina edullista, jos myös tilaaja on tietoinen tavoitteista ja toimenpiteistä.

Energiatehokkuuden parantamisen osiot pohjautuvat Aalto-yliopiston tutkimuksiin, jotka on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjeet on kirjoitettu Aalto-yliopistossa.

Sander Toomla on diplomi-insinööri ja työskentelee Aalto-yliopistossa. Jussi Rönty ja Teemu Vesanen työskentelevät tutkijoina VTT Oy:ssä.