Suomessa keskimäärin noin neljännes pyöräilijöistä jatkaa pyöräilyänsä ympärivuotisesti. Pyöräilyn huippumaassa Tanskassa pyöräilyä ympärivuotisesti jatkavien osuus on suurempi. Osittain tämä selittyy leudommilla talvioloilla, mutta Suomessakin on ympärivuotisen pyöräilyn huippukaupunkeja. Oulussa noin 30 prosenttia ja Jyväskylässä noin 20 prosenttia jatkaa pyöräilyänsä ympäri vuoden.

Nämä suuret osuudet eivät selity pelkästään suomalaisella sisulla. Mielenkiintoista onkin, mikä selittää ympärivuotisen pyöräilyn suosion.

Ihmiset valitsevat sen kulkumuodon, joka on nopein, helpoin ja vaivattomin. Tämä pätee myös pyöräilyyn ja heijastuu talvipyöräilyn vaatimuksiin. Yhteistä kaikille ympärivuotisille pyöräilyn huippukaupungeille on hyvin suunniteltu infrastruktuuri, laadukkaat talvihoidon menetelmät sekä toimintamalli.

Pyöräily tuo kunnan

kassaan euroja

Talvihoito on yksi tärkeä osa pyöräilyn kokonaisvaltaista edistämistä ja sen avulla voidaan kasvattaa pyöräilijämääriä talvella. Plaana Oy:n vuonna 2003 tekemän tutkimuksen mukaan noin neljännes pääasiassa kesällä pyöräilevistä olisi valmis kokeilemaan talvipyöräilyä, jos väylien talvihoito olisi parempi.

Yhteiskuntataloudellisesti tarkasteltuna laadukas talvihoito lisäisi liikunnan lisääntymisen kautta ihmisten hyvinvointia ja toisi euroja kunnan kassaan. Pyöräilyn myötä lisääntyvät arkiliikkumisen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia. Niiden tuomat taloudelliset hyödyt kunnalle on syytä huomioida toisessa vaakakupissa, kun mietitään pyöräilyn edistämiseen käytettäviä resursseja.

Navico Oy tutki Kuopiossa 2012 miten talvihoitoa voidaan parantaa ja mitä kustannuksia se aiheuttaa. Työssä laskettiin parannustoimenpiteiden vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi 200 000 euroa. Työssä arvioitiin, että jos laadukkaampi talvihoito estää edes kymmenen prosenttia Kuopiossa vuosittain tapahtuvista kaatumistapaturmista (eli noin 130 tapaturmaa vuodessa), vuosittaiset säästöt kunnalle ovat moninkertaiset eli noin 780 000 euroa. Laskelma perustuu siihen, että yksittäisen kaatumistapaturman hinta on kunnalle keskimäärin 6 000 euroa. Lisäksi pyöräilyn terveysvaikutukset heijastuvat suoraan taloudellisina säästöinä kunnalle.

Laatutason nostaminen

on mahdollista

Käyttäjälle laadukas talvihoito tarkoittaa jäätöntä ja lumetonta asfalttipintaa tai kovaa lumipintaa. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan selkeät ja yhdessä sovitut talvihoidon laatukriteerit, tarkoituksenmukainen kalusto ja menetelmät sekä ennen kaikkea sujuva toimintamalli kunnan, kunnossapitäjien sekä asukkaidenkin kesken.

Monessa kunnassa ja ely-keskuksessa yksi suuri haaste talvihoidon kehittämiselle on alati niukentuva rahoitus. Talvihoi­toon on hankala saada rahoitusta, koska sen hyödyt eivät näy suoraan talvihoitobudjetissa. Haasteet muodostuvat pitkälti ylläpidon heikosta arvostuksesta verrattuna uuden rakentamiseen sekä talvihoidon priorisoinnin ja suunnitelmallisuuden puutteesta. Heikko ylläpidon arvostus heijastuu kaikkeen tekemiseen, mutta ennen kaikkea kunnianhimoon kehittää asiaa ja laadunvalvontaa.

Priorisoinnin ja suunnitelmallisuuden puutteesta hyvänä esimerkkinä on yleinen käytäntö, jossa kävely- ja pyöräteiden hoitoluokat perustuvat rinnakkaisen ajoradan hoitoluokkaan. Tämä aiheuttaa ongelmia pyöräväylien talvihoidon laatutasossa erityisesti silloin, kun pääpyöräreitin viereinen ajorata kuuluu alempaan hoitoluokkaan.

Ajoratojen ja pyöräväylien hoitoluokat tulisikin aina suunnitella toisistaan erillisinä. Suunnitelmallisuudella ja verkon priorisoinnilla näitä epäkohtia voidaan ratkaista jopa ilman lisäkustannuksia. Esimerkiksi Järvenpäässä nostettiin pääreittien talvihoidon laatua ilman lisäresursseja priorisoimalla pyörä- ja kävelyreittejä kolmeen eri luokkaan.

Lumilogistiikassa voi

saada tuntuvia säästöjä

Osa talvihoidon haasteista ja kustannuksista aiheutuu lumilogistiikasta. Lumen siirtely ja kuormaaminen voivat olla merkittävä osa talvihoitotoimia ja sen kokonaiskustannuksia alueilla, joissa lumen säilytykseen ei ole riittävästi tilaa. Suomessa on tutkittu lumilogistiikan kustannusvaikutuksia. Tutkimuksen mukaan lumen lähisiirto on selkeästi halvempaa kuin lumen poiskuljettaminen. Pelkän lähisiirron kustannukset ovat noin 60 prosenttia kuljetukseen verrattuna. Samalla vähenevät myös hiilidioksidipäästöt.

Talvihoitokustannusten ollessa useampia miljoonia euroja, ovat säästömahdollisuudet lähisiirron avulla hyvin suuret. Sekä uusien että jo rakennettujen alueiden lumitilojen suunnittelulla ja urakoitsijoiden tarkemmalla ohjeistuksella voidaan hallita tehokkaammin niukkoja lumitiloja ja vähentää lumen kuljetustarvetta.

Laadukkaan talvihoidon yksi tekijä on pinnan kovuus. Oulussa käytetään muun muassa harjaterää, joka tekee lumen pinnasta epätasaisen ja näin ollen pitävämmän. Tasainen terä muodostaa sileän pinnan, joka taas tekee alustasta liukkaan.

Liukkauden lisäksi jäätynyt loska on kävelijöiden ja pyöräilijöiden pahin vihollinen. Niiden estämiseksi polanteiden tasoittamiseen ja poistoon tulisi kiinnittää huomiota. Polanne on poistettava ennen ilmojen lämpenemistä, sillä se muuttuu pehmeäksi ja loskaksi. Jäätyessään uudestaan se muodostaa vaarallisen esteen väylille.

Paikalliset olosuhteet

otettava huomioon

Laadun nostaminen vaatii toimintamallien kehittämisen lisäksi myös talvihoidon menetelmien ja kaluston kehittämistä, mikä on resurssikysymys. Pohjoismaista on paljon hyviä kokemuksia siitä, kuinka kokeiluiden ja pilottien avulla voidaan löytää tehokkaasti uusia ratkaisuja. Suomestakin löytyy rohkeita pelinavauksia menetelmien kehittämiseen ja niiden testaukseen.

Muista kaupungeista oppeja haettaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että paikalliset olosuhteet ja sää vaikuttavat suuresti siihen, minkälaiset talvihoidon menetelmät ja talvihoidon käytännöt mihinkin sopivat.

Esimerkiksi Suomessa sataa muihin pohjoismaihin verrattuna enemmän lunta ja talvikuukausien keskilämpötila on alhaisempi. Tämän takia suomalaisissa kaupungeissa etenkin runsaslumisina talvina kriittisiä tekijöitä ovat usein auraus ja lumen säilytys. Kööpenhaminassa sen sijaan keskitytään liukkaudentorjuntaan ja loskan poistamiseen ennen sen jäätymistä, koska lämpötila vaihtelee usein nollan molemmin puolin.

Paikallisista olosuhteista huolimatta yhteinen asia tehokkaan ja toimivan talvihoidon taustalla on hyvin suunniteltu prosessi. Kaikissa talvihoidon mallikaupungeissa pyörä- ja kävelyteiden talvihoidon laatutaso on nostettu korkealle, jopa korkeammalle kuin ajoratojen talvihoito. Lisäksi talvihoidon vaatimukset on huomioitu jo väylästön suunnitteluvaiheessa.

Uudet menetelmät ja

ratkaisut rohkeasti kokeiluun

Ympärivuotinen pyöräily ja siihen liittyvä talvihoito ovat kasvavia trendejä. Tästä on osoituksena se, että yhä useampi kaupunki tai kunta testaa ja haluaa kehittää omia menetelmiään ja prosessejaan laadun takaamiseksi. Esimerkiksi Espoo ja Helsinki kokeilevat tänä talvena suolauksen ja harjauksen yhdistävää menetelmää muutamalla pääreitillä. Uutta tietoa ja kokemuksia syntyy siis lähiaikoina myös kotimaassa.

Näistä on muiden taas hyvä ottaa oppia. Käytäntö on opettanut, että laatuun panostaminen kannattaa ja kiitos siitä heijastuu käyttäjän lisäksi koko yhteiskuntaan.

Artikkeli perustuu Liikennevirastolle tehtyyn jalankulku- ja pyöräväylien kunnossapitoa koskevaan yhteenvetoon: Jalankulku- ja pyöräväylien talvikunnossapito − haasteita, kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä (2014). Työhön on koottu on viimeaikaisten julkaisujen parhaat opit koskien talvihoitoa. Työn on tehnyt WSP Finland ja tiivistelmän löytää Kansallisesta kävelyn ja pyöräilyn tietopankista, Kulkulaarista kulkulaari.fi/fi/pyoraily/suunnittelu-ja-rakentaminen/kunnossapito.

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja työskentelee projektipäällikkönä WSP Finland Oy:ssä. WSP:llä toimii Pyöräilylaboratorio, jossa kestävän liikkumisen edistämiseksi työskentelee viisi asiantuntijaa. Yksi laboratorion keihäänkärjistä on kävelyn ja pyöräilyn talvihoidon kehittäminen ja tutkimus.

Uumajassa laatua varmistetaan konk­reettisilla työkaluilla

■ Jos talvihoidon laatuvaatimuksista on epäselvyyttä, kannattaa ottaa oppia Uumajasta. Kaupungin katu- ja puisto-osastolla on käytössä ISO 9001 -sertifikaatti, jonka avulla myös talvihoidon laatua seurataan ja arvioidaan. Laatujulistuksessa on määritelty lumen määrään, aurauksen ajankohtaan, jatkuvaan kehittymiseen ja kommunikointiin liittyviä sitoumuksia.

Laatu varmistetaan GPS-seurantajärjestelmän avulla. Jokaisessa niin kaupungin omassa kuin urakoitsijan kalustossa on paikannin, jonka avulla saadaan ajantasaista tietoa auratuista reiteistä. Järjestelmä auttaa myös ongelmakohteiden paikallistamiseen. Järjestelmä mahdollistaa sen, että kaupunki voi tiedottaa ajantasaisesti talvihoidon etenemisestä kotisivuillansa. Tämä vähentää asiakaspalvelun kuormitusta. Lisäksi kotisivuilla on pyöräilyverkon kartta, johon on merkitty talvihoitoluokat ja avoin palautekartta.

Seurantajärjestelmän lisäksi pyöräväylien talvihoidon laadusta huolehditaan erilaisilla lumen sulatukseen ja säilytykseen liittyvillä käytännöillä ja menetelmillä. Yksi perinteinen ja Suomessakin käytetty keino lumen säilytykseen on kävely- ja pyörätien ja ajoradan väliin jätettävä kolmen metrin viherkaista, joka toimii lumensäilytystilana.

Kaukolämpö apuna

Lisäksi Uumajassa tärkeimpiä kävelylle ja pyöräilylle tarkoitettuja alikulkuja ja siltoja pidetään sulana kaukolämmöllä toimivan katulämmityksen avulla. Sulatusjärjestelmä maksaa 2,5−3 kertaa enemmän kuin perinteinen talvihoito, mutta sen hyötyjen katsotaan olevan vielä suuremmat.

Uumajassa on myös käytössä innovatiivinen liukkaudentorjuntamenetelmä nimeltään warm wetted sand. Menetelmässä hiekka sekoitetaan kuumaan veteen ennen tien pinnalle levittämistä, jolloin hiekka pysyy tehokkaammin kiinni ja kitkan määrä on korkeampi kuin tavallisessa hiekassa. Menetelmä soveltuu erityisesti olosuhteisiin, jolloin lämpötila on alle -1 astetta. Liukkaudentorjunnan on tällä menetelmällä todettu olevan tavallista hiekkaa tehokkaampaa. Hiekan levittäminen on kalliimpaa kuin perinteisin menetelmin, mutta levityskertoja tarvitaan harvemmin. Talvihoidon kokonaiskustannukset eivät Uumajassa olekaan juuri nousseet uuden menetelmän myötä.