LIIKUNTAPAIKAT
11 allasta odottavat yli 400 000 kävijää vuodessa
Espoon Leppävaaran uintikeskus valmistui
Vuonna 1969 valmistunut arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Leppävaaran uimahalli avattiin perusteellisesti korjattuna ja laajennettuna tammikuun alussa. Laajennusosa edustaa kahta kolmannesta hallin kokonaispinta-alasta. Maauimala ja muut liikuntapaikat ulkona avautuvat toukokuussa.
Teksti Paavo Taipale
Kuvat Seppo Haavisto
Leppävaaran uimahalliin ja maauimalaan odotetaan yhteensä yli 400 000 kävijää vuodessa ja se on merkittävä parannus pääkaupunkiseudun vesiliikuntapalveluihin. Lähes 41 miljoonan euron hanke oli Espoon historian suurin omaan taseeseen toteutettu talonrakennushanke.
Vanha uimahalli ei ollut suojeltu rakennus, mutta peruskorjauksessa pyrittiin siihen että rakennuksen luonne ja ilme ovat korjauksen lähtökohtana.
− Pyrimme suunnittelemaan varustelutason ja toimivuuden uudisrakentamisen tasolle, kuitenkin niin, että rakennuksen identiteetin kannalta tärkeitä piirteitä säilytettiin ja palautettiin, kertoo Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksessa hankkeen suunnitteluttamisesta vastannut senioriasiantuntija Mimma Haili.
Erityisesti allashallista avautuvat avarat näkymät lounaaseen haluttiin säilyttää ja toteuttaa vastaava näkymä myös uudisosassa.
− Myös paljaat betonipinnat on säilytetty, samoin puusomisteiden ja ovien värimaailma. Sen sijaan suuret mainokset on poistettu seiniltä.
Tärkeää oli myös parantaa tilojen esteettömyyttä. Uimahalliin ja maauimalaan oli päästävä samasta tasosta.
Vanhojen altaiden rakenteet korvattiin uusilla teräsaltailla. Teräsaltaiden käyttö on suhteellisen uutta Espoossa, sillä aiemmin niitä on käytetty vain Keski-Espoon uimahallissa.
Uimahallin akustointia parannettiin, sillä melu oli aiheuttanut paljon valituksia. Vanhassa hallissa akustointilevyt sijaitsevat katon ritilöiden takana kuten aiemminkin. Terapia-altaan ympäristössä on käytetty akustoivia kattolevyjä. Terapia-altaan ympärille on lisäksi suunniteltu verhot, jotka lisäävät akustoivaa vaikutusta. Hyppyallashallissa on puolestaan käytetty akustoivaa rappausta.
Alkuperäinen hallin arkkitehti Osmo Lappo oli mukana useissa suunnitteluohjauskokouksissa neuvonantajana kuten myös Kaupunginmuseo. Kaupunginmuseo määritteli omalta osaltaan säilyttämisen tason.
− Kaupunginmuseo oli hyvin tarkka sisätilojen muutosten suhteen. Oikeastaan mitään ei olisi saanut muuttaa, vaikka rakennus ei ole suojeltu. Meidän oli kuunneltava hyvin pitkälle museon näkemyksiä.
Suunnitteluvaiheessa jouduttiin sovittelemaan yhteen eri osapuolten näkemyksiä. Liikuntapalvelut olisi mieluummin purkanut vanhan hallin ja rakennuttanut kokonaan uuden.
− Olen varma, ettei purkulupaa olisi rakennusvalvonnasta saatu, Haili sanoo.
Kaupunkikuvaan eivät
sovi uimahypyt korkealta
Hyppyallas oli alun perin suunniteltu ulkotilaan ja sitä oli tarkoitus käyttää talviuintiin. Alueelle suunniteltiin myös hiihtoputkea, jonka asiakkaat olisivat voineet käyttää maauimalan ja hyppyallasosaston pukuhuoneita.
Hiihtoputkea ei kuitenkaan rakennettu. Sen sijaan hyppyallas päätettiin kattaa. Ongelmaksi muodostui rakennuksen kaupunkikuvallinen ilme, sillä rakennusvalvonnan mielestä kymmenen metrin hyppytason vaatima rakennuskorkeus ei olisi sopinut maisemaan. Niinpä Leppävaarassa on nyt vain yhden ja kolmen metrin ponnahduslaudat sekä kolmen ja viiden metrin hyppytasot. Hyppyaltaan kattaminen ei myöskään ollut mukana kustannusarviossa.
Maauimalan merkitys kokonaisuuden osana on merkittävä. Käyttäjämäärien ennustetaan kasvavan maauimalan aukioloaikana useaan tuhanteen päivässä.
− Pääkaupunkiseudulle saatiin nyt uusi odotettu maauimala. Maauimalan suunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen osuu harvojen kohdalle ja heillekin yleensä vain kerran elämässä, Mimma Haili sanoo.
Tavoitteena parempi
energiatehokkuus
Hallihankkeen energiatalouden suunnittelua ohjasivat Espoon kaupungin KETS-tavoitteet (kuntien energiatehokkuussopimus). Hallitiloissa käytetään nykyaikaisia lämmön talteenoton teknisiä ratkaisuja. Suunnittelun aikana oli tavoitteena synergia viereisen hiihtoputken lauhdevesien käyttämisestä allasvesien lämmittämiseksi. Hiihtoputki ei kuitenkaan saanut rakennuslupaa.
− Toistaiseksi uimahalleille ei aseteta energialuokkatavoitetta mutta Leppävaaran hallille asetimme suunnitteluvaiheessa tavoitteeksi C-luokan joka simuloinnissa saavutettiinkin, Haili kertoo.
Poistoilmasta otetaan lämpö talteen glykolikierrolla varustetussa lämmönvaihtimessa, ja se käytetään allastilojen lämmittämiseen. Suodattimet ovat itsepuhdistuvia, kun aiemmin ne oli harjattava käsin. Myös hyötysuhde on parantunut. Laitteiston kunnossapito on meneillään olevan takuuajan jälkeen oman organisaation vastuulla.
− Allasosastojen ilmanvaihto on toteutettu neljänä erillisenä järjestelmänä, koska veden lämpötilat eri altaissa vaihtelevat 27 asteesta 32:een. Ilman lämpötilan tulee kullakin osastolla olla pari astetta korkeampi, Leppävaaran uimahallin hallimestari Arto Järvinen kertoo.
Suihkuvesien lämmöntalteenottoa varten on oma järjestelmänsä, josta talteen saatu lämpö palautetaan lämpimän käyttöveden tuotantoon.
Ennen saneerausta vanhan hallin kaukolämmön kulutus oli noin 2300 MWh vuodessa. Peruskorjatun hallin lämmönkulutuksen arvioidaan olevan noin 3000 MWh vuodessa, mutta ominaiskulutuksen pitäisi pudota alle puoleen ja olla 56 MWh/m3. Sähköä uudessa hallissa arvioidaan kuluvan reilut 900 MWh vuodessa ja ominaiskulutuksen pysyvän jokseenkin entisellä tasolla 17 MWh/m3.
Vanhat vedenkäsittelyn
tilat riittävät
Uimahallin ja maauimalan vedenkäsittely-yksiköt ovat entisessä paikassa. Nykyisen kahdeksan altaan hallin ja kolmen altaan maauimalan laitteistot mahtuvat sinne, sillä vanhassa hallissa vedenkäsittelyn mitoitus oli väljä.
− Meillä olikin erittäin hyvälaatuinen vesi osittain tästä syystä, Arto Järvinen sanoo.
Neljä hiekkasuodatinta vanhasta järjestelmästä on säilytetty, muuten vedenkäsittelytekniikka ja ohjausautomatiikka on uusittu. Hallissa on yhteensä kuusi erillistä vesikiertoa eri altaille ja allasryhmille. Ulko- ja hyppyaltaiden vedenkäsittelyssä ei käytetä otsonointia, vaan niissä on kaksi monikerrossuodatinta. Saneeratun osan altaissa sekä terapia-, vauva- ja porealtaiden vedenkäsittelyyn kuuluu otsonointi.
Uusi lippujärjestelmä
kaikkiin uimahalleihin
Järvinen kertoo, että juuri ennen Leppävaaran hallin avaamista lippujärjestelmä muutettiin kaikissa Espoon halleissa niin, että lippu ladataan rannekkeeseen. Rannekkeeseen voi ladata monia eri tuotteita. Pukukoppien lukot vaihdettiin rannekkeella avattaviksi syksyn aikana.
Pukutilat ovat entisessä paikassa, mutta kaapit ovat pienempiä. Sekä miesten että naisten puolella on 250 pukukoppia. Lisäksi on ryhmäpukuhuoneita. Uudella puolella on lisää pukutilaa hyppyaltaita ja maauimalaa varten ja esimerkiksi joukkueitten käyttöön.
− Espoon kaikissa halleissa pyritään tarjoamaan asiakkaille samanlaisia ohjattuja vesiliikuntapalveluja. Allaskapasiteetti luonnollisesti vaikuttaa hieman siihen, miten eri halleissa toimitaan.
Allastiloissa ja altaissa on käytössä laaja kameravalvonta. Sisäaltailla on kolme valvojaa, ja maauimalaan valvojia tulee viisi.
− Ulkoalue on laaja, lasten allas on haastava kohde ja asiakkaita paljon, Järvinen perustelee valvojien tarvetta.
Mahdollisuudet tarjota palveluja erityisryhmille ovat parantuneet oleellisesti. Hallissa on hissit ja altailla sekä kiinteitä että liikuteltavia nostimia. Myös erityisryhmien pukuhuoneet parantavat tilannetta.
Arkiaamuisin hallia siivoaa kaupungin siivooja. Iltavuorossa ja yöllä puhtaudesta huolehtii yksityinen yritys. Pääosa siivoustyöstä tehdäänkin yöllä. Lipunmyyntiä ja kahviota pyörittää kilpailutettu yrittäjä.
− Myös uinninvalvonta on kilpailutettu, ja sitä hoitaa TG Klubben kaikissa Espoon halleissa. Aiemmin valvontaa hoiti uimaseura. Uuden tekniikan ja lisääntyneen allasmäärän vuoksi valvojien ja laitosmiesten työnjakoa on tarkistettu.
Leppävaaran uimahallin altaat ja vedenkäsittelyryhmät
Vedenkäsittelyryhmä 1:
■ Opetusallas, tilavuus 26m3, lämpötila 27 C, vesikierto 85 m3/h
■ 25 m allas, 8 rataa, tilavuus 840 m3, lämpötila 27 C, vesikierto 185 m3/h
Vedenkäsittelyryhmä 2:
■ Terapia-allas, tilavuus 216 m3, lämpötila 30 C-32 C, vesikierto 130 m3/h
■ Kahluuallas, tilavuus 4m3, lämpötila 30 C-32 C, vesikierto 18 m3/h
■ Poreallas 2, lämpötila 30-32 C, vesikierto 35 m3/h
■ Poreallas 1, lämpötila 30-32 C, vesikierto 35 m3/h
Vedenkäsittelyryhmä 3:
■ Hyppyallas 15x25 m, syvyys 5 m, 3 m ja 5 m hyppytelineet, 1 m ja 3 m ponnahduslaudat, tilavuus 2125 m3, lämpötila 27 C, vesikierto 343 m3/h
Vedenkäsittelyryhmä 4:
■ 50m ulkoallas, 10 rataa, tilavuus 2500 m3, lämpötila 27 C, vesikierto 556 m3/h
Vedenkäsittelyryhmä 5:
■ Monitoimiallas ulkona, 20x20 m, tilavuus 323 m3, lämpötila 30 C, vesikierto 180 m3/h
■ Kahluuallas, (ulkona) tilavuus 9 m3, lämpötila 30 C, vesikierto 23 m3/h
Vedenkäsittelyryhmä 6:
■ Kylmäallas 6,5m3, lämpötila 8 C, vesikierto 21 m3/h
Faktat
Leppävaaran uimahalli ja maauimala
■ Bruttoala 9 923 m2, kerrosala 6 685 m2 ja tilavuus 53 000 m3
■ Rakennuskustannukset vajaat 41 miljoonaa euroa
■ Kahdeksan sisäallasta ja kolme ulkoallasta
■ Ulkoalueella 3-ratainen vesiliukumäki, 2 rantalentopallokenttää, katukoriskenttä ja leikkialue
■ Kuntosali ja kahvio
■ Asiakaspaikkoja noin 1 900 kpl
■ Neljä saunaa ja kaksi höyrysaunaa
■ Suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Espoon Tilakeskus-liikelaitos
■ Pääurakoitsija Hartela Oy
■ Tilaaja Espoon kaupungin Liikuntapalvelut
■ Hallin ja maauimalan arkkitehtuurin pääsuunnittelija Lars Ollonqvist (rakennus- vaiheessa Eero Mustonen), Pöyry Architects Oy
■ Rakenne- ja pohjarakennussuunnittelu Ramboll
■ LVIA-suunnittelu Arkins Oy
■ Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Lausamo Oy
■ Kustannussuunnittelu Rakennuttajapalvelu Arto Palo
■ Vedenkäsittelyn suunnittelu Arkins Oy
■ Palotekninen suunnittelu KK-Palokonsultit Oy
Erikoishankkeissa osapuolten yhteinen näkemys tärkeää
■ Rakentamispäätöksen aikaan Leppävaaran uimahallin kustannusarvio oli 24 miljoonaa euroa, mutta hanke kasvoi vuosien varrella. Muun muassa alun perin ulkotilaksi ja talviuintikäyttöön suunniteltu hyppyallas päätettiin myöhemmin kattaa. Päivitetty kustannusarvio, joka myös piti, oli vajaat 41 miljoonaa euroa.
− Hankkeita valmistellaan pitkään ja tarpeet muuttuvat. Laajuus usein kasvaa valmistelun aikana. Rakentamispäätöksen aikana asetetuissa tavoitteissa pysyttiin eikä saneerauksessa tullut vastaan ikäviä yllätyksiä, investointipäällikkö Pekka Eurasto Espoon tilakeskuksesta sanoo.
Urakkamuotona oli jaettu urakka. Euraston mielestä se oli tässä hankkeessa onnistunut toteutustapa.
− Olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Jaettu urakka on hyvin selkeä ja markkinoilla tuttu toteutusmuoto. Pääurakoitsijana oli Hartela Oy.
Uimahalli on aina erikoishanke, ja tähän vanhan osan peruskorjaus toi lisähaastetta. Aikataulussa kuitenkin pysyttiin.
− Mitään isompia häiriöitä ei rakentamisaikana tullut, vaikka jotakin yllätyksiä aina tulee. Yhteistyö eri osapuolten kesken oli hyvää, Eurasto sanoo.
Eurasto toivoo, että tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa tarpeista ja hankekoosta muodostetaan tilaajan ja käyttäjän kanssa yhteinen näkemys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
− Tilaajan lähtötiedoissa ja suunnitelmien valmiusasteessa on myös lähes aina parannettavaa. Riittävän ajan varaaminen niin suunnitteluun kuin rakentamiseen on vaativissa erityishankkeissa tärkeää.
Faktat
Leppävaaran uimahalli ja maauimala
■ Bruttoala 9 923 m2, kerrosala 6 685 m2 ja tilavuus 53 000 m3
■ Rakennuskustannukset vajaat 41 miljoonaa euroa
■ Kahdeksan sisäallasta ja kolme ulkoallasta
■ Ulkoalueella 3-ratainen vesiliukumäki, 2 rantalentopallokenttää, katukoriskenttä ja leikkialue
■ Kuntosali ja kahvio
■ Asiakaspaikkoja noin 1 900 kpl
■ Neljä saunaa ja kaksi höyrysaunaa
■ Suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen Espoon Tilakeskus-liikelaitos
■ Pääurakoitsija Hartela Oy
■ Tilaaja Espoon kaupungin Liikuntapalvelut
■ Hallin ja maauimalan arkkitehtuurin pääsuunnittelija Lars Ollonqvist (rakennus- vaiheessa Eero Mustonen), Pöyry Architects Oy
■ Rakenne- ja pohjarakennussuunnittelu Ramboll
■ LVIA-suunnittelu Arkins Oy
■ Sähkösuunnittelu Insinööritoimisto Lausamo Oy
■ Kustannussuunnittelu Rakennuttajapalvelu Arto Palo
■ Vedenkäsittelyn suunnittelu Arkins Oy
■ Palotekninen suunnittelu KK-Palokonsultit Oy
Erikoishankkeissa osapuolten yhteinen näkemys tärkeää
■ Rakentamispäätöksen aikaan Leppävaaran uimahallin kustannusarvio oli 24 miljoonaa euroa, mutta hanke kasvoi vuosien varrella. Muun muassa alun perin ulkotilaksi ja talviuintikäyttöön suunniteltu hyppyallas päätettiin myöhemmin kattaa. Päivitetty kustannusarvio, joka myös piti, oli vajaat 41 miljoonaa euroa.
− Hankkeita valmistellaan pitkään ja tarpeet muuttuvat. Laajuus usein kasvaa valmistelun aikana. Rakentamispäätöksen aikana asetetuissa tavoitteissa pysyttiin eikä saneerauksessa tullut vastaan ikäviä yllätyksiä, investointipäällikkö Pekka Eurasto Espoon tilakeskuksesta sanoo.
Urakkamuotona oli jaettu urakka. Euraston mielestä se oli tässä hankkeessa onnistunut toteutustapa.
− Olemme hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Jaettu urakka on hyvin selkeä ja markkinoilla tuttu toteutusmuoto. Pääurakoitsijana oli Hartela Oy.
Uimahalli on aina erikoishanke, ja tähän vanhan osan peruskorjaus toi lisähaastetta. Aikataulussa kuitenkin pysyttiin.
− Mitään isompia häiriöitä ei rakentamisaikana tullut, vaikka jotakin yllätyksiä aina tulee. Yhteistyö eri osapuolten kesken oli hyvää, Eurasto sanoo.
Eurasto toivoo, että tulevaisuudessa vastaavanlaisissa hankkeissa tarpeista ja hankekoosta muodostetaan tilaajan ja käyttäjän kanssa yhteinen näkemys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
− Tilaajan lähtötiedoissa ja suunnitelmien valmiusasteessa on myös lähes aina parannettavaa. Riittävän ajan varaaminen niin suunnitteluun kuin rakentamiseen on vaativissa erityishankkeissa tärkeää.