LIIKUNTAPAIKAT
Tietomalli tukena suunnittelussa ja toteutuksessa
Rajamäen uimahalli uudistuu rohkeasti
Kolmisenkymmentä vuotta sitten Nurmijärvi näytti kaatopaikkarakentamisen mallia. Nyt se haluaa olla edelläkävijä uimahallirakentamisessa. Kesäkuussa kokonaisuudessaan valmistuva Rajamäen uimahallin saneeraus ja laajennus tähtää energiatehokkuuteen ja hyvään palvelukokemukseen.
Teksti Paavo Taipale
Kuvat Seppo Haavisto
Rajamäen uimahalli Nurmijärvellä valmistui 1974, ja sitä on matkan varrella pariin otteeseen korjattu ja myös hieman laajennettu. Marraskuussa 2013 maarakennustöiden ja maaliskuussa 2014 rakennusteknisten töiden osalta käynnistynyt ja tulevana kesänä kokonaisuudessaan valmistuva peruskorjaus ja laajennus on aiempiin parannuksiin nähden eri sarjassa. 12,8 miljoonan arvoinen hanke nostaa hallin palvelutarjonnan uudelle tasolle. Myös tekniikassa on uusia ratkaisuja.
– Tavoitteena on olla maan energiatehokkain ja palveluiltaan personoiduin uimahalli, jossa palvelut ovat asiakkaille näkyvillä ja jossa koetaan elämyksiä, Rajamäen Uimahalli Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahonen kiteyttää.
Elämyksiä tarjoavat esimerkiksi näköyhteys kuntosalin ja allasosaston välillä sekä kuva- ja äänimaailman tarjoaminen asiakkaille. Hallille tulee muun muassa kolme kymmenen neliömetrin kokoista videoseinää.
Tärkeänä lähtökohtana saneerauksessa oli toiminnallisten tilojen saaminen yhteen tasoon. Vain kuntosali ja erillinen spinning-tila poikkeavat tästä perusperiaatteesta. Niihinkin pääsy turvataan myös liikuntaesteisille.
Erityisryhmille on uudessa hallissa oma pukuhuone. Se mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden hallikäynnit omaishoitajan kanssa. Pukukoppien määrä hallissa lisääntyi puolella ja on nyt 380.
Hallin kaksi ryhmäliikuntatilaa, kuntosali ja kahvio avautuivat helmikuun alussa, ja uudisosan altaissa uidaan maaliskuussa. Vanhat saneerattavat altaat on määrä saada käyttöön kesäkuussa.
Palvelujen tuotteistuksessa ja hinnoittelussa tehdään myös reippaita muutoksia. Aiemmin erilaisia myytäviä palvelutuotteita oli yli 50, nyt niitä on viitisentoista.
– Mielestäni tärkeä uudistus on ns. Hyvä olo -tuotteemme, jossa samaan pakettiin kuuluvat kaikki hallissa tarjottavat liikuntapalvelut. Sen voi ostaa kerta-, sarja- tai kausilippuna, Ahonen kertoo.
Akryylibetonia
lattiapinnoitteena
Rajamäen hallin erikoisuus on lattioiden akryylibetonipinnoite. Teollisuus- ja liikerakennuksista tuttua pintaa on lähes kaikkialla muualla paitsi altaissa. Massassa on kvartsihiekkaa ja pinta on lakattu.
– Vain löylyhuoneiden lattiat on laatoitettu, koska akryylibetoni ei kestä kovin hyvin kuumuutta. Halusimme päästä eroon liukkausongelmasta ja saumoista, jotka haittaavat puhdistamista. Ulkonäkö on makuasia, Ahonen sanoo.
Lattiapinnan tasaisuus ei vastaa laattalattiaa, mutta Rajamäellä uskotaan, ettei pieni epätasaisuus haittaa asiakkaita eivätkä pinnanmuodot erotu liiaksi ylhäältä tulevassa valaistuksessa.
Akryylibetonilattia säästi myös kustannuksia. Neliöhinta jäi reiluun 50 euroon, sillä sen asennuskustannus oli vain murto-osa vastaavan alan laatoitustyön hinnasta.
Löylyhuoneissa puolestaan lattian lisäksi myös seinät on laatoitettu. Uimahallien toistakymmentä tuntia vuorokaudessa lämpiävissä saunoissa eivät puuseinät tahdo kestää. Seinän alaosa on viistetty, jolloin saunan pesuvedet ohjautuvat hyvin pois lauteiden alta.
Runsaasti
uutta allastilaa
Uusi pääallas on kahdeksanratainen 25 metrin allas, jossa ratojen leveys on 2,5 metriä. Altaan erityispiirteenä on vakiosyvyys, 1,8 metriä.
– Erityisesti kilpauimarit ovat tyytyväisiä, sillä vakiosyvyys vähentää allasveden turbulenssia ja tarjoaa sen vuoksi ”nopeammat” olosuhteet. Myös vesijuoksijoille ja vesipalloilijoille riittävä syvyys koko matkalla on mieleen, Juha Ahonen kertoo.
Uuden ja vanhan allasosaston väliin on rakennettu katsomoparvena toimiva allasosaston ylittävä käytävätaso ilman kiinteitä kalusteita. Tila on sen vuoksi monikäyttöinen ja uintikilpailujen seuraamisen ohella siellä voidaan järjestää vaikka ohjattua venyttelyä tai muuta kevyttä ryhmäliikuntaa. Normaalikäytössä parvelle on pääsy vain allasosastolta.
Uutta on myös kokonaan erillinen neljän metrin syvyinen hyppyallas, jossa on yhden, kolmen ja viiden metrin hyppytasot sekä yhden metrin ponnahduslauta. Myös ns. läpikäveltävä kylmävesiallas on uutta Rajamäellä.
– Olennaista tilasuunnittelussa on ollut se, että palvelut saadaan näkyviksi asiakkaille. Siksi kahvila on allastilasta lasiseinällä erotettua avointa tilaa sisääntuloaulan yhteydessä. Myös toiseen kerrokseen sijoitetusta kuntosalista avautuu suuren ikkunan läpi näkymä allasosastolle, Ahonen selostaa.
Energiatehokkuutta
ja ultrasuodatusta
Hankkeen tarjouskilpailuvaiheessa jouduttiin kustannuksia karsimaan, koska kaikki tarjoukset ylittivät selvästi kustannusarvion. Olennaisia tilamuutoksia ei kuitenkaan ulkoaltaasta ja -saunasta sekä terassista luopumista lukuun ottamatta tehty. Myös avarat näkymät tiloissa säilyivät.
– Aurinkoenergian hyödyntämisestä veden lämmitykseen ja harmaavesien lämmön talteenotosta jouduttiin kuitenkin säästösyistä luopumaan.
Siitä huolimatta hallin energiatehokkuuslupaukset ovat vakuuttavat. Rakennusala kasvoi 2,2-kertaiseksi, mutta ostoenergian tarpeen on laskettu kasvavan vain seitsemän prosenttia. Halli lämpiää kaukolämmöllä ja allastiloissa on led-valaistus.
Vedenkäsittelyssä uutta on ultrasuodatuksen käyttöönotto. Rajamäen halli on Suomessa viides, ja kunnallisista halleista kolmas, jossa käytetään Keski-Euroopassa varsin yleistä ultrasuodatusta. Tilansäästö on merkittävä. Investointikustannus on perinteiseen painehiekkasuodatukseen verrattuna noin kolmanneksen suurempi, mutta käyttökustannukset ovat pienemmät muun muassa pienemmän pumppauskapasiteetin vuoksi. 
Faktat
Rajamäen uimahalli numeroina
■ Peruskorjaus- ja laajennushankkeen kustannukset 12,8 miljoonaa euroa
■ Kokonaisala 5 544 brutto -m2
■ Rakennustilavuus 32 313 m3
■ Altaat, saneerattu osa (VKR1), vesi 32 astetta:
• Lämminvesiallas, 77 m2, syvyys 1,4 m, varustettu erilaisilla hierontapisteillä
• Opetus- ja leikkiallas, 140 m2, syvyys 0,45 m / 0,7 m / 1 m
• Monitoimiallas, 78 m2, syvyyttä voidaan muuttaa välillä 0,9 m-1,3 m
■ Altaat, uusi osa:
• Hyppyallas, 122 m2, syvyys 4 m, 1/3/5 metrin tasot, vesi 27 astetta (VKR2)
• 25 m kilpa-uintiallas, 530 m2, syvyys 1,8 m, 8 rataa, joiden leveys 2,5 m, vesi 27 astetta (VKR2)
• Kylmäallas, 11 m2, syvyys 1.4 m, vesi 8 astetta (VKR3)
■ Vedenkäsittelyryhmien VKR1 ja VKR3 vedenkäsittely on toteutettu perinteisellä painehiekkasuodatustekniikalla, hyödyntäen osin käytössä ollutta järjestelmä
■ Vedenkäsittelyryhmän VKR2 vedenkäsittely on toteutettu ultrasuodatustekniikalla.
■ Ultrasuodatusjärjestelmä koostuu 12-suodattimisesta karkeasuodattimesta ja kolmesta seitsemän suodattimen muodostamasta ultrasuodatinpatteristosta
■ Vedenkäsittelykierroissa ja altaissa oleva vesimäärä yhteensä noin 1 800 m3
■ Jokaisella altaalla on allastyypistä, arvioidusta kävijämäärästä, vedenlämpötilasta ym. riippuvainen yksilöllinen veden kiertoaika, joka vaihtelee noin tunnista muutamaan tuntiin
■ Kaksi tavanomaista saunaa ja kaksi höyrysaunaa
■ Kaksi ryhmäliikuntatilaa
■ Kuntosali, 310 m2
■ Spinning-tila
■ 380 pukukoppia
■ Erityisryhmien pukuhuone
■ Kahvio
Ensimmäinen tietomallinnettu uimahalli Suomessa
■ Rajamäen halli on maamme ensimmäinen tietomallinnettu uimahalli. Vanhan osan mallinnus perustui laserkeilaukseen. Tietomalli hyödytti runsaasti tekniikkaa sisältävässä hankkeessa niin suunnittelussa kuin työmaallakin. Tärkeää olisi se, että suunnittelu ja mallinnus tehdään samaan aikaan.
– Uimahallihankkeet kannattaa mallintaa. Meillä oli hankesuunnitteluvaiheessa ulkopuolinen tietomallikoordinaattori ja hänen asiantuntemustaan olisi kaivattu pitempäänkin, Juha Ahonen sanoo.
Rajamäen hallin tietomallinnuksen kustannukset olivat noin 40 000 euroa. Hanke oli mukana Tekesin tukemassa korjausrakentamisen ryhmähankkeessa. Se palkittiin kunniamaininnalla lokakuussa Suomen Tekla BIM Awards -kilpailussa.
– Pyrimme siihen, että kaikki Firan urakoimat hankkeet olisi tietomallinnettu. Pidämme sitä välttämättömänä yli miljoonan euron hankkeissa, työpäällikkö Topi Laine sanoo.
Projektinjohtourakoitsija Fira Oy:n osalta tietomallien koordinoinnista vastanneen Enni Laineen mielestä jo hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää sopia, mitä mallinnetaan ja millä tarkkuudella. Vanhoista rakenteista laserkeilauksen avulla laadittu lähtötietomalli (inventointimalli) auttoi sekä suunnittelussa että rakentamisessa, vaikka sen tarkkuustaso olisi voinut olla parempi.
– Rajamäen hallihankkeessa haastetta tuli lisää uuden ja vanhan yhdistämisestä. Olisi ollut hyödyllistä, että vanhat muuttuvat osat olisi mallinnettu. Tätä eivät tosin edellytä edes nykyiset yleiset tietomallivaatimukset. Nyt vanhoja osia ei mallinnettu.
Tekniikkaa halleissa on paljon. Se aiheuttaa usein tilanahtautta, ja esimerkiksi putkien ja johtojen risteymät oli tärkeää havaita.
– Malli auttaa hahmottamaan, mitä jokin valittu ratkaisu vaikuttaa toiseen paikkaan tai rakennusosaan, Enni Laine sanoo.
Mallinnuksen hyötyjä ei saada irti, ellei kaikkia suunnitelmien osa-alueita ole mallinnettu.
– Mallinnus on suunnittelijoiden ja urakoitsijoidenkin piirissä vielä sen verran uutta, että kokemuksen määrä vaihtelee paljon. Tässä hankkeessa toimijat olivat yllättävänkin hyvin mukana.
Projektinjohtourakka pelasti kustannushallinnan
■ Rajamäen hallihanke oli alusta lähtien haasteellinen. Nurmijärven valtuusto hyväksyi sen pitkän väännön jälkeen valtuustokauden päätteeksi vuoden 2012 lopulla. Pitkään keskusteltiin siitä, olisiko viisaampaa rakentaa kunnan väkirikkaimpaan taajamaan Klaukkalaan kokonaan uusi toinen uimahalli ja tehdä Rajamäen halliin vain pieni ehostus.
Valtuusto päätyi niukan enemmistön turvin Rajamäen hallin peruskorjaukseen ja laajennukseen.
Alkuperäisten suunnitelmien mukaan järjestetyssä tarjouskilpailussa kaikki tarjoukset ylittivät kustannusarvion useammalla miljoonalla. Oli selvää, että alkuperäisen suunnitelman mukaisen toteutuksen edellyttämää lisärahoitusta ei olisi omistajalta saatavissa.
Hankkeessa päätettiin siirtyä projektinjohtomalliin ja projektinjohtourakoitsijaksi valittiin Fira Oy.
– Hankkeen osapuolet kokoontuivat yhteen ja kokosimme yhdessä ehdotuksia säästökohteista. Vajaa kolmannes ehdotuksista päätyi mukaan suunnitelmaan, kertoo hankkeen rakennuttajakonsultin projektipäällikkö Risto Partanen Valvontakonsultit Oy:stä.
Karsintakierroksen jälkeen toteutussuunnittelua jatkettiin Firan kanssa. Partanen vakuuttaa, että osapuolten kesken on säilynyt hyvä keskusteluyhteys koko hankkeen ajan. Vaikeuksiakin on matkan varrella ollut ja esimerkiksi LVIA-suunnittelija jouduttiin vaihtamaan.
Hankkeessa hyödynnettiin Firan niinsanottua Big Room -menettelyä, jossa kaikkien osapuolten edustajat kokoontuvat viikoittain ratkomaan käytännön kysymyksiä. Big Room -menettely oli käytössä kesään 2014 saakka.
– Sitä olisi ollut viisasta jatkaa vuoden lopulle saakka, ehkä kahden viikon välein. Näin työmaalle jää vähemmän ratkaistavia asioita. Aika ei ratkaise ongelmia, projektinjohtourakoistija Fira Oy:n työpäällikkö Topi Laine korostaa.
Hankkeesta rakennettiin tietomalli rakennuttajakonsultin aloitteesta. Mallista saadaan kaikki tarvittava tieto samalle näytölle. Se helpottaa eri osapuolten yhteistyötä.
– Käymme urakoitsijoiden kanssa mallin avulla usein asioita lävitse. Teräsrakenteista tehtiin oma malli, joka sovitettiin yhteen muun mallin kanssa.
Laineen mukaan malleihin ei pidä kuitenkaan luottaa liikaa. Tärkeää olisi, että kaikki suunnittelu tehtäisiin mallipohjaisesti alusta lähtien.
Arkkitehti SAFA Ilari Airikkala Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:stä sanoo, että paljon tekniikkaa sisältävän uimahallin mallinnuksessa on haasteita, mutta myös hyödyt ovat merkittävät.
– Eri suunnitelmien mallit on sovitettava yhteen. Jos mallia ei olisi ollut, eri suunnitelmien yhteensovittaminen aikataulussa ei olisi onnistunut. Aikataulu ja muutokset ovat kaiken kaikkiaan tehneet hankkeesta haasteellisen. Toisaalta monet ratkaisut ovat suunnittelun aikana muovautuneet paremmiksi, Airikkala arvioi.
– Minäkin maallikkona ymmärrän tietomallista saatavia visualisointeja paljon paremmin kuin perinteisiä piirustuksia, Rajamäen Uimahalli Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahonen sanoo.
Hän toivoo hankkeessa saadun kokemuksen laajempaa hyödyntämistä kunnan rakentamisessa.
– Tämä on Nurmijärven kunnan ensimmäinen projektinjohtourakka, ensimmäinen tietomallinnettu hanke ja ensimmäinen hanke, jossa on hyödynnetty projektipankkia. Toivottavasti omistajamme hyödyntää näitä kokemuksia.
Miehet muistuttavat uimahallirakennuttajia siitä, että hankkeiden rahoitus on varmistettava ajoissa.
– Projektinjohtourakoitsija on tarpeen saada mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa ja tarjouskilpailu voidaan järjestää tilaohjelmalla. Suunnittelun ohjaukseen on panostettava varhain ja sen on jatkuttava läpi hankkeen, Risto Partanen huomauttaa.
Faktat
Rajamäen uimahalli numeroina
■ Peruskorjaus- ja laajennushankkeen kustannukset 12,8 miljoonaa euroa
■ Kokonaisala 5 544 brutto -m2
■ Rakennustilavuus 32 313 m3
■ Altaat, saneerattu osa (VKR1), vesi 32 astetta:
• Lämminvesiallas, 77 m2, syvyys 1,4 m, varustettu erilaisilla hierontapisteillä
• Opetus- ja leikkiallas, 140 m2, syvyys 0,45 m / 0,7 m / 1 m
• Monitoimiallas, 78 m2, syvyyttä voidaan muuttaa välillä 0,9 m-1,3 m
■ Altaat, uusi osa:
• Hyppyallas, 122 m2, syvyys 4 m, 1/3/5 metrin tasot, vesi 27 astetta (VKR2)
• 25 m kilpa-uintiallas, 530 m2, syvyys 1,8 m, 8 rataa, joiden leveys 2,5 m, vesi 27 astetta (VKR2)
• Kylmäallas, 11 m2, syvyys 1.4 m, vesi 8 astetta (VKR3)
■ Vedenkäsittelyryhmien VKR1 ja VKR3 vedenkäsittely on toteutettu perinteisellä painehiekkasuodatustekniikalla, hyödyntäen osin käytössä ollutta järjestelmä
■ Vedenkäsittelyryhmän VKR2 vedenkäsittely on toteutettu ultrasuodatustekniikalla.
■ Ultrasuodatusjärjestelmä koostuu 12-suodattimisesta karkeasuodattimesta ja kolmesta seitsemän suodattimen muodostamasta ultrasuodatinpatteristosta
■ Vedenkäsittelykierroissa ja altaissa oleva vesimäärä yhteensä noin 1 800 m3
■ Jokaisella altaalla on allastyypistä, arvioidusta kävijämäärästä, vedenlämpötilasta ym. riippuvainen yksilöllinen veden kiertoaika, joka vaihtelee noin tunnista muutamaan tuntiin
■ Kaksi tavanomaista saunaa ja kaksi höyrysaunaa
■ Kaksi ryhmäliikuntatilaa
■ Kuntosali, 310 m2
■ Spinning-tila
■ 380 pukukoppia
■ Erityisryhmien pukuhuone
■ Kahvio
Ensimmäinen tietomallinnettu uimahalli Suomessa
■ Rajamäen halli on maamme ensimmäinen tietomallinnettu uimahalli. Vanhan osan mallinnus perustui laserkeilaukseen. Tietomalli hyödytti runsaasti tekniikkaa sisältävässä hankkeessa niin suunnittelussa kuin työmaallakin. Tärkeää olisi se, että suunnittelu ja mallinnus tehdään samaan aikaan.
– Uimahallihankkeet kannattaa mallintaa. Meillä oli hankesuunnitteluvaiheessa ulkopuolinen tietomallikoordinaattori ja hänen asiantuntemustaan olisi kaivattu pitempäänkin, Juha Ahonen sanoo.
Rajamäen hallin tietomallinnuksen kustannukset olivat noin 40 000 euroa. Hanke oli mukana Tekesin tukemassa korjausrakentamisen ryhmähankkeessa. Se palkittiin kunniamaininnalla lokakuussa Suomen Tekla BIM Awards -kilpailussa.
– Pyrimme siihen, että kaikki Firan urakoimat hankkeet olisi tietomallinnettu. Pidämme sitä välttämättömänä yli miljoonan euron hankkeissa, työpäällikkö Topi Laine sanoo.
Projektinjohtourakoitsija Fira Oy:n osalta tietomallien koordinoinnista vastanneen Enni Laineen mielestä jo hankkeen alkuvaiheessa on tärkeää sopia, mitä mallinnetaan ja millä tarkkuudella. Vanhoista rakenteista laserkeilauksen avulla laadittu lähtötietomalli (inventointimalli) auttoi sekä suunnittelussa että rakentamisessa, vaikka sen tarkkuustaso olisi voinut olla parempi.
– Rajamäen hallihankkeessa haastetta tuli lisää uuden ja vanhan yhdistämisestä. Olisi ollut hyödyllistä, että vanhat muuttuvat osat olisi mallinnettu. Tätä eivät tosin edellytä edes nykyiset yleiset tietomallivaatimukset. Nyt vanhoja osia ei mallinnettu.
Tekniikkaa halleissa on paljon. Se aiheuttaa usein tilanahtautta, ja esimerkiksi putkien ja johtojen risteymät oli tärkeää havaita.
– Malli auttaa hahmottamaan, mitä jokin valittu ratkaisu vaikuttaa toiseen paikkaan tai rakennusosaan, Enni Laine sanoo.
Mallinnuksen hyötyjä ei saada irti, ellei kaikkia suunnitelmien osa-alueita ole mallinnettu.
– Mallinnus on suunnittelijoiden ja urakoitsijoidenkin piirissä vielä sen verran uutta, että kokemuksen määrä vaihtelee paljon. Tässä hankkeessa toimijat olivat yllättävänkin hyvin mukana.
Projektinjohtourakka pelasti kustannushallinnan
■ Rajamäen hallihanke oli alusta lähtien haasteellinen. Nurmijärven valtuusto hyväksyi sen pitkän väännön jälkeen valtuustokauden päätteeksi vuoden 2012 lopulla. Pitkään keskusteltiin siitä, olisiko viisaampaa rakentaa kunnan väkirikkaimpaan taajamaan Klaukkalaan kokonaan uusi toinen uimahalli ja tehdä Rajamäen halliin vain pieni ehostus.
Valtuusto päätyi niukan enemmistön turvin Rajamäen hallin peruskorjaukseen ja laajennukseen.
Alkuperäisten suunnitelmien mukaan järjestetyssä tarjouskilpailussa kaikki tarjoukset ylittivät kustannusarvion useammalla miljoonalla. Oli selvää, että alkuperäisen suunnitelman mukaisen toteutuksen edellyttämää lisärahoitusta ei olisi omistajalta saatavissa.
Hankkeessa päätettiin siirtyä projektinjohtomalliin ja projektinjohtourakoitsijaksi valittiin Fira Oy.
– Hankkeen osapuolet kokoontuivat yhteen ja kokosimme yhdessä ehdotuksia säästökohteista. Vajaa kolmannes ehdotuksista päätyi mukaan suunnitelmaan, kertoo hankkeen rakennuttajakonsultin projektipäällikkö Risto Partanen Valvontakonsultit Oy:stä.
Karsintakierroksen jälkeen toteutussuunnittelua jatkettiin Firan kanssa. Partanen vakuuttaa, että osapuolten kesken on säilynyt hyvä keskusteluyhteys koko hankkeen ajan. Vaikeuksiakin on matkan varrella ollut ja esimerkiksi LVIA-suunnittelija jouduttiin vaihtamaan.
Hankkeessa hyödynnettiin Firan niinsanottua Big Room -menettelyä, jossa kaikkien osapuolten edustajat kokoontuvat viikoittain ratkomaan käytännön kysymyksiä. Big Room -menettely oli käytössä kesään 2014 saakka.
– Sitä olisi ollut viisasta jatkaa vuoden lopulle saakka, ehkä kahden viikon välein. Näin työmaalle jää vähemmän ratkaistavia asioita. Aika ei ratkaise ongelmia, projektinjohtourakoistija Fira Oy:n työpäällikkö Topi Laine korostaa.
Hankkeesta rakennettiin tietomalli rakennuttajakonsultin aloitteesta. Mallista saadaan kaikki tarvittava tieto samalle näytölle. Se helpottaa eri osapuolten yhteistyötä.
– Käymme urakoitsijoiden kanssa mallin avulla usein asioita lävitse. Teräsrakenteista tehtiin oma malli, joka sovitettiin yhteen muun mallin kanssa.
Laineen mukaan malleihin ei pidä kuitenkaan luottaa liikaa. Tärkeää olisi, että kaikki suunnittelu tehtäisiin mallipohjaisesti alusta lähtien.
Arkkitehti SAFA Ilari Airikkala Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:stä sanoo, että paljon tekniikkaa sisältävän uimahallin mallinnuksessa on haasteita, mutta myös hyödyt ovat merkittävät.
– Eri suunnitelmien mallit on sovitettava yhteen. Jos mallia ei olisi ollut, eri suunnitelmien yhteensovittaminen aikataulussa ei olisi onnistunut. Aikataulu ja muutokset ovat kaiken kaikkiaan tehneet hankkeesta haasteellisen. Toisaalta monet ratkaisut ovat suunnittelun aikana muovautuneet paremmiksi, Airikkala arvioi.
– Minäkin maallikkona ymmärrän tietomallista saatavia visualisointeja paljon paremmin kuin perinteisiä piirustuksia, Rajamäen Uimahalli Oy:n toimitusjohtaja Juha Ahonen sanoo.
Hän toivoo hankkeessa saadun kokemuksen laajempaa hyödyntämistä kunnan rakentamisessa.
– Tämä on Nurmijärven kunnan ensimmäinen projektinjohtourakka, ensimmäinen tietomallinnettu hanke ja ensimmäinen hanke, jossa on hyödynnetty projektipankkia. Toivottavasti omistajamme hyödyntää näitä kokemuksia.
Miehet muistuttavat uimahallirakennuttajia siitä, että hankkeiden rahoitus on varmistettava ajoissa.
– Projektinjohtourakoitsija on tarpeen saada mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa ja tarjouskilpailu voidaan järjestää tilaohjelmalla. Suunnittelun ohjaukseen on panostettava varhain ja sen on jatkuttava läpi hankkeen, Risto Partanen huomauttaa.