TEKNISET PALVELUT
Julkishallinto kolmelle tasolle?
Prosessien verkostoon pohjautuva toimintamalli turvaa palvelut
Yhteiskunnan perusrakenteiden uudistamisen yhteydessä haetaan uusia ajatuksia palvelujen järjestämisessä. Huomiota kiinnitetään prosesseihin, jotka eivät ole riippuvaisia hallintorakenteista. Kuntaliitossa mietitään mahdollisuuksia siirtyä prosessien verkostoon pohjautuvaan toimintamalliin yhteiskunnassa.
Yhteiskunnan perusrakenteita ollaan uudistamassa. Keskeisiä tavoitteita ovat tehokkaammat julkiset palvelut ja kuntalaisten tasapuolinen kohtelu. Valmisteltavana on hallinnonuudistus, jossa vastuu julkisista palveluista jakautuu kuntien, ns. itsehallintoalueiden ja valtionhallinnon kesken.
Suurten kaupunkien suunnasta on tehty avaus, jossa suuret kaupungit voisivat vastata alueellaan ainakin osasta itsehallintoalueiden tehtävistä. Malli olisi lähellä saksalaista palvelujen järjestämismallia. Miten julkishallinnon toiminta ja palvelut voitaisiin järjestää tehokkaasti monitasoisessa julkishallinnossa?
Teknisesti on mahdollista siirtyä prosessien verkostoon pohjautuvaan toimintamalliin. Prosessi ei ole riippuvainen hallintorakenteesta. Prosessin omistaja vastaa kustannuksistaan ja saa hyväkseen tuottamiensa tuotosten ja palvelujen tuotot.
Prosessin vastuulla on julkaista tuottamansa tieto tietopalvelurajapintana. Tiedon tarvitsijan velvollisuus on noutaa tarvitsemansa tiedot. Toiminta on tehokasta ja kaikilla on käytössä jatkuvasti ajantasainen, paras tieto. Tiedon toimittamista koskevaa velvoittavaa lainsäädäntöä tulisi tarkistaa vastaavasti.
Eroon tuottamattomasta
tiedon välittämistyöstä
Kuntaliitto on yhteiskunnan digitalisaatioon liittyen tehnyt avauksia, jotka tukevat siirtymistä prosessien verkostoon pohjautuvaan toimintamalliin yhteiskunnassa. Tavoitteena on päästä eroon tuottamattomasta tiedon välittämistyöstä sekä mahdollistaa jatkuvasti ajantasaisen tiedon käyttö yhteiskunnan toiminnassa, sähköisissä prosesseissa ja palveluissa.
Kuntaliiton avaukset pohjautuvat kuntien yhteisistä KuntaGML-rajapintapalveluiden kehittämishankkeista vuosina 2001−2015 saatuihin kokemuksiin. Kuntien teknisen ja ympäristötoimen tuottamaa tietoa on avattu rajapintapalveluina kuntien yhteishankkeissa.
KuntaTietoPalvelu (KTP)
käyttöön helmikuussa
Kuntien teknisen ja ympäristötoimen prosessien rajapintapalveluihin tukeutuva kuntien yhteinen KuntaTietoPalvelu (KTP) avataan käyttöön 9.2.2016 osoitteessa kunnat.net/fi/kuntatieto/ktp. Palveluun on avaamiseen mennessä liittynyt pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkeja. Tavoitteena on saada palveluun mukaan mahdollisimman nopeasti kaikki kunnat. Kunta voi liittyä kuntien yhteiseen palveluun omalla julkaisupalvelulla tai hankkia julkaisupalvelun yritykseltä.
Palvelu on yhteinen luukku kuntien teknisen ja ympäristötoimen tuottamaan ajantasaiseen tietoon. Se on tarkoitettu organisaatioille, jotka tarvitsevat toiminnassaan kuntien tuottamaa jatkuvasti ajantasaista tietoa.
Saadakseen palvelusta kuntien tuottamaa tietoa käyttäjä tarvitsee organisaationsa Verottajan Katso-tunnistautumispalvelun tunnukset.
Kuntien sähköisiin palveluihin
tarvitaan toimivat markkinat
Ei ole perusteltua, että kansallisissa kehityshankkeissa verorahoituksella tuotetaan palvelumonopoleja. Monopolin kustannukset kaatuvat kuntien maksettavaksi. Yhden luukun periaatteen ei tule tarkoittaa vain yhtä palvelutoteutusta markkinoilla, vaan asiakkaan ohjaamista kyseiseen palvelutoteutukseen asianomaisessa kunnassa.
Kansallisiin uusien sähköisten palvelujen kehittämisen yhteishankkeisiin on esitetty kilpailua tukevaa toimintamallia. Verovaroin tehdään JHS-tasoiset määrittelyt, joiden mukaan yritykset toteuttavat kilpailevia palveluja. Yritysten toteuttamat palvelut sertifioidaan.
Kuntien kilpailuttamat ja käyttöönottamat palvelut auditoidaan, jonka jälkeen kunnille maksetaan ennalta sovittu tuki määräajassa käyttöönotetusta palvelusta. Toimintamallin hyötynä on tehokas verorahan käyttö sekä yritysten ja kuntien tasapuolinen kohtelu. Maksetaan ainoastaan tuloksesta ja saadaan toimivat palvelutuotteet koti- ja vientimarkkinoille.
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Suomen Kuntaliiton Alueet ja yhdyskunnat -yksikössä.