UUTISET
Kuntatekniikka tilattavissa myös digilehtenä
Kädessäsi oleva ulkoasultaan uudistunut Kuntatekniikka on nyt tilattavissa myös digilehtenä, joko yhdessä painetun Kuntatekniikan kanssa tai erikseen. Se on toteutettu responsiiviselle sisältöalustalle ja toimii myös mobiililaitteissa.
Samalla kaikki kustantajan hallussa olevat Kuntatekniikka-lehden numeroiden pdf-versiot vuodesta 2008 alkaen siirtyvät maksumuurin taakse. Myös verkkosivuilla jatkossa osittain julkaistavaa painetun Kuntatekniikka-lehden aineistoa pääsee käyttämään vain digilehden tilaajatunnuksilla.
Digilehteä ja lehtiarkistoa pääsee lukemaan klikkaamalla lehden kansikuvaa kuntatekniikka.fi-verkkosivulla ja syöttämällä painetun lehden osoitekentässä olevan viisinumeroisen tilaajanumeron ja oman sähköpostiosoitteen rekisteröitymistietoihin. Samalla luodaan oma salasana palveluun kirjautumiseksi jatkossa. Salasanan luominen onnistuu vain, mikäli digilehden tilaus on voimassa. Yhteistyöjärjestöjemme SKTY:n, KPM:n ja UKTY:n jäsenetutilauksiin sisältyy toistaiseksi myös digilehti.
Yhdellä tilausnumerolla voi rekisteröityä digilehden lukijaksi vain yhdestä sähköpostiosoitteesta. Tilaajanumerorekisteröinti on tehtävä ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa jokaisella eri päätelaitteella erikseen.
Digilehti on luettavissa jo päivää ennen painetun lehden ilmestymistä. Paperilehden tilaajat voivat tilata digilehden vuoden numerot edulliseen 10 euron (+ alv 24 %) lisähintaan. Pelkän digilehden kestotilaushinta on 63 euroa (+ alv 24 %) / vuosi.
MML: Korkeusulottuvuus kiinteistöille
vuonna 2017
Maanmittauslaitos ehdottaa muutoksia lainsäädäntöön keskusta-alueiden rakennuskompleksien hallinnoinnin helpottamiseksi. Tavoitteena on, että vuonna 2017 esimerkiksi kauppakeskus voisi koostua maanpinnan ylä- ja alapuolella olevista erillisistä kiinteistöistä.
Maanmittauslaitos tavoittelee muutoksella paremmin todellisuutta kuvaavia kiinteistöjä ja niiden omistustietoja. Myös kiinteistöverotuksen kohdentaminen tehostuisi.
Maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos ovat selvittäneet kolmiulotteista kiinteistönmuodostamista vuodesta 2006 alkaen. Maanmittauslaitos on luovuttanut selvitysraportin maa- ja metsätalousministeriölle, joka jatkaa tarpeellisten lakimuutosten valmistelua.
Tahkolle lisää asuntoja ja mökkipaikkoja
Kuopion kaupunki on hankkimassa omistukseensa Kuopion kaupungissa, Nilsiän Tahkolla sijaitsevan, yhteensä noin 43,5 hehtaarin suuruisen määräalan. Kyseessä on suurin Tahkon alueella tehdyistä maakaupoista, kun tarkastellaan muodostettavien lomarakennusten ja pysyvään rakentamiseen tarkoitettujen rakennuspaikkojen määrää.
- Ostettavan maan merkitys on suuri. Kyseessä on viimeinen iso asemakaavoittamattoman maan kauppa Tahkon keskustan läheisyydessä, kertoo maankäyttöinsinööri Heikki Hatakka.
Maakauppa on jatkumoa kahden vuoden aikana Kuopion kaupungin Tahkolla ottamille askelille, joilla on luotu edellytyksiä toisaalta majoituskapasiteetin mutta myös yritystoiminnan kasvulle.
Alueen yleiskaava oli kaupunginvaltuuston käsittelyssä helmikuun alussa. Maakauppa ajoittuu hyvin laadittavana olevan Tahkon keskustan osayleiskaavan kanssa.
Ostettavalle alueelle – osana omaa uutta aluekokonaisuutta tai olemassa olevan rakenteen reunaan täydentäen – voidaan sijoittaa noin 40 lomarakennuspaikkaa.
- Matkailualue täydentyy lähietäisyydelle Tahkon keskustasta mutta sopivasti omaan rauhaan, mantereelle rakennettavan ja olemassa olevaa täydentävän virkistysverkoston äärelle, valottaa kaavoitusarkkitehti Heli Laurinen.
Maastollisesti parhaille paikoille sijoittuvat noin 30 vakituisena asuntona pidettävää rakennuspaikkaa, joista osa kauniiden vesistönäkymien suuntaan Syvärille. Asuinalue on osa omaa uutta aluekokonaisuutta. Rakennuspaikoista osalle on alustavasti ajateltu sijoitettavan paritaloja tai vastaavia.
Asemakaavan laatiminen on tarkoitus käynnistää alueella mahdollisesti jo vuonna 2016.
Lupakäsittely sujuvammaksi ympäristönsuojelulaissa
Ympäristönsuojelulain uudistuksen kolmas vaihe alkaa. Siinä selvitetään lupakäsittelyn käytäntöjen edelleen sujuvoittamista ja luvanvaraisuuskynnysten laajempaa nostamista. Lisäksi tarkastellaan edellytyksiä säätää nyt lupamääräyksissä ratkaistavista asioista toimialakohtaisissa valtioneuvoston asetuksissa. Samoin selvitetään lupamenettelyjen korvaamista toimintojen rekisteröintimenettelyllä. Se on yksinkertainen kirjaamismenettely ilman siihen liittyvää päätöksentekoa ja on näin ollen nopeampi.
Myös lupaviranomaisten eli aluehallintovirastojen ja kunnan ympäristösuojeluviranomaisten toimivallanjakoa sekä eri toimialojen ympäristönsuojelua koskevaa ohjeistusta uudistetaan. Erikseen selvitetään lupa- ja arviointimenettelyjen päällekkäisyyksien karsimista.
Tavoitteena on edelleen sujuvoittaa lupakäytäntöjä muun muassa karsimalla päällekkäisyyksiä ja ottamalla käyttöön yksinkertaisempia menettelyjä.
- Suomella ei ole varaa hitaisiin ja jäykkiin lupaprosesseihin ja ylimääräiseen byrokratiaan. Uudistamalla ympäristönsuojelulakia huolehdimme sekä ympäristönsuojelun korkeasta tasosta että toimivasta ja selkeästä luvituksesta ja lainsäädännöstä, ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., sanoo.
Vuoden Betonirakenne 2014 on Heka Länsisatamankatu 23 Helsingissä
Heka Länsisatamankatu 23 Helsingissä palkittiin vuoden 2014 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Pitsimäinen ja raikas asuinkerrostalo torneineen on Jätkäsaaren maisemassa näyttävä maamerkki, joka yhdistää näkymäakselin Helsingin keskustaan asti. Osaavalla betonin käytöllä ja kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä on saatu aikaan rakennusteknisesti onnistunut ja ilmeikäs arkkitehtoninen kokonaisuus.
Betonia on käytetty Länsisatamankatu 23:ssa monipuolisesti. Materiaalin mahdollisuudet tulevat esiin erityisesti julkisivuissa. Kymmenkerroksisen torniosan ja asuntojen huoneiston levyinen parvekeseinä on valmistettu pitsimäisesti kuitubetonista. Pitsielementit sijaitsevat pääosin parvekkeiden edessä kylmänä rakenteena. Läpihengittävät seinämät luovat asuntoihin muuntuvaa valon ja varjon leikkiä.
Pitsijulkisivujen lisäksi betonielementtitalon sandwich-ulkoseinät ovat kiinnostavat. Valkobetonisissa julkisivuissa on kolmenlaista muottipintaa: graafista betonia, hiekkapuhallettua ja hiottua pintaa.
Talon sisätiloissa betoni tulee esiin maalatuissa seinäpinnoissa sekä portaissa. Pyöreän ruiskubetonointimenetelmällä valmistetun betonipilarin sisäosaa on käytetty tekniikkakuiluna. Sisäänkäyntien porrastunnistekirjaimet on toteutettu syvennettyinä betonielementteihin.
Länsisatamankatu 23:n toteutus perustuu Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:n syksyllä 2009 järjestämään arkkitehtuurikutsukilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy ehdotuksellaan LightHouse.
Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin rakennuttajana Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT, arkkitehtisuunnittelusta Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy, rakennesuunnittelusta Insinööritoimisto Jonecon Oy, pääurakoitsijana NCC Rakennus Oy, betonielementtitoimittajana Ämmän Betoni Oy sekä kuitubetonielementtien valmistajana Rieder Smart Elements GmbH ja Seroc Oy.
Vuoden Betonirakenne 2014 -kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry ja sen tuomariston puheenjohtajana toimi Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Esa Konsti.
Kaukolämmön tuotannosta jo kolmannes hiilineutraalia
Puun ja muiden biopolttoaineiden osuus kaukolämmön energialähteinä kasvoi yhdeksän prosenttia vuonna 2014. Energiateollisuus ry:n (ET) laskelmien mukaan puun, puutähteen ja muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuus kasvoi 31 prosenttiin. Kun mukaan lasketaan teollisuuden sekundaarilämmön käyttö, hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osuus nousi jo 33 prosenttiin.
Kotimaisten polttoaineiden osuus ylitti nyt ensi kertaa 50 prosentin osuuden. Jätteet ovat kaukolämmön tuotantopaletissa yksi merkittävä kasvava lisäenergianlähde, jolla fossiilisten polttoaineiden käyttöä on voitu vähentää.
Vuonna 2014 käynnistyi Vantaan jätevoimalaitos. Muita suuria yhdyskuntajätettä hyödyntäviä kaukolämpöjärjestelmiä on Lahdessa, Oulussa, Vaasassa, Kotkassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Jätteiden osuus kaukolämmön polttoaineista oli viime vuonna jo lähes kuusi prosenttia.
Lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntötyö käyntiin
Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016.
Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla.
Vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia.
Hankkeessa valmistellaan lainsäädäntö ja ohjeet, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Valmistelussa hyödynnetään uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevan RES-direktiivin toimeenpanemiseksi tehtyä työtä ja kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB-hankkeen tuloksia.
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Hankkeeseen kuuluu myös seurantaryhmä ja neljä hankeryhmää. Sidosryhmät ovat laajasti edustettuina valmistelutyössä.
Lahden Hennalan historiallisia rakennuksia myyntiin
Lahdessa sijaitseva Hennalan varuskunta-alue on tyhjentynyt sotilaista osana puolustusvoimauudistusta. Tulevaisuuden Hennala on puistomainen asunto- ja työpaikka-alue, jonka vanhat kasarmit henkivät alueen historiaa. Hennalaa suunnittelevat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöt, Lahden kaupunki ja Lahden seudun kehitys Ladec. Alueen ensimmäinen asemakaavamuutos on valmisteilla ja alue kaavoitetaan vaiheittain uuteen käyttöön.
Senaatti-kiinteistöt aloitti tammikuun lopulla alueen rakennusten myynnin. Hennalassa on yhteensä 51 myyntiin tulevaa rakennusta, joille etsitään uutta käyttötarkoitusta ja uusia omistajia. Alueen erikoisuutena on kolmisenkymmentä Venäjän vallan aikaista punatiilirakennusta.
Alueen pienemmät rakennukset on tarkoitus myydä suoraan sellaisenaan uusien omistajien kehitettäviksi. Kasarmeille ja muille suuremmille rakennuksille Senaatti-kiinteistöt hakee myöhemmin tänä vuonna yhteistyökumppaneita, joiden kanssa rakennuksille kehitetään uusia käyttötarkoituksia.
Kaikki kohteet myydään Senaatti-kiinteistöjen toimintatavan mukaisesti julkisella tarjouskilpailulla.
Palotarkastus.fi - palvelu on avattu
Palvelun avulla voit selvittää mikä on omakotitalosi, kesämökkisi, taloyhtiösi tai muun kiinteistön paloturvallisuuden tila. Tarkastus suoritetaan verkkopohjaisen työkalun ohjaamana ja opastamana. Palvelu on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla tai tietokoneella.
Suoritetusta tarkastuksesta käyttäjä saa tarkastuspöytäkirjan. Pöytäkirjasta selviää lakisääteisten osa-alueiden turvallisuustaso ja mahdolliset turvallisuuspuutteet sekä kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Raportin voi liittää esimerkiksi osaksi omakotitalon huoltokirjaa, jolloin se toimii luotettavuuden tuojana vaikkapa talon myyntitilanteessa.
Palvelu on maksuton kuluttajille, ja on käytettävissä osoitteessa www.palotarkastus.fi.
Palvelun tarjoajana on turvallisuusalan asiantuntijayritys Safetum Oy. Palvelun avulla yritys haluaa saada ihmiset perehtymään ja huolehtimaan paremmin kotinsa arkisista paloturvallisuusasioista.
Helsingin valtuusto hyväksyi keskustakirjaston
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuun lopulla keskustakirjaston hankesuunnitelman äänin 75 - 8. Päätös sisältää luvan rakentamisen aloittamiseen. Tämän jälkeen keskustakirjastoa koskevat päätökset ovat normaalia toimeenpanoa ja ne tehdään alemmilla tasoilla.
Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella. Rakennuksen kustannukset ovat 96 miljoonaa euroa ja hankkeen kokonaishinta 98 miljoonaa euroa.
Keskustakirjastosta suunnitellaan kansalaistila, joka on digitaalisen tiedon ja monipuolisen tekemisen keskus. Palvelujen ja toimintojen suunnittelua jatketaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt kuluvan vuoden syksyllä. Kirjaston on määrä valmistua syksyllä 2018.
Munkkiniemen raitioliikenne täytti sata vuotta
Lauantaina 24.1.2015 juhlittiin Helsingin Munkkiniemen raitiotien satavuotispäivää. Säännöllinen raitioliikenne Erottajan ja Munkkiniemen välillä alkoi 26.1.1915. Merkkipäivän kunniaksi alkuperäistä Erottajan ja Munkkiniemen välistä reittiä kulki kunnostettu vuoden 1955 ratikka linjanumerosta 100V. Juhlavaunun kyydin tarjosivat HKL sekä Munkkiniemen alueen asukasyhdistys Munkinseutu ry.
Munkkiniemen raitioliikenne sai alkunsa yksityisenä ratana. Munkkiniemestä maata ostanut M.G. Stenius Oy rakennutti raitiotien kulkuyhteydeksi uuden huvilakaupungin ja Helsingin välille. Vaunuissa oli aluksi hiljaista – sata vuotta sitten vaunut kuljettivat yhden päivän aikana saman verran matkustajia kuin tänään mahtuu yhteen ainoaan ruuhkaratikkaan.
Keskustan päätepysäkki oli Erottajalla, mistä M-linjan vaunut lähtivät Munkkiniemeen ja H-linjan vaunut Haagaan. Munkkiniemi liitettiin Helsinkiin vuonna 1946, ja vuonna 1951 vanhasta M-tunnuksesta luovuttiin. Siitä lähtien Munkkiniemeen on kulkenut tuttu nelonen. Tänä päivänä nelosen ratikka kuljettaa päivittäin 26 000 matkustajaa.
Jyväskylän Kankaalle prosenttikulttuuria miljoonilla
Kankaan alueella Jyväskylässä otetaan käyttöön prosenttikulttuuri, joka merkitsee tulevina vuosina miljoonien eurojen käyttämistä kulttuurihankintoihin. Entisen paperitehtaan alueelle nousevan kaupunginosan tonttimyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista noin prosentti ohjataan kulttuuriin.
Prosenttikulttuurin käyttöönotto on ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä. Sen toivotaan edistävän paikallisten taiteilijoiden työllistymistä ja lisää taiteen saavutettavuutta.
- Kulttuurilla on ollut merkittävä rooli Kankaan kehittämisessä ja vahvana se tulee myös pysymään. Prosenttikulttuurin myötä kulttuurin ja taiteen merkitys syvenee entisestään ja on enemmänkin kudottu sisään Kankaaseen, eikä niin, että se olisi jokin erillinen osio, toteaa Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.
Ensimmäinen Kankaalle hankittava taideteos on Tommi Toijan tekemä veistos. Kankaan asuinrakentaminen alkaa keväällä.
Laukaan rakennusvalvonnan toimet ennen maneesiturmaa syyttäjän harkittavaksi
Kahden vuoden takaista Laukaan maneesiturmaa tutkinut poliisi haluaa syyttäjän harkitsevan, onko Laukaan kunnan rakennusvalvontaa syytä epäillä rikoksesta, kun tieto hallin vaarallisuudesta ei ollut kulkenut ratsastuskouluyrittäjälle. Lumikuorman alla sortunut rakennus aiheutti yhden hengen kuoleman.
Onnettomuustutkintakeskus oli vuonna 2010 antanut kyseisen hallityypin rakenteiden turvallisuuspuutteita koskevan uhkailmoituksen. Uhkailmoitus välittyi poliisin esitutkinnan perusteella Laukaan kunnan rakennusvalvontaan, mutta ei sieltä enää yrittäjälle.
Hallin suunnittelussa on todettu tehdyn suunnitteluvirheitä, mutta koska hallin suunnittelija on kuollut, niin esitutkinta on tältä osin lopetettu. Virheitä oli tapahtunut myös pystytyksen yhteydessä, mutta rakennusvalvonnan toimet ovat ainoat, jotka asiassa etenevät syyttäjälle asti.
VTT:n arvion mukaan selvin epäkohta on ollut liitosten suunnittelussa. Näiden epäkohtien on katsottu olevan niin suuria, että kaikkien vastaavanlaisten hallien tulisi olla käyttökiellossa ja ne tulisi purkaa välittömästi. Kolminivelkehän kriittisimmät liitokset voivat kestää enintään kuorman 80-90 kg/m2, joka on noin puolet mitoituskuormasta 180 kg/m2. Onnettomuuden aikaan maastossa mitattu lumikuorma oli 60-130 kg/m2.
Mobiilikunta Jyväskylä laajeni häiriöviestintään
Älypuhelinsovellus Mobiilikunta Jyväskylä on palvellut käyttäjiä parin vuoden ajan. Käyttäjille maksuton sovellus täydentyi vuoden alusta uudella palvelulla ja kertoo nyt myös häiriöistä Jyväskylän kaupungin palveluissa.
Jo aiemmin sovelluksesta ovat löytyneet kaupungin uutiset, tapahtumat, käytetyimmät yhteistiedot paikkatietoineen ja sää. Palvelun kautta on myös voinut ilmoittaa kaupungille vikatilanteesta tai antaa palautetta kuvan ja paikkatiedon kera.
Häiriöviesteissä kerrotaan ja ohjeistetaan erityyppisistä häiriöistä Jyväskylän kaupungin palveluissa, esimerkiksi uhkatilanteista, liikennehäiriöistä tai kaupungin palvelujen puhelin- tai tietoverkon katkoksista. Viestin mukana voidaan välittää myös paikkatietoja tai www-osoite lisätiedoille. Käyttäjä saa halutessaan häiriöviestit näkyviin suoraan puhelimen aloitusnäytölle.
Tällä hetkellä Mobiilikunta Jyväskylä on ladattu hieman yli 8 500 mobiililaitteeseen, iOs-, Android- ja Windows Phone -alustalle. Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi älypuhelimeen kaupungin etusivulta www.jyvaskyla.fi tai puhelimen sovelluskaupasta.
Lahti on vuoden rakennuttaja 2014
Vuoden 2014 rakennuttajaksi on valittu Lahden kaupunki, joka on osoittanut edelläkävijyyttä uudistamalla rakennuttamisen toimintatapoja koko Lahti-konsernissa sekä osallistumalla aktiivisesti alan valtakunnallisiin kehityshankkeisiin. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti rakennushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan tarpeisiin sekä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, kuten elinkaarikustannuksiin, sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Lahden kaupunki on myös ajan hengen mukaisesti edistänyt toimitilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta.
Lahden kaupunki rakennuttaa ensisijaisesti omalla, ammattitaitoisella henkilöstöllä toimitiloja kaupungin toimintojen tarpeisiin. Erilaisia, hankintalain puitteissa mahdollisia hankintamenettelyjä ja toteutusmuotoja kokeillaan Lahdessa ennakkoluulottomasti. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön esimerkiksi Matkakeskuksen allianssihankkeessa sekä Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalojen SR-urakoissa. Lahti on myös hakenut ratkaisuja kaupunkeja yleisesti piinaavien haasteellisten sisäilmakorjausten toteutukseen.
Vuoden rakennuttajan valitsijat kiittävät Lahden kaupunkia myös osallistumisesta alan yhteisiin rakennuttamisen kehityshankkeisiin, kuten kosteudenhallinnan menettelyjen luomiseen sekä Hometalkoot-ohjelmaan kuuluvan Kosteus- ja homevauriokorjaamisen tilaajaohjeen laatimiseen.
Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen.
Lahden Hennalan historiallisia rakennuksia myyntiin
Lahdessa sijaitseva Hennalan varuskunta-alue on tyhjentynyt sotilaista osana puolustusvoimauudistusta. Tulevaisuuden Hennala on puistomainen asunto- ja työpaikka-alue, jonka vanhat kasarmit henkivät alueen historiaa. Hennalaa suunnittelevat yhteistyössä Senaatti-kiinteistöt, Lahden kaupunki ja Lahden seudun kehitys Ladec. Alueen ensimmäinen asemakaavamuutos on valmisteilla ja alue kaavoitetaan vaiheittain uuteen käyttöön.
Senaatti-kiinteistöt aloitti tammikuun lopulla alueen rakennusten myynnin. Hennalassa on yhteensä 51 myyntiin tulevaa rakennusta, joille etsitään uutta käyttötarkoitusta ja uusia omistajia. Alueen erikoisuutena on kolmisenkymmentä Venäjän vallan aikaista punatiilirakennusta.
Alueen pienemmät rakennukset on tarkoitus myydä suoraan sellaisenaan uusien omistajien kehitettäviksi. Kasarmeille ja muille suuremmille rakennuksille Senaatti-kiinteistöt hakee myöhemmin tänä vuonna yhteistyökumppaneita, joiden kanssa rakennuksille kehitetään uusia käyttötarkoituksia.
Kaikki kohteet myydään Senaatti-kiinteistöjen toimintatavan mukaisesti julkisella tarjouskilpailulla.
Palotarkastus.fi - palvelu on avattu
Palvelun avulla voit selvittää mikä on omakotitalosi, kesämökkisi, taloyhtiösi tai muun kiinteistön paloturvallisuuden tila. Tarkastus suoritetaan verkkopohjaisen työkalun ohjaamana ja opastamana. Palvelu on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla tai tietokoneella.
Suoritetusta tarkastuksesta käyttäjä saa tarkastuspöytäkirjan. Pöytäkirjasta selviää lakisääteisten osa-alueiden turvallisuustaso ja mahdolliset turvallisuuspuutteet sekä kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Raportin voi liittää esimerkiksi osaksi omakotitalon huoltokirjaa, jolloin se toimii luotettavuuden tuojana vaikkapa talon myyntitilanteessa.
Palvelu on maksuton kuluttajille, ja on käytettävissä osoitteessa www.palotarkastus.fi.
Palvelun tarjoajana on turvallisuusalan asiantuntijayritys Safetum Oy. Palvelun avulla yritys haluaa saada ihmiset perehtymään ja huolehtimaan paremmin kotinsa arkisista paloturvallisuusasioista.
Helsingin valtuusto hyväksyi keskustakirjaston
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuun lopulla keskustakirjaston hankesuunnitelman äänin 75 - 8. Päätös sisältää luvan rakentamisen aloittamiseen. Tämän jälkeen keskustakirjastoa koskevat päätökset ovat normaalia toimeenpanoa ja ne tehdään alemmilla tasoilla.
Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen 30 miljoonan euron osuudella. Rakennuksen kustannukset ovat 96 miljoonaa euroa ja hankkeen kokonaishinta 98 miljoonaa euroa.
Keskustakirjastosta suunnitellaan kansalaistila, joka on digitaalisen tiedon ja monipuolisen tekemisen keskus. Palvelujen ja toimintojen suunnittelua jatketaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa.
Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt kuluvan vuoden syksyllä. Kirjaston on määrä valmistua syksyllä 2018.
Munkkiniemen raitioliikenne täytti sata vuotta
Lauantaina 24.1.2015 juhlittiin Helsingin Munkkiniemen raitiotien satavuotispäivää. Säännöllinen raitioliikenne Erottajan ja Munkkiniemen välillä alkoi 26.1.1915. Merkkipäivän kunniaksi alkuperäistä Erottajan ja Munkkiniemen välistä reittiä kulki kunnostettu vuoden 1955 ratikka linjanumerosta 100V. Juhlavaunun kyydin tarjosivat HKL sekä Munkkiniemen alueen asukasyhdistys Munkinseutu ry.
Munkkiniemen raitioliikenne sai alkunsa yksityisenä ratana. Munkkiniemestä maata ostanut M.G. Stenius Oy rakennutti raitiotien kulkuyhteydeksi uuden huvilakaupungin ja Helsingin välille. Vaunuissa oli aluksi hiljaista – sata vuotta sitten vaunut kuljettivat yhden päivän aikana saman verran matkustajia kuin tänään mahtuu yhteen ainoaan ruuhkaratikkaan.
Keskustan päätepysäkki oli Erottajalla, mistä M-linjan vaunut lähtivät Munkkiniemeen ja H-linjan vaunut Haagaan. Munkkiniemi liitettiin Helsinkiin vuonna 1946, ja vuonna 1951 vanhasta M-tunnuksesta luovuttiin. Siitä lähtien Munkkiniemeen on kulkenut tuttu nelonen. Tänä päivänä nelosen ratikka kuljettaa päivittäin 26 000 matkustajaa.
Jyväskylän Kankaalle prosenttikulttuuria miljoonilla
Kankaan alueella Jyväskylässä otetaan käyttöön prosenttikulttuuri, joka merkitsee tulevina vuosina miljoonien eurojen käyttämistä kulttuurihankintoihin. Entisen paperitehtaan alueelle nousevan kaupunginosan tonttimyyntituloista sekä erityyppisen rakentamisen kustannuksista noin prosentti ohjataan kulttuuriin.
Prosenttikulttuurin käyttöönotto on ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä. Sen toivotaan edistävän paikallisten taiteilijoiden työllistymistä ja lisää taiteen saavutettavuutta.
- Kulttuurilla on ollut merkittävä rooli Kankaan kehittämisessä ja vahvana se tulee myös pysymään. Prosenttikulttuurin myötä kulttuurin ja taiteen merkitys syvenee entisestään ja on enemmänkin kudottu sisään Kankaaseen, eikä niin, että se olisi jokin erillinen osio, toteaa Jyväskylän kaupungin hankejohtaja Anne Sandelin.
Ensimmäinen Kankaalle hankittava taideteos on Tommi Toijan tekemä veistos. Kankaan asuinrakentaminen alkaa keväällä.
Laukaan rakennusvalvonnan toimet ennen maneesiturmaa syyttäjän harkittavaksi
Kahden vuoden takaista Laukaan maneesiturmaa tutkinut poliisi haluaa syyttäjän harkitsevan, onko Laukaan kunnan rakennusvalvontaa syytä epäillä rikoksesta, kun tieto hallin vaarallisuudesta ei ollut kulkenut ratsastuskouluyrittäjälle. Lumikuorman alla sortunut rakennus aiheutti yhden hengen kuoleman.
Onnettomuustutkintakeskus oli vuonna 2010 antanut kyseisen hallityypin rakenteiden turvallisuuspuutteita koskevan uhkailmoituksen. Uhkailmoitus välittyi poliisin esitutkinnan perusteella Laukaan kunnan rakennusvalvontaan, mutta ei sieltä enää yrittäjälle.
Hallin suunnittelussa on todettu tehdyn suunnitteluvirheitä, mutta koska hallin suunnittelija on kuollut, niin esitutkinta on tältä osin lopetettu. Virheitä oli tapahtunut myös pystytyksen yhteydessä, mutta rakennusvalvonnan toimet ovat ainoat, jotka asiassa etenevät syyttäjälle asti.
VTT:n arvion mukaan selvin epäkohta on ollut liitosten suunnittelussa. Näiden epäkohtien on katsottu olevan niin suuria, että kaikkien vastaavanlaisten hallien tulisi olla käyttökiellossa ja ne tulisi purkaa välittömästi. Kolminivelkehän kriittisimmät liitokset voivat kestää enintään kuorman 80-90 kg/m2, joka on noin puolet mitoituskuormasta 180 kg/m2. Onnettomuuden aikaan maastossa mitattu lumikuorma oli 60-130 kg/m2.
Mobiilikunta Jyväskylä laajeni häiriöviestintään
Älypuhelinsovellus Mobiilikunta Jyväskylä on palvellut käyttäjiä parin vuoden ajan. Käyttäjille maksuton sovellus täydentyi vuoden alusta uudella palvelulla ja kertoo nyt myös häiriöistä Jyväskylän kaupungin palveluissa.
Jo aiemmin sovelluksesta ovat löytyneet kaupungin uutiset, tapahtumat, käytetyimmät yhteistiedot paikkatietoineen ja sää. Palvelun kautta on myös voinut ilmoittaa kaupungille vikatilanteesta tai antaa palautetta kuvan ja paikkatiedon kera.
Häiriöviesteissä kerrotaan ja ohjeistetaan erityyppisistä häiriöistä Jyväskylän kaupungin palveluissa, esimerkiksi uhkatilanteista, liikennehäiriöistä tai kaupungin palvelujen puhelin- tai tietoverkon katkoksista. Viestin mukana voidaan välittää myös paikkatietoja tai www-osoite lisätiedoille. Käyttäjä saa halutessaan häiriöviestit näkyviin suoraan puhelimen aloitusnäytölle.
Tällä hetkellä Mobiilikunta Jyväskylä on ladattu hieman yli 8 500 mobiililaitteeseen, iOs-, Android- ja Windows Phone -alustalle. Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi älypuhelimeen kaupungin etusivulta www.jyvaskyla.fi tai puhelimen sovelluskaupasta.
Lahti on vuoden rakennuttaja 2014
Vuoden 2014 rakennuttajaksi on valittu Lahden kaupunki, joka on osoittanut edelläkävijyyttä uudistamalla rakennuttamisen toimintatapoja koko Lahti-konsernissa sekä osallistumalla aktiivisesti alan valtakunnallisiin kehityshankkeisiin. Kaupungin tavoitteiden mukaisesti rakennushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan tarpeisiin sekä kestävän kehityksen mukaisiin ratkaisuihin, kuten elinkaarikustannuksiin, sisäilman laatuun ja energiatehokkuuteen. Lahden kaupunki on myös ajan hengen mukaisesti edistänyt toimitilojen monikäyttöisyyttä ja muuntojoustavuutta.
Lahden kaupunki rakennuttaa ensisijaisesti omalla, ammattitaitoisella henkilöstöllä toimitiloja kaupungin toimintojen tarpeisiin. Erilaisia, hankintalain puitteissa mahdollisia hankintamenettelyjä ja toteutusmuotoja kokeillaan Lahdessa ennakkoluulottomasti. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön esimerkiksi Matkakeskuksen allianssihankkeessa sekä Liipolan ja Jalkarannan monitoimitalojen SR-urakoissa. Lahti on myös hakenut ratkaisuja kaupunkeja yleisesti piinaavien haasteellisten sisäilmakorjausten toteutukseen.
Vuoden rakennuttajan valitsijat kiittävät Lahden kaupunkia myös osallistumisesta alan yhteisiin rakennuttamisen kehityshankkeisiin, kuten kosteudenhallinnan menettelyjen luomiseen sekä Hometalkoot-ohjelmaan kuuluvan Kosteus- ja homevauriokorjaamisen tilaajaohjeen laatimiseen.
Vuoden rakennuttajan valitsee RAKLI ry. Palkinto on jaettu vuodesta 2007 alkaen.