Business Improvement District (BID) on liike-elämävetoinen yhteistyö määritetyllä ja rajatulla maantieteellisellä alueella, jolla alueen toimijat ovat yhdessä päättäneet kehittää toimintaympäristöä elävämmäksi, turvallisemmaksi, siistimmäksi ja muutenkin paremmaksi. Se on myös virallinen ja hallinnollinen toimija, joka on yleensä organisoitu voittoa tuottamattomaksi yhtiöksi.

Kunnan rooli on tukea ja konsultoida yhteistyötä sekä toimia järjestäjänä BID-äänestyksissä ja BID-maksujen keräyksissä. Viranomainen myös varmistaa, että toiminta on linjassa muun hallinnon, lainsäädännön ja ohjeistuksen kanssa.

Toimintamallille ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta. Kanadalainen vastine on BIA eli Business Improvement Area. Ideologia levisi alkujaan juuri Kanadasta Yhdysvaltojen, Japanin, Australian ja Etelä-Afrikan kautta Englantiin. Rahoitus-, hallinto- ja päätöksentekomallit vaihtelevat, mutta taustalla oleva ajatus on sama maasta tai maanosasta riippumatta.

Pääomaa ja

paikallisdemokratiaa

Lontoon BID-prosessissa kaupalliset toimijat määrittelevät paikallishallinnon ja konsulttien avulla BID-alueen ja kehittämisen osa-alueet. Toimijat laativat hanke-ehdotuksen, jossa on määritelty yhteistyön sisältö, resurssit vakuuksineen, toiminnan mittarit sekä organisointi.

BIDin tarjoamat palvelut esitetään erillisessä dokumentissa (Baseline Services Agreement). Palveluiden tulee olla jotain muuta kuin yhteisön tai kaupungin BID-alueella jo tarjoamat palvelut. Uudet palvelut eivät myöskään voi korvata olemassa olevia.

Ulkopuoliset veronmaksajat äänestävät BID-hanke-ehdotuksen puolesta tai sitä vastaan. Kunta järjestää äänestyksen ja se tapahtuu yleensä postitse. Hanke-ehdotuksen tulee edetäkseen saavuttaa yli 50 prosenttia jaa-ääniä.

Jos ehdotus hyväksytään äänestyksessä, kaikki hanke-ehdotuksessa mainitut toimijat ovat velvollisia maksamaan BID-maksua, joka on verrattavissa paikalliseen yritysveroon. Maksut määrätään prosenttiosuuksina yritys- tai kiinteistökohtaisesti. Maksut on yleensä sidottu indeksiin ja ne voidaan periä kuten paikalliset verot. Maksamattomuus aiheuttaa vastaavia seuraamuksia kuin verojen maksamatta jättäminen. Kunta kerää maksut ja jakaa ne sitten BIDin käyttöön.

BID on voimassa viisi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen hankesuunnitelma päivitetään ja siitä järjestetään uusi äänestys.

Kysymys ei siis ole vain kapitaalin voimasta vaan hallitusta paikallisdemokratiasta, jolla todellisia resursseja saadaan alueen kehittämiseen.

Suomen alueellisten kehittämisyhdistysten toimintamallista BID poikkeaa monin tavoin, erityisesti talouden ja käytettävissä olevien resurssien osalta. Esimerkiksi Lontoossa BID-alueet keräävät ja käyttävät alueiden kehittämiseen vuosittain noin 25 miljoonaa euroa.

Torontossa mukana

35 000 yritystä

BIA-toiminta alkoi Torontossa 40 vuotta sitten. Siellä on nykyään 78 yhteistyöaluetta, mikä on eniten Pohjois-Amerikan kaupungeista. Toronton BIA-alueet edustavat yli 35 000 yritystä. Alueet keräävät vuosittain reilut 20 miljoonaa euroa katujen ja oleskelualueiden viihtyisyyden parantamiseen, markkinointiin, tapahtumiin sekä esimerkiksi rikollisuutta ja roskaamista vähentäviin kampanjoihin. Toronton BIA-alueet kuuluvat myös TABIA-kattojärjestöön (Toronto Association of Business Improvement Areas), joka ensisijaisesti kannustaa sekä järjestää tiedon, ideoiden ja kokemusten vaihtoa. Samalla se avustaa vaikuttamisessa paikallishallinnon suuntaan, rahoituksen ja palveluiden hakemisessa sekä tarjoaa alennus- ja säästöohjelmia jäsenilleen jäsenyritysten kautta.

Toronton kaupungin Elinkeinot & Kulttuuri -palvelualue tarjoaa BIA-alueille useita palveluita, kuten suosittu Capital Cost-share -ohjelma, jossa kaupunki avustaa teknisesti ja taloudellisesti katuympäristön viihtyisyyttä parantavia hankkeita.

Toinen esimerkki on Muraali-ohjelma, jossa talojen seiniin ja muihin rakenteisiin tehdään taidetta hallitusti yhdessä toimien.

En lähde arvioimaan alueiden kaupunkikuvaa, rakennetta tai elävyyttä, mutta henkilökohtaisesti tykästyin viime syyskesällä Torontossa vieraillessani eniten The Beach Villageen. Alue sijaitsee noin 20 minuutin raitiovaunumatkan päässä Toronton ydinkeskustasta itään ja on nimensä mukaisesti kylä rannalla. Pääkatu, Queen Street East, on täynnä (yli 350) pieniä käsityöläisputiikkeja, kahviloita ja ravintoloita – mutta myös peruspalveluita sekä yrityksiä putkiliikkeistä tilitoimistoihin. Rantavyöhyke sen sijaan vaikuttaa hieman hyödyntämättömältä, sillä silmänkantamattomaan hiekkarantaan mahtuisi kyllä muutama kahvila ja räpyläkauppa. BIA onkin keskittynyt pääkadun yritystoiminnan tukemiseen tapahtumin ja promootioin sekä katuympäristön kehittämisellä.

Hyväntekeväisyyttä

ja urbaania designia

Kansainvälinen Vogue-lehti sen sijaan arvioi vuonna 2014 Toronton West Queen Westin (myös BIA) maailman toiseksi viileimmäksi alueeksi – eikä nyt puhuta lämpötilasta. Ykkösenä listalla oli Tokion Shimokitazawa, kolmantena Tukholman Södermalm.

West Queen West markkinoi itseään Toronton dynaamisimpana ja edistyksellisempänä alueena. Alue haluaa profiloitua taiteen ja muotoilun monivivahteiseksi mekaksi, joka houkuttelee gallerioilla, designereilla, uniikeilla vaatekaupoilla, boutique-hotelleilla ja omaleimaisella yöelämällä. Alue on noin kahden kilometrin pätkä Queen Streetiä Bathurst ja Gladstone -katujen välissä.

Kyseinen BIA pitää sisällään muun muassa The Community Bicycle Network (CBN) -hyväntekeväisyysorganisaation, joka tarjoaa polkupyöränkorjauskurssien lisäksi tukea sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen. BIA markkinoi voimallisesti alueen yleishyödyllisiä palveluja, joita ovat A-klinikka, apteekki, hammaslääkäri, eläinklinikka, kirkko, lääkäriasema, kunnallinen terveysasema, posti ja rukoushuone. BIAn verkkosivuilla on myös yhteystiedot alueella sijaitseviin poliittisiin vaikuttajiin tai yhteisöihin.

West Queen West on myös äskettäin käynnistänyt kehittämishankkeen Urban Design Study. Suunnitelmassa tullaan määrittelemään keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet katutilalle sekä muille oleskelualueille.

Asukkaat mukana

suunnittelussa

Toimijoiden ja asukkaiden osallistuminen suunnitteluun on erittäin merkittävässä roolissa, vaikka työhön on BIAn toimesta palkattu ulkopuolinen suunnittelutoimisto. Pienempänä hankkeena alueella on käynnissä pilottiprojekti, jossa alueen toimijat parantavat katupuiden kasvualustoja Queen Streetin varrella.

Itse pidin kyllä Kensington Market -aluetta West Queen West -alueeseen verrattuna vieläkin ”viileämpänä”. Muita alueita, joihin tutustuimme, olivat Chinatown, Entertainment District, College West, Downtown Yonge, Financial District, Greektown on the Danforth ja Kensington Market.

BID tai BIA ei toki ole ainut tie elävyyteen, mutta paljon se mahdollistaa. Tämänkaltainen yhteistyö voisi olla alkuun hyvä askel myös uudenlaisen ja hallitun suomalaisen kaupunkidemokratian edistäjänä. Kannattaa käydä tutustumassa ja lähteä kokeilemaan.

Kirjoittaja työskentelee Ramboll RST:n maajohtajana. Hän siirtyy Sweco Ympäristö Oy:n palvelukseen Etelä- ja Itä-Suomen aluejohtajan tehtävään helmikuun puolivälissä.

http://www.london.gov.uk/priorities/business-economy/vision-and-strategy/focus-areas/business-improvement-districts