Kun Jyväskylässä ryhdyttiin tekemään uutta yleiskaavaa neljä vuotta sitten, haettiin tekniikkaa, joka soveltuu hyvin yleispiirteisyyteen ja alueiden kehityksen seurantaan. Ruudut sopivat siihen hyvin, kertoo Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi.

– Samalla haluttiin irrottautua aluevarauksista ja tarkoista rajoista, jotka helpolla herättävät kaupunkilaisissa ja maanomistajissa kysymyksiä, miksi jokin viiva on jossain tietyssä paikassa. Niitä tarkennetaan asemakaavoja tehtäessä.

Ruututekniikka hämärtää erilaisten alueiden rajoja puoli kilometriä tai enemmänkin. Rossi toivoo sen vähentävän kiistoja, jotka koskevat tarkkoja aluerajauksia.

Jyväskylässä saatiin idea ruuduista Östersundomista, jossa on tekeillä Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteinen yleiskaava uudelle kaupunginosalle.

– Olemme koko ajan seuranneet, miten muualla on tehty yleiskaavoja. Kokeilimme monia ruutukokoja, mutta valitsimme yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän, YKR -järjestelmän ruutujaon, 250 m x 250 m, jota käytetään myös maakuntakaavassa. Näin voimme hyödyntää paikkatietoa tehokkaasti.

Koko sopii Rossin mukaan hyvin kuntien yhdistymisen seurauksena kasvaneeseen Jyväskylään, jossa on paljon maaseutua ja kyliä.

Vierekkäiset

ruudut keskustelevat

Östersundomin yleiskaavan ruutuihin perustuva esitystapa oli kaavoitushankkeen nyt eläkkeelle jääneen projektipäällikön Matti Visannin idea. Myös sillä haluttiin korostaa suurpiirteisyyttä ja välttää maanomistajien liiallisella tarkkuudella tekemiä tulkintoja. Parhaaksi ruutujen kooksi valikoitui 100 m x 100 m.

Östersundomia suunnitellaan Helsingin, Sipoon ja Vantaan alueella. Yleiskaavaehdotus on nähtävillä tämän vuoden alussa.

Myös Helsingin yleiskaavaluonnos on aikaisempaa strategisempi, mitä korostetaan pikselitarkastelulla.

– Hehtaarin kokoisten ruutujen avulla kuvataan alueen pääkäyttötarkoitusta ja asuntorakentamisen volyymia. Näin asemakaavan tekemiseen jää tarpeeksi pelivaraa, kertoo yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

100 x 100 metriä -pikseleiden avulla voidaan antaa riittävästi informaatiota. Jos ne olisivat suurempia, esimerkiksi vihersormet eivät enää kaikkialla näkyisi yleiskaavakartassa, vaikka ne säilyvät todellisuudessa.

Piimiehen mukaan viereiset ruudut voivat saada ominaisuuksia toisiltaan.

– Loppujen lopuksi asemakaavoittaja päättää, mikä on sellainen asia, jota erilaisten pikseleiden raja-alueella tulee viedä eteenpäin.

Rajoja ja

oikeusvaikutteisuutta

Yleiskaavan muusta aineistosta poiketen Jyväskylässä rajattiin muun muassa luonnonsuojelu- ja kulttuuriperintökohteet teemakartoilla tarkasti.

– Emme halua, että esimerkiksi luontoalueita nakerretaan. Rajaus ei kuitenkaan estä laajojen virkistysalueiden metsätalouskäyttöä, Rossi kertoo.

Jyväskylässä uusi yleiskaava tulee olemaan ensimmäisen kerran oikeusvaikutteinen. Samalla paljon alueita tulee niin ikään ensimmäisen kerran yleiskaavan piiriin. Myös kaikki teemakartat ovat oikeusvaikutteisia.

Natura- ja muut luonnonsuojelualueet ovat synnyttäneet paljon keskustelua Östersundomin kaavoituksessa.

– Suojelualueet on nyt rajattu tarkasti viivalla niiden rajoja noudattaen. Kaavoituksen ongelmaksi on muodostunut lähinnä se, että Natura-päätöksessä esitetyt suojeltavat lintulajit pesivät suurelta osin Natura-alueiden ulkopuolella, toteaa Östersundom-projektissa pitkään mukana ollut arkkitehti Sakari Pulkkinen, joka työskentelee maankäytön suunnittelussa.

Myös Helsingin yleiskaavaluonnosta täydentää joukko teemakarttoja, joissa annetaan lisäinformaatiota. Ne eivät kuitenkaan ole oikeusvaikutteisia yleiskaavakartan ja määräystekstien tapaan.

– Kaavakartan oikeusvaikutteisten määräysten mukaan kuitenkin esimerkiksi teemakarttoihin merkityt suojelualueet tulee ottaa huomioon. Näiden osalta teemme tiivistä yhteistyötä esimerkiksi ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon kanssa, Piimies kertoo.

– Moni asia, josta päätetään muualla, voi muuttua yleiskaavan voimassaolon aikana. Siksikään tarkat rajat ja määritykset eivät ole tarkoituksenmukaisia, hän arvioi.

Luonnonsuojeluasiantuntija­ Keijo Savola Suomen luonnonsuojeluliitosta sen sijaan näkee ruutujen hämärtävän viheralueiden rajoja ja saattavan lisätä muun muassa ekologisten yhteyksien nakertamista.

Siksi hän pitää tärkeä, että erilaiset luonnonsuojelualueet merkitään jo yleiskaavassa tarkoilla rajoilla ja luontoarvoja tarkentavien teemakarttojen tulisi olla Jyväskylän tapaan oikeusvaikutteisia.

Asumisesta ei häiriötä

harmaissa ruuduissa

Östersundomin yleiskaavaa luonnosteltiin aluksi yhdellä punaisella ja vihreällä ruutuvärillä. Uudenmaan ely-keskus piti sitä liian epätarkkana perinteisiin merkintätapoihin verrattuna.

– Projektin tarkoituksena oli käyttää varsin suppeaa väripalettia kuvaamaan sekoitettua kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa asuntojen, palvelujen, työpaikkojen ja kaupan rakennusten rinnakkaisuutta kaupunkirakenteessa. Yleiskaavaehdotuksessa on nyt siirrytty astetta tarkempaan merkintätapaan lähinnä viheralueiden ja keskustatoimintojen osalta, Pulkkinen selvittää.

Uusi tumman punainen merkintä tarkoittaa Helsingissä kantakaupunkia, joka leviää nykyisen ydinkeskustan ulkopuolelle. Sitä kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena alueena, joka pitää sisällään myös puistot, virkistyksen ja kulttuurin.

Vanhojen työpaikka-alueiden harmaat ruudut Helsingin yleiskaavaluonnoksessa ovat sen sijaan yksiselitteisempiä. Kaupunki haluaa säilyttää edelleen mahdollisuuksia tuotannolliselle toiminnalle sekä toimistojen keskittymille alueellaan.

– Ihanne olisi työpaikkojen ja asumisen sekoittaminen, mutta se ei ole aina mahdollista. On paljon toimintaa, joka ei logistiikkansa tai tuotannon luonteen vuoksi voi sijoittua asuntorakentamisen viereen. Yrittäjät pelkäävät asukkaiden valituksia esimerkiksi liikenteestä. Työpaikka-alueiden sijoittuminen lähelle asumista kuitenkin lyhentää työmatkoja ja on siten ekologista.

Jyväskylässä maaseudun maankäytön ohjaukseen on luotu kaupunkimaisista keskuksista ja taajamarakenteista poikkeavat omat ruutumerkinnät määräyksineen.

– Mihinkään alueen ruutuihin ei ole merkitty asumistiheyksiä. Sitä ei pidetty tämän kaavan tarkoitukseen nähden tarpeellisena, joten siitä ei tehty erityisiä tutkimuksia tai analyysejäkään, Rossi sanoo.

Pikseleitä voi

pian klikata?

– Ruuduista ei ole toistaiseksi tullut kielteistä palautetta kaavaprosessin aikana. Näyttää siltä, että eri tahojen on ollut helppoa ymmärtää niitä, Pulkkinen kertoo Östersundomista.

Sama on havaittu muuallakin. Helsinki on julkaissut yleiskaavan verkkosivuilla opastusvideon sen lukemiseen. Helsingissä yleiskaava on tarkoitus avata asukkaille niin, että he voivat klikkaamalla sähköisen kartan pikseleitä nähdä muun muassa maankäyttötarkasteluja ja havainnemateriaalia, jotka ovat auttaneet asuinrakentamisen mitoituksessa.

Jyväskylä on puolestaan lanseerannut ”retorisen yleiskaavan”.

– Se tarkoittaa huomion kiinnittämistä siihen, että kaavassa tehtävistä valinnoista puhutaan mahdollisimman ymmärrettävällä kielellä. Kaavaa ja ruutuja tarkentavat määräykset ovat usein ammattislangia, Leena Rossi kertoo.

Jyväskylän yleiskaavaehdotuksesta tuli yhdeksän valitusta määräpäivään mennessä viime vuoden lopussa. Yksi valitus kohdistuu yllättäen ruututekniikkaan, koska ruudut eivät ratkaise erästä yksityistä rakennuskiistaa. ▼