SUOMEN KUNTATEKNIIKAN YHDISTYS

Mielenkiintoisia seikkoja elävästä elämästä eri katutöissä kertoi Helsingin poliisilaitoksen edustaja, vanhempi konstaapeli Jukka Grönlund. Kuva: Petri Koivula
Mielenkiintoisia seikkoja elävästä elämästä eri katutöissä kertoi Helsingin poliisilaitoksen edustaja, vanhempi konstaapeli Jukka Grönlund. Kuva: Petri Koivula

PKS-Katutyökoulutuksen kuulumisia

Pääkaupunkiseudun katutyöt -koulutus järjestettiin syksyn aikana neljänä yhden päivän koulutuksena. Ensimmäiset kaksi päivää järjestettiin Espoon Hanasaaren kulttuurikeskuksessa, mitkä olivat keskuksen viimeiset tilaisuudet ennen laajaa saneerausta. Kaksi seuraavaa päivää olivat Airport Hotel Rantasipissä.

PKS-katutyöt -koulutusta on kritisoitu ja sen tarpeellisuudesta on väännetty kättä. Katutyöt-koulutuksen myötä erilaiset ongelmat katutöissä ovat kuitenkin vähentyneet ja katutöiden merkinnät sekä liikenteen toimivuus parantuneet. Helenin mukaan kaapelivaurioiden määrä on pienentynyt. Yhden kaapelivaurion hinnaksi voi kertyä kymmeniä tuhansia euroja, joten koulutus tuottaa taloudellista hyvää ja säästää mielipahalta.

Vahvuutena koulutuksessa on sen kattavuus koko pääkaupunkiseudulla. Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat mukana koulutuksen järjestelyissä ja varsinkin opetettavan sisällön kehittämisessä ja laatimisessa. Koulutukseen osallistuva saa näiden kuntien osalta viimeisimmän tiedon katualueella työskentelystä ja siihen liittyvistä ohjeista.

Katukoulutusta on kahdenlaista, eli henkilöille, jotka varsinaisesti kaivavat katualueella ja erikseen heille, jotka ainoastaan työskentelevät katualueella. Jälkimmäisiin kuuluvat muun muassa elokuvantekijät ja muuttoyritykset.

Katutyöt-koulutuksen tarkoituksena on antaa osallistujalle valmius suorittaa katualueella työtään muuta toimintaa mahdollisimman vähän häiriten. Koulutuksessa opastetaan, miten hankitaan luvat katualueen käyttöönottoon työskentelyn ajaksi ja miten alue tulee merkitä sekä miten siellä tulee työskennellä.

Katualueella työskennellessä ei välttämättä tule mieleen ottaa huomioon kaikkia mahdollisia vaaranpaikkoja. Niinpä ne pyritään käymään läpi koulutuksessa.

Työturvallisuus katutöissä on ensiarvoisessa asemassa kun joudutaan liikkumaan ja työskentelemään vilkkaan liikenteen joukossa. Tällöin jokainen vaaratilanne voi kehittyä katastrofiksi, ja niiden välttämiseksi tarvitaan koulutusta.

Katutyöt-koulutuksen rinnalle on tarkoitus kehittää työkaluja, joiden avulla katutöitä tekevät pystyvät työskentelemään turvallisemmin ja samalla voidaan kaikkien paikalla liikkuvien turvallisuus varmentaa.

Seuraavat PKS-katutyöt -koulutukset järjestetään huhtikuussa Hotelli Rantapuistossa Helsingissä. Koulutukseen voi ilmoittautua kuntatekniikka.fi-sivustolta löytyvien linkkien kautta.

Koulutustilaisuus lähenee ja osallistujille jaettavat kansiot odottavat ottajaansa. Kuva: Petri Koivula

Koulutustilaisuus lähenee ja osallistujille jaettavat kansiot odottavat ottajaansa. Kuva: Petri Koivula

Kehittyvä SKTY tarvitsee nuoria

SKTY:n hallituksen jäsenyys oli hieno näköalapaikka ja kunnianosoitus minulle pitkän linjan puurtajainsinöörille, joka aloitti elämän taaperruksen Iisalmen Pörsänmäen kylän laitamilla. SKTY:n jäsenenä olen ollut 80-luvulta lähtien. Joku Turun kaupungin työkaveri kauppasi jäsenyyttä enkä silloin aikanaan kysynyt ”Mitä hyötyä siitä on?”

Olin kauan vain rivijäsenenä enkä kovin usein käynyt Kuntatekniikan päivilläkään verkostoitumassa. Turun Kuntatekniikan päivien 2007 järjestelyissä tutustuin paremmin yhdistyksen toimintaan ja sen toimihenkilöihin. Viime keväänä olin kolmatta kertaa työmyyränä Turun Kuntatekniikan päivien järjestelyissä.

Hallitusaikanani tapahtui niin paljon isoja asioita yhdistyksen strategian kehityksessä ja sen toteuttamisessa, että on vaikea nostaa sieltä erityistä kohokohtaa. Yhdistys on kehittymässä voimallisesti kuntatekniikan alan entistä isommaksi vaikuttajaksi Suomessa. Kehittyvän yhdistyksen toiminnan työmäärä on valtava, ja sen pyörittämiseksi palkattiin hallituskaudellani ensimmäinen päätoiminen työntekijä, toiminnanjohtaja Petri Koivula. Yhdistyksen toimihenkilöillä riittää edelleen ylen määrin puurtamista oman työnsä ohella, joten siitä kiitos heille.

Ensimmäisessä kokouksessa kysyin, kuinka paljon yhdistyksessä on opiskelijajäseniä. Vastauksen mukaan todella vähän. Mielestäni voimallisesti kehittyvä yhdistys tarvitsee nuoria ammattilaisia jäseniksi ja heidän näkökulmaansa toiminnan kehittämiseen. Opiskelijajäsenyyteen kannattaa panostaa, sillä nämä tulevaisuuden ammattilaiset ovat alan kehitykselle ja sitä kautta yhdistykselle yksi tukijalka.

Toivotan hyvää kuntatekniikan vuotta 2016 yhdistykselle ja sen jäsenille!

Eila Kesti

SKTY on kasvu-uralla

Kauteni SKTY:n hallituksessa venähti hieman normaalia pitemmäksi. Tulin niin sanotusti lennosta mukaan vuoden 2011 alkupuolella, jolloin Turun rakennuttamispäällikkö Kimmo Laula menehtyi sairauden murtamana. Kauteni päättyi nyt vuoden vaihteessa. Viimeiset kolme vuotta toimin yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Vuoden 2011 lopun linjaseminaarissa nähtiin, että yhdistyksen toimintaa on lähdettävä kehittämään voimallisesti siten, että jäsenistölle pystytään tuottamaan lisäarvoa ja että yhdistyksen merkitys voimakkaana alan vaikuttajana kasvaa.

Tuolloin otettiin harkittuja taloudellisia riskejä ja päätettiin palkata yhdistykselle muun muassa päätoiminen toiminnanjohtaja. Olimme valmiita kestämään muutamia vuosia negatiivisia taloudellisia tuloksia, kunhan lopputuloksena olisi nykyaikainen, voimakkaasti ajan hengessä elävä yhdistys. Jo nyt muutamien vuosien jälkeen voidaan todeta, että tuo riskinottaminen on kannattanut ja yhdistys on voimakkaalla kasvu-uralla. Tästä on hyvä jatkaa.

Kiitokset vielä kaikille matkalla mukana olleille. Mukaan on tarttunut monia hyviä ystävyyksiä ja unohtumattomia kokemuksia. Erityisesti haluan kiittää puheenjohtajia Jorma Vaskelaista ja Heikki Lonkaa loistavasta työstä yhdistyksen hyväksi.

Antti Korte

Kehittyvä SKTY tarvitsee nuoria

SKTY:n hallituksen jäsenyys oli hieno näköalapaikka ja kunnianosoitus minulle pitkän linjan puurtajainsinöörille, joka aloitti elämän taaperruksen Iisalmen Pörsänmäen kylän laitamilla. SKTY:n jäsenenä olen ollut 80-luvulta lähtien. Joku Turun kaupungin työkaveri kauppasi jäsenyyttä enkä silloin aikanaan kysynyt ”Mitä hyötyä siitä on?”

Olin kauan vain rivijäsenenä enkä kovin usein käynyt Kuntatekniikan päivilläkään verkostoitumassa. Turun Kuntatekniikan päivien 2007 järjestelyissä tutustuin paremmin yhdistyksen toimintaan ja sen toimihenkilöihin. Viime keväänä olin kolmatta kertaa työmyyränä Turun Kuntatekniikan päivien järjestelyissä.

Hallitusaikanani tapahtui niin paljon isoja asioita yhdistyksen strategian kehityksessä ja sen toteuttamisessa, että on vaikea nostaa sieltä erityistä kohokohtaa. Yhdistys on kehittymässä voimallisesti kuntatekniikan alan entistä isommaksi vaikuttajaksi Suomessa. Kehittyvän yhdistyksen toiminnan työmäärä on valtava, ja sen pyörittämiseksi palkattiin hallituskaudellani ensimmäinen päätoiminen työntekijä, toiminnanjohtaja Petri Koivula. Yhdistyksen toimihenkilöillä riittää edelleen ylen määrin puurtamista oman työnsä ohella, joten siitä kiitos heille.

Ensimmäisessä kokouksessa kysyin, kuinka paljon yhdistyksessä on opiskelijajäseniä. Vastauksen mukaan todella vähän. Mielestäni voimallisesti kehittyvä yhdistys tarvitsee nuoria ammattilaisia jäseniksi ja heidän näkökulmaansa toiminnan kehittämiseen. Opiskelijajäsenyyteen kannattaa panostaa, sillä nämä tulevaisuuden ammattilaiset ovat alan kehitykselle ja sitä kautta yhdistykselle yksi tukijalka.

Toivotan hyvää kuntatekniikan vuotta 2016 yhdistykselle ja sen jäsenille!

Eila Kesti

SKTY on kasvu-uralla

Kauteni SKTY:n hallituksessa venähti hieman normaalia pitemmäksi. Tulin niin sanotusti lennosta mukaan vuoden 2011 alkupuolella, jolloin Turun rakennuttamispäällikkö Kimmo Laula menehtyi sairauden murtamana. Kauteni päättyi nyt vuoden vaihteessa. Viimeiset kolme vuotta toimin yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Vuoden 2011 lopun linjaseminaarissa nähtiin, että yhdistyksen toimintaa on lähdettävä kehittämään voimallisesti siten, että jäsenistölle pystytään tuottamaan lisäarvoa ja että yhdistyksen merkitys voimakkaana alan vaikuttajana kasvaa.

Tuolloin otettiin harkittuja taloudellisia riskejä ja päätettiin palkata yhdistykselle muun muassa päätoiminen toiminnanjohtaja. Olimme valmiita kestämään muutamia vuosia negatiivisia taloudellisia tuloksia, kunhan lopputuloksena olisi nykyaikainen, voimakkaasti ajan hengessä elävä yhdistys. Jo nyt muutamien vuosien jälkeen voidaan todeta, että tuo riskinottaminen on kannattanut ja yhdistys on voimakkaalla kasvu-uralla. Tästä on hyvä jatkaa.

Kiitokset vielä kaikille matkalla mukana olleille. Mukaan on tarttunut monia hyviä ystävyyksiä ja unohtumattomia kokemuksia. Erityisesti haluan kiittää puheenjohtajia Jorma Vaskelaista ja Heikki Lonkaa loistavasta työstä yhdistyksen hyväksi.

Antti Korte