Juha-Heikki Tanskanen oli viime vuonna koko Suomen kokoisen haasteen edessä. Hänen luotsaamansa kaupan ja teollisuuden omistaman Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n tehtävänä oli järjestää valtakunnallinen pakkausjätteiden kierrätysverkosto, jossa olisi 1 850 pistettä kartonki-, lasi- ja metallipakkauksille ja 500 pistettä muovipakkauksille. Aikaa oli alle 18 kuukautta, tammikuun 2016 alkuun.

– Aikataulu oli tiukka. Kun jätelakia ja asetusta pakkauksista ja pakkausjätteistä tehtiin, moni ajatteli, että voisimme käyttää kuntien pakkausjätteiden kierrätysverkostoa. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä verkosto ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia, ja jätelaki edellyttää tuottajia ottamaan huomioon kaikki palveluntuottajat, Tanskanen kertoo.

Pakkausalan tuottajia edustavan Ringin piti rakentaa noin 450 uutta ekopistettä ja löytää paikka noin 500 muovipakkausten kierrätysastialle.

Jälkimmäinen ei ollut kaikkialla helppoa. Rinki halusi ne mieluusti suurten kauppojen yhteyteen. Samat alueet ovat usein tiiviisti rakennettuja. Tilaa oli jätettävä tyhjennykselle, ja jos pisteeseen haluttiin muovijätteiden puristin, tarvittiin sähköä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelujen alueella toteuttamatta jäi tilanpuutteen takia viisi pistettä ja 15 paikassa tekstiilinkierrätysastia jouduttiin siirtämään pois muovinkierrätysastian tieltä.

Lisäksi aikaa kului lupaprosesseihin.

– Niiden suhteen on todella isoja eroja. Toisissa kunnissa vaadittiin rakennuslupa ja lisäselvityksiä maanomistajalta. Toisissa kunnissa ei tarvittu mitään lupaa. Lupien suhteen yhteistyö toimi kuitenkin hyvin, Tanskanen kiittelee.

Logistiikka haasteena

Suuri osa kunnista päätyi vuokraamaan tai myymään osan omista pakkausjätepisteistään Ringille ja hoitamaan itse loput.

– Se on toiminut hyvin. Sen sijaan osa on halunnut säilyttää verkoston hoidossa entisen roolin ja tuottajien maksavan kulut. Silloin täyden tuottajavastuun ja kunnan entisen roolin yhteensovittaminen on ollut vaikeaa. Tiivistä yhteistyötä verkoston ylläpidossa vaikeuttaa myös se, että kuntiin vaikuttaa laki julkisista hankinnoista, meihin ei, Tanskanen pohtii.

– Logistiikka on hankala kysymys. Tilanne on uusi ja eri osapuolilla on eri näkemyksiä. Mitään täydellistä vastausta ongelmiin ei ole, mutta eri yhteistyökuviot ovat mahdollisia, tuottajavastuun toteutumista valvova Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuomo Aunola toteaa.

Helpoimmalla on päästy, kun kunta ei ole täydentänyt Ringin verkostoa, jolloin Rinki vastaa pisteistä.

”Ei oikein homma hanskassa”

Ringin resurssit olivat niin pienet, että kaikilla paikkakunnilla ei ehditty aloittaa edes neuvotteluja määräajan loppuun mennessä.

– Odotimme yhteydenottoa, mutta joulukuun puolessa välissä kärsivällisyys loppui. Otimme Rinkiin yhteyttä. Tuntuu, että homma ei oikein ole hanskassa, Kuusamon tiemestari Pasi Pohjola toteaa.

Tammikuun alussa Kuusa­mossa odotettiin yhä Ringin neuvottelijoita tapaamiseen. Pohjolan toiveena oli päästä eroon neljästä kierrätyspisteestä.

– Kuka maksaa niistä aiheutuneet kulut alkuvuoden osalta? Asian suhteen on tehtävä jotain, ehkä väliaikainen vuokrasopimus Ringin kanssa. Ei pisteitä voi ottaa poiskaan käytöstä, Pohjola pohtii.

Tuottajavastuun mukaan pakkausalan tuottajien tulisi vastata kuluista tammikuun alusta lähtien.

– Oikeuslaitos asettaa sanktiot erikseen, jos tarvetta tulee. Meidän tavoitteemme on nyt tässä vaiheessa valvoa, että verkosto saadaan mahdollisimman pian lainmukaiseen kuntoon. Paljon toivoisin yhteistyötä eri osapuolilta. Hyvää valtakunnallisessa verkostossa on, että kierrätys ja ohjeet yhtenäistyvät ja selkeytyvät, Aunola sanoo.

Oikeus lajitella

Tanskanen pahoittelee, ettei verkostoa saatu määräajassa kuntoon. Vuoden alussa muovipakkausjätteen kierrätysastioita oli valmiina noin 20. Tiedotuskin kangerteli, sillä pisteistä puuttui opaskylttejä.

– Viivästymisestä johtuva ympäristöhaitta on kuitenkin olematon, sillä pääosa kierrätettävistä pakkauksista kerätään muuta kautta, eikä sekajäte päädy kaatopaikalle. Tavoitteena on muodostaa kestävä yhteiskunta. Subjektiiviset palvelut tulee turvata muilla sektoreilla, kuten terveydessä, koulutuksessa ja vanhustenhuollossa. Lajittelu pitäisi suunnata sinne, missä se on kustannustehokasta. Hullua, että kierrätyspiste perustetaan esimerkiksi Kilpisjärvelle, jonne edelliseltä pisteeltä on 300 kilometriä. Miksi pitäisi lajitella, kun se maksaa 1 000 euroa tonnilta? Tanskanen kritisoi.

Pohjolaa perustelu ei tyydytä.

– Onhan se kallista, mutta lain mukaan samat palvelut pitää tarjota kaikille.

Myös ylitarkastajan mielestä verkosto pitää rakentaa tasapuolisesti koko maahan.

– 500 pisteen verkosto ei ole kattava valtakunnallisesti, mutta aloitamme vilkkaimmin liikennöidyistä paikoista. Verkostoa voi myöhemmin muokata, jos parannettavaa on.

Monipuolisempia keräyspisteitä

Osassa kunnista tuottajavastuun voimaantulo vähensi pakkausjätteiden kierrätyspisteitä, osassa lisäsi, etenkin kun kunta jatkoi omaa keräystään.

– Lisäksi kaikille kierrätyskelpoisille jätejakeille tulee keräys kaikkiin pisteisiin. Meillä kaikki pisteet eivät olleet aiemmin niin sanottuja täyden palvelun pisteitä, Kuopion seudulla ja osassa Pohjois-Karjalan kuntia toimivan Jätekukko Oy:n logistiikkapäällikkö Teija Forsman kertoo.

Lounais-Suomen Jätehuollon alueella kierrätyspisteet vähenivät 60 prosenttia. Alueen kunnat päättivät täydentää Ringin verkostoa 107 kierrätyspisteellä, jolloin pisteet vähenivät puolella entisestä.

– Muovipakkausten keräys on iso juttu, päänavaus Suomessa. EU:n kierrätysvaatimukset kasvavat ja toimintaa kehitetään. Haasteena on saada muovin keräyksessä laatu kohdalleen, eikä haalia vain mahdollisimman paljon tonneja, Tanskanen sanoo.

Osa onkin kritisoinut muovin kierrätyksen hyötyjä: poltto sekajätteen mukana on usein varsin taloudellista.

– Toisaalta on selvityksiä, kuten Suomen ympäristökeskuksen tekemä, joiden mukaan muovipakkaukset on tietyissä tapauksissa ympäristön kannalta järkevämpää kierrättää, Aunola kertoo.

Erilaisia malleja

Jätekukon toiminta-alueella yhteistyö Rinki Oy:n kanssa on sujunut hyvin.

– Emme investoineet omaan verkostoon juurikaan viime vuosina, sillä odotimme tuottajien verkostoa. Monet jäteyhtiöt ovat rakentaneet uusia pisteitä ja myyvät ne nyt Ringille. Myimme vain yhden pisteen, ja alueellemme tulee 68 Rinki-ekopistettä. Rinki vuokraa ekopisteitämme, kunnes tuovat omat keräysvälineensä pisteisiin. Yhteistyö heidän kanssaan on mennyt hyvin. Näen muutoksen positiivisena, Teija Forsman kertoo.

Pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun ympäristöpalvelut päätyi kattavaan vuokrasopimukseen.

– Vuokrasimme kaikki pisteet palveluineen Ringille kolmeksi vuodeksi. Palveluihin kuuluu siivous, luvat, jäteastiat ja asiakaspalvelu. Rinki tyhjentää jäteastiat. Halusimme näin varmistaa, että verkosto toimii, projekti-insinööri Maarit Kiviranta kertoo.

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n alueella Rinki perusti 40 uutta kuluttajapakkausten keräyspistettä ja vuokrasi LSJH:lta 122. LSJH täydensi Ringin verkostoa 107 kierrätyspisteellä. LSJH kattaa oman verkoston kulut jätehuollon perusmaksulla ja polttokelpoisen jätteen käsittelymaksulla.