Helsinki on valtion jälkeen Suomen suurin väyläinfran rakennuttaja. Investointibudjetti kuluvalle vuodelle katualueiden osalta on 108 miljoonaa euroa. Rahoitus on viime vuosina kasvanut ja pysyy tällä tasolla seuraavat viisi vuotta.

− Meillä on kymmenen vuoden investointiohjelma. Vuodesta 2020 alkaen investointitaso nousee 150 miljoonaan euroon, sillä toteutukseen on tulossa suuria liikenneinvestointeja kuten Kruunusillat, Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston johtaja Silja Hyvärinen kertoo.

Jo nyt käynnissä olevat suuret aluerakentamiskohteet − Jätkä­saari, Kalasatama, Keski-Pasila, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi − haukkaavat inves­- ­toinneista tänä vuonna 50 mil- ­joonaa.

− Myös esikaupunkien täydennysrakentaminen on Helsingissä merkittävä investointikohde, sillä vuodessa pitäisi rakentaa 5 500 asuntoa, jotka edellyttävät kuntatekniikan investointeja. Tähän tarkoitukseen saimme tälle vuodelle viiden miljoonan lisärahoituksen.

Asuntotuotannon tarvitseman katuinfran ohella kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen tähtäävät hankkeet ovat etusijalla. Investointien toteutusta haittaa pula pätevistä projektinjohtajista.

− Vaikka hankkeet aikataulutetaan hyvässä yhteistyössä, pääsemme etenemään vasta, kun kaavoitus ja liikennesuunnitelmat ovat selvät.

Viherrakentaminen vähenee,

käyttömenot ennallaan

Puistoinvestointien taso on Helsingissä vaihdellut. Tänä vuonna niihin on varattu 9,4 miljoonaa euroa.

− Joitakin vuosia sitten puistoinvestoinnit olivat 20 miljoonan tasolla. Lisääntynyt asuntotuotanto on painottanut investointeja katupuolelle, koska liikkumaan on päästävä, Hyvärinen sanoo.

Hän huomauttaa, että viherrakentamisen merkitystä pyritään korostamaan hyvinvointi- ja vetovoimatekijänä. Päättäjiä on kuitenkin ollut haastavaa saada mieltämään, että panostukset viheralueisiin tulevat moninkertaisesti takaisin asukkaiden hyvinvointina. Tiukkaa rahoitustilannetta on hieman parantanut Lähiörahasto, jonka varoin on voitu rakentaa esimerkiksi leikkipuistoja.

Käyttötalous ei elä investointien tahdissa, vaan samalla rahamäärällä ylläpidettävä pinta-ala lisääntyy jatkuvasti. Tänä vuonna käyttömenot ovat 88,5 miljoonaa euroa.

− Oman haasteensa on tuonut kokonaisvastuuhoidon laajentuminen viime lokakuussa kantakaupunkiin. Kiinteistöiltä peritään maksuja palvelusta, mutta ne tuloutuvat kaupungin yhteisiin tuottoihin.

Ylläpidon kustannustehokkuutta pyritään parantamaan. Helsingin omalle tuotantoyksikölle Staralle asetettiin tälle vuodelle kahden miljoonan euron vuotuinen tuottavuuden parantamisvaatimus. Se on viety sisään katu- ja puisto-osaston ja Staran väliseen palvelusopimukseen. Työn alla on ylläpidon pitkän tähtäimen tuotantotapasuunnitelma.

− Katu- ja puisto-osaston tavoitteena on, että kaupungissa on jatkossakin kilpailutettuja alueurakoita ja oman tuotannon ylläpitämiä alueita. Näin markkinat pysyvät terveempinä. Se, mikä on Staran rooli jatkossa, on omistajaohjauksen asia, Hyvärinen sanoo.

Alueurakoiden ja Staran palvelusopimuksen hintoja vertaillaan, mutta kehitystyö laskentaperiaatteiden osalta on vielä kesken. Vastaavaa vertailua tehdään myös yli 700 000 euron rakentamishankkeista.

Helsingissä vireillä oleva johtamisjärjestelmäuudistus vaikuttaa myös tekniseen sektoriin. Käyttöön on kesällä 2017 tulossa pormestarimalli ja operatiivisella puolella neljä toimialaa.

− Jos sote lähtee pois kunnilta, Helsinkiin jäisi kolme toimialaa. Koko tekninen toimiala kootaan yhteen. Toimialan sisälle muodostetaan nykyiset virastot korvaava organisaatio asukkaiden, asiakkaiden ja palveluprosessien näkökulmasta.

Kuopiossa lisätty

päällystysten uusimista

Kuopiossa on tälle vuodelle budjetoitu reilut 17 miljoonaa euroa yhdyskuntatekniikan investointeihin. Summa ei sisällä vesihuoltoa. Tämä on pari miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

− Käytettävissä olevan lisärahan avulla aloitetaan yksi isompi hanke, 8−9 miljoonaa euroa maksava Kumpusaarentie, ja saadaan se pois alta ennen Savilahden alueen suurhanketta, Kuopion kaupungininsinööri Ismo Heikkinen kertoo.

Kuntatekniikan käyttötalous­menot ovat suurin piirtein ennallaan. Viime vuosien aikana ne ovat jonkin verran lisääntyneet muun muassa ylläpidettävien alueiden laajenemisen ja kuntaliitosten vuoksi. Viime aikoina on esimerkiksi uudelleenpäällystyksiä pystytty jonkin verran lisäämään.

− Näin voidaan ainakin hie­man hidastaa korjausvelan syntymistä. Viime vuonna päällystimme mielestäni melko paljon. Pikainen laskutoimitus kuitenkin osoitti, että se oli vain kaksi prosenttia kaupungin hallinnassa olevasta päällystetystä pinta-alasta.

Kuopiossa on kuntaliitoksia ollut joka toinen vuosi. Etäisyydet kasvavat suuriksi.

− Liitoskuntien keskuksiin on 50−60 kilometriä. Nilsiäkin on kuitenkin yli 4 000 asukkaan keskus. Jos sinne on mentävä selvittämään jotakin kunnossapitoon liittyvää asiaa, kuluu pelkkiin matkoihin jo lähes puoli päivää, Heikkinen harmittelee ja toivoo digitalisaation helpottavan tilannetta tulevaisuudessa.

Savilahden rakentaminen

käynnistymässä

Savilahden alue parin kilometrin päässä torilta tulee olemaan arviolta seuraavan 15 vuoden ajan Kuopion tärkein suunnittelu- ja rakentamiskohde. Savilahdesta kehitetään keskustaan kytkeytyvä noin 34 000 asukkaan, työntekijän ja opiskelijan viihtyisä, moderni keskittymä.

− Yleiskaava valmistui viime vuonna ja työtä jatketaan asemakaavoituksena. Ammattikorkeakoulu sekä ammatti- ja aikuiskoulutus on tarkoitus keskittää alueelle tulevaisuudessa.

Uusia toimijoita alueelle tulee noin 15 000, joista asukkaita noin 6 000 ja alueella työssäkävijöitä ja opiskelijoita yhteensä noin 9 000. Julkis- ja yksityissektorin on arvioitu investoivan tulevaisuudessa alueelle liki miljardi euroa. Alueen rakentamisen on määrä alkaa 2018 ja valmistua 2020-luvun aikana.

− Hanke on viivästynyt. Taustalla on pitkät neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Se omisti alueella entisen asevarikon, Heikkinen kertoo.

Savilahden alueen rakentamisen valmistelu käynnistyi viime vuoden lopulla asevarikon huonokuntoisten rakennusten purkamisella ja puuston valmennuksella. Lähtökohtana on alueen turvallisuuden varmistaminen.

− Kaupungin panostus alueen yhdyskuntatekniikan rakentamiseen tulee olemaan kymmeniä miljoonia euroja. Esimerkiksi vaihtoehtoisia liikenneratkaisuja selvitellään yksityisautoilun vähentämiseksi.

Liikelaitos Mestar joutui

yrittäjäjärjestöjen hampaisiin

Vuodesta 2011 liikelaitoksena toiminut kuntatekniikan tuotantoyksikkö Mestar pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan. Erityisesti Kuopion Energialta sinne siirtynyt sähköverkkojen rakennusyksikkö rakentaa Pohjois-Savossa.

− Sen verran Mestar on ulkopuolisille töitä tehnyt, että paikallinen yrittäjäyhdistys on tehnyt tutkintapyynnön kilpailu- ja kuluttajavirastolle, Heikkinen sanoo.

Suomen Yrittäjät ja Savon Yrittäjät pyysivät viime marraskuussa, että KKV selvittää Kuopion kaupungin omistamista liikelaitoksista erityisesti Mestarin sekä liikelaitoskuntayhtymä Servican toimintaa. Niiden osalta yrittäjäjärjestöt katsovat, että toiminnan yhtiöittämisvelvoite on laiminlyöty. Mestar on osallistunut myös kaupungin järjestämiin tarjouskilpailuihin. Alueen yrittäjien mielestä liikelaitosten osallistuminen kaupungin hankintoihin vääristää helposti kilpailua.

Mestarin oman ilmoituksen mukaan sen toiminta markkinoilla on tällä hetkellä erittäin vähäistä, noin kolme prosenttia koko liikelaitoksen liikevaihdosta.

Imatralla takana

hullut investointivuodet

Lähes 28 000 asukkaan Imatran kaupungissa viime vuodet ovat olleet kiivasta rakentamisen aikaa. Neljä vuotta on investoitu kuntatekniikkaan selvästi tavanomaista enemmän. Elinkeinojen edistämiseksi on tehty Mansikkalan kaupallista keskustaa kolmella miljoonalla eurolla, ja Ukonniemen alueelle valmistui viime syksynä yhdistetty pesäpallo- ja ampumahiihtostadion yli kolmen miljoonan hankkeena.

Stadionin yhteyteen rakennettiin 3,3 kilometrin rullahiihtorata. Aiempina vuosina alueelle rakennettiin jäähalli ja jalkapallon suurhalli.

Ukonniemen alueella aloitti vuoden alussa yksityinen satamaoperaattori 25 vuoden sopimuksella. Kaupunki investoi alueelle noin 800 000 euroa. Vajaan kolmen vuoden aikana kaupunkiin on rakennettu muun muassa 11 kiertoliittymää.

− Kuntatekniikan investoinnit ovat olleet yli kymmenen miljoonaa euroa neljän vuoden ajan. Se on paljon tämän kokoiselle kaupungille. Tänä vuonna investointitaso putoaa vajaaseen kahdeksaan miljoonaan, Imatran kaupungininsinööri Lassi Nurmi kertoo.

Keskustaan on tulossa kaupalliseen hankkeeseen maanalaista pysäköintitilaa ja siinä yhteydessä saneerataan myös alueen katuverkkoa.

− Perusinfran osalta teimme viime vuonna laajan kuntoinventoinnin ja tavoitteena on nyt tarttua tosissaan korjausvelan taittamiseen. Toimenpideohjelma ja pitkän tähtäimen suunnitelma aluesaneerauksista on työn alla. Strategien linjaus omaisuuden hallinnasta laaditaan tämän vuoden aikana.

Kaupunki panostaa paluun

tekevään Imatranajoon

Tänä vuonna poikkeukselliset hankkeet vielä jatkuvat, sillä Imatranajo järjestetään kaupungin katuradalla elokuussa. Kaupunki tekee rataturvallisuusinvestointeja yhteensä noin 400 000 eurolla. Rata-alueella oiotaan muutamia mutkia ja korvataan kiinteitä liikenteenjakajia siirrettävillä betonirakenteilla. Myös turva-alueita raivataan.

− Yksi radan kaarre, legendaarinen ”navetanmutka”, muotoillaan uudelleen pysyvästi, jolloin liikenneturvallisuus paranee, Nurmi kertoo.

Imatranajo tekee paluun Vuoksen rannalle, kun Suomen IRRC-osakilpailu ajetaan 19.−21. elokuuta. Imatralla ajettiin moottoripyörillä kilpaa vuosien 1962−1986 välillä yhteensä 25 kertaa, parhaimmillaan jopa MM-statuksella. Vuoden 1986 jälkeen kilpailut siirtyivät Imatran kaduilta tarkoitukseen suunnitelluille moottoriradoille.

− Pystytämme tapahtumaan tilapäisiä vuokrattuja katsomoja, sillä paikalle odotetaan saapuvan yli 20 000 katsojaa. Joudumme myös tilapäisesti sulkemaan rajalle menevän radan ja tekemään muita tilapäisiä liikennejärjestelyjä, Nurmi sanoo.

Palvelutuotanto

yhtiöitettiin vuosi sitten

Marraskuussa 2014 Imatralla uudistettiin toimintatapoja. Rakennuttamisen hoitaa nyt kaupunkikonsernin omistama YH-Rakennuttaja Oy, ja Kiinteistö- ja aluepalvelut Oy hoitaa toimialan palvelutuotannon. Investoinnit valmistellaan hankesuunnitelmatasolle asti kaupungin organisaatiossa.

− Kokemukset ovat olleet hyviä. Koko toiminta on prosessiorganisaationa. Nyt ei ole tarkoitus ryhtyä suuriin muutoksiin, Lassi Nurmi sanoo.

Kiinteistö- ja aluepalvelut Oy:ssä käytiin yt-neuvottelut viime vuoden lopulla. Siinä yhteydessä jouduttiin myös irtisanomaan henkilöstöä, kun korjaamotoiminnoista päätettiin luopua. Yhtiön henkilöstömäärä on nyt runsaat 70.

− Yhtiö keskittyy vain kaupungin omaan palvelutuotantoon. Aluepalveluiden osalta se kattaa noin puolet kaupungin tarpeesta.

Kuntatekniikan toimintamenot ovat taloustilanteen ja pienenevän asukasluvun myötä hieman vähentyneet, mutta merkittäviä heikennyksiä ei ole tehty. Alueiden hoitoon käytetään noin neljä miljoonaa euroa vuodessa.

− Yhdyskuntarakenne Imatralla on pientalovaltainen mikä lisää alueiden hoidon kustannuspaineita, Nurmi muistuttaa.

Kerava panostaa liikenneväyliin

Keravalla kaikesta kuntatekniikan rakennuttamisesta vastaa Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos. Vesihuoltolaitos toimii sen sisällä taseyksikkönä. Vuoden suurin infrahanke on maantien 148 laajennus yhdessä ely-keskuksen kanssa. Keravan osuus hankkeen investointimenoista on tänä vuonna 1,6 miljoonaa euroa.

- Infran investointibudjetti on viisi miljoonaa ja siinä on jonkin verran kasvua viime vuodesta. Panostamme paljon myös katu­saneerauksiin ja uudelleenpäällystyksiin, tänä vuonna 650 000 euroa. Vesihuoltolaitos saneeraa Kalevan vesitornia 800 000 eurolla, Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen toimialajohtaja Kirsi Rontu kertoo.

Merkittävä tänä vuonna valmistuva hanke on logistiikka-alue Kerca, jonne kaupunki rakensi paljon infraa. Parhaillaan on käynnissä sopimusneuvotteluja alueen liiketonttien myynnistä.

Kuntatekniikan käyttömenot pysyvät viime vuoden tasolla, reilussa 13 miljoonassa eurossa. Summaan sisältyy vesihuoltolaitoksen käyttömenot.

− Pidämme omaisuudestamme huolta eikä käyttömenoja summittaisesti leikata, Rontu iloitsee.

Katujen korjausvelka on tarkoitus laskea lähiaikoina ja sen pohjalta laatia suunnitelma toimenpiteistä. Myös katuvalojen älykkään ohjauksen käyttöönotto esimerkiksi liikennemäärien mukaan säädettävän valaistuksen muodossa on harkinnassa.

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen organisaatiota muutettiin viime vuonna reippaasti ja muutos on tarkoitus viedä onnistuneesti loppuun tänä vuonna. Palvelualueita on kolme: kuntatekniikka, kiinteistöpalvelut sekä hallinto- ja tukipalvelut. Jälkimmäiseen kuuluvat myös siivous ja ruokapalvelut.

Raahe tutustuu talvihoidon alueurakkaan

Raahen kaupungissa kuluvan vuoden infrahankkeet ovat normaaleja asuntoalueiden ja teollisuusalueiden rakentamista. Uutena alueena alkaa Kaupunginmetsän teollisuusalueen laajennus.

− Poikkeuksellisen paljon on myös suunnittelukohteita, joilla varaudutaan ensi vuoden rakentamishankkeisiin, Raahen kaupungin kuntatekniikan päällikkö Paula Pihkanen kertoo.

Investointimenot ylittävät viimevuotisen 700 000 eurolla ja tänä vuonna kuntatekniikan investointeihin käytetään 2,7 miljoonaa euroa. Käyttömenot säilyvät jokseenkin viime vuoden tasolla

Raahessa on käynnissä kaupungin ensimmäinen talvikunnossapidon alueurakka. Kokemuksia odotetaan mielenkiinnolla.

− Kaupungin hallinnonuudistus on tulossa 2017 ja kuntatekniikan toiminnot ovat jäämässä Tekniseen palvelukeskukseen. Kehitämme koko ajan toimintaamme ja mielestäni olemme monella saralla selkeästi onnistuneetkin, Pihkanen sanoo.