Elinkeinoelämän takaiskuista huolimatta kasvava Oulu käyttää alkaneena vuonna katu- ja viherpalveluiden investointeihin 39 miljoonaa euroa, mikä on kuutisen miljoonaa viime vuotta enemmän. Kasvusta suurin osa aiheutuu Poikkimaantien siltahankkeesta.

– Tämän vuoden suurimmat hankkeet ovat Poikkimaantien silta, Hiukkavaaran ja Ritaharjun asuinalueiden kunnallistekniikka sekä ydinkeskustan katu- ja puistoprojektit. Lisäksi jatketaan viime vuonna aloitettua laajaa katuvalaistuksen saneerausprojektia, Oulun kaupungininsinööri Pasi Heikkilä kertoo.

Lisäksi kaupungin omistaman Oulun Pysäköinti Oy:n rakennuttama 900 autopaikan kalliopysäköintilaitos Kivisydän valmistuu ensi syksynä. Kivisydäntä käsiteltiin laajemmin Kuntatekniikka-lehden numerossa 4/2014 julkaistussa artikkelissa.

Katu- ja viheralueiden hoitoon käytetään noin 15 miljoonaa euroa. Uusien asuinalueiden myötä ylläpidettävää katu- ja viheraluetta on tullut lisää, ja tälle vuodelle toimintamenoihin budjetoitiin 400 000 euroa viime vuotta enemmän.

Kuntaliitos vaikutti

toimintamalleihin

Heikkilä myöntää, että paikoin toimenpideaikoja sekä -rajoja on jouduttu tarkistamaan säästösyistä. Toisaalta myös parin vuoden takainen kuntaliitos on aiheuttanut sen, että toimintamalleja on täytynyt yhtenäistää. Lisäsäästöjä on haettu muun muassa katuvalojen sammutuksista yöaikaan.

Talouden kannalta kestävämpiin ratkaisuihin pyritään myös hankintamenettelyjä kehittämällä.

– Tilausten ja sopimusten sisältöihin on tehty pieniä tarkennuksia. Muun muassa bonus–sanktio -menettelyä on haluttu kehittää ja erityistä huomiota on kiinnitetty työ- ja liikenneturvallisuuteen.

Oulu hyödyntää kuntatekniikan palveluissa monituottajamallia, eikä merkittäviä muutoksia ole Heikkilän mukaan kuluvan vuoden aikana odotettavissa. Oman henkilöstön määrä ei lisäänny, mutta pois lähtevien tilalle pyritään rekrytoimaan uutta väkeä. Oulu kantaa kortensa kekoon myös alan opiskelijoiden kesätyöllistäjänä.

– Katu- ja viherpalvelut on palkannut vuosittain lähes kymmenen teknisen puolen harjoittelijaa touko-elokuun väliksi ajaksi ja tätä käytäntöä jatketaan, Pasi Heikkilä sanoo.

Hämeenlinna laittoi

suun säkkiä myöten

Hankala taloustilanne näkyy myös Hämeenlinnan kuntatekniikassa. Tonttikauppa on ollut vaisua ja tänä vuonna avataan vain yksi pieni uusi asuinalue.

– Kuntatekniikan investoinnit palautuivat tänä vuonna tavanomaiselle kahdeksan miljoonan euron tasolle. Viime vuonna investoimme miljoonan enemmän, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Päivi Saloranta kertoo.

Noin puolet investoinneista kohdentuu keskustan ja sen lähialueen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen ja vanhan pääkatuverkon uudelleen rakentamiseen.

– Lama tietyllä tavalla auttaa siinä, että nyt on helpompi kohdentaa rahoitusta peruskorjaukseen.

Saloranta sanoo, että Hämeenlinnassakin on keskusteltu riittävän rahoituksen kohdentamisesta yhdyskuntatekniikan peruskorjauksiin, mutta käytännön tasolle ei ole vielä päästy. Kaupungin vastuulla on myös erikoiskohteita, esimerkiksi pätkä teollisuusraidetta, jonka perusparannus on lähivuosien huomattava yksittäinen investointi.

Hämeenlinnan lippulaivahanke, Engelinranta, on vielä toistaiseksi suunnitteluvaiheessa. Aikanaan sen yhdyskuntatekniikan rakentamiseen pyritään hankkimaan ainakin osittainen erillisrahoitus. Ensin on kuitenkin ratkaistava, millaisin keinoin alueen pilaantuneet maat käsitellään.

Viime syksynä kaupungin ytimeen, valtatie 3:n päälle, valmistui kauppakeskus Goodman. Hankkeeseen liittyneiden liikennejärjestelyjen toteutuksesta kohdistui kaupungille yhteensä noin 15 miljoonan euron kustannukset, mutta lopullista kustannusten jakoa selvitellään vielä urakoitsijan kanssa.

Oman tuotannon

rooli pohdittavana

LinnanInfra on Hämeenlinnan kaupungin liikelaitos, joka vastaa käytännössä yhdyskuntatekniikan kunnossapidosta ja suurimmasta osasta investointeja. Liikelaitos teettää osan tilauksista alihankintana.

– Tilaajayksikkö ei itse juuri pääse vaikuttamaan hankintoihin, emmekä pysty hyödyntämään monituottajamallia ja alueurakointia alueiden hoidossa. Myös tavanomaiset investoinnit teetetään omalla liikelaitoksella, Saloranta kertoo.

Uutta palvelusopimusta liikelaitoksen kanssa on valmisteltu tiiviisti viime aikoina. Kaupungin säästölinja iski myös kunnossapitoon. Liikelaitokselta hankittiin alueiden hoidon ja kunnossapidon palveluja viime vuonna noin 6,5 miljoonalla. Tälle vuodelle tätä summaa leikattiin lähes 500 000 eurolla.

– Tämä tietysti helposti johtaa laatutason laskuun, koska liikelaitoksella on paljon kiinteitä kuluja. Se on aiheuttanut keskustelua, sillä yhdessä etsimämme säästökohteet painottuivat palvelujen laadun heikentämiseen.

Talvikunnossapidosta

toivotaan säästöjä

Kaikesta mahdollisesta leikataan hieman. Myös asvaltointitöitä vähennetään, vaikka asvaltin hinta on nyt alhaalla.

– Harmittaa, että juuri nyt joudumme säästämään siitäkin. Onneksi talvi on tähän saakka ollut varsin helppo. Jos talvikunnossapidosta saadaan säästöjä, käytämme säästöjä varmaankin asvaltointiin.

Kaupunginhallitus päätti syksyllä, että LinnanInfran asemasta ja roolista tulevaisuudessa tehdään selvitys. Se käynnistyi tammikuun lopulla ja päätöksiä tehtäneen loppuvuodesta.

– Liikelaitoksessa on nyt noin 120 henkilöä. Poliittinen tahto organisaation tulevaisuuden selvittämiseksi on varsin vahva, Saloranta sanoo.

Hämeenlinnan kaupungin tavoitteena on vähentää asiantuntija- ja hallintohenkilöstöä kymmenen prosenttia lähivuosien aikana. Muutamia uusiakin henkilöitä on kuitenkin rekrytoitu myös kuntatekniikan tilaajaorganisaatioon.

– Potentiaalisia hakijoita on ollut melko vähän. Usein on jouduttu uusimaan hakuja. Myös kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita palkataan jonkin verran, se on alan tulevaisuuden kannalta tärkeää.

Tampereella

vakaata kehitystä

Tampereella on käynnissä Rantaväylän tunnelin rakentaminen ja raitiotien rakentamiseen valmistautuminen, mutta näiden suurhankkeiden varjossa kaupungissa tapahtuu paljon muutakin.

– Investointitaso on meillä tänäkin vuonna ihan kohtuullinen. Rakennamme uutta ja korjaamme vanhaa melko tasapainoisesti, rakennuttajapäällikkö Milko Tietäväinen kertoo.

Katujen peruskorjaukset ovat hieman vähenemässä, osin taloustilanteen vuoksi, mutta osin myös pitkään jatkuneen suunnitelmallisen katujen saneeraustoiminnan vuoksi.

– Talousarviossa ei ole tehty erityisiä leikkauksia. Viime vuosina on ollut todella suuria aluerakentamishankkeita, kuten Vuores ja Ratinan alue. Nyt on luontaisesti hiukan hiljaisempaa.

Yhdyskuntatekniikan ylläpitomenoja leikattiin muutama vuosi sitten, kun kaupunki halusi tehostaa omaa tuotantoa. Rahoitus on nyt pysynyt jokseenkin ennallaan, mutta koska ylläpidettävää pinta-alaa tulee vuosittain prosentin verran lisää, samalla rahalla on saatava enemmän aikaan.

– Vaikea lumitalvi on aina uhkatekjä, ja se ratkaisee, miten paljon rahoitusta on käytettävissä esimerkiksi päällystystöihin.

Tampereen Infra -liikelaitos vastaa lähes 90-prosenttisesti kaupungin ulkoalueiden hoitotöistä. Sen rooli säilynee näissä tehtävissä vahvana lähivuosinakin.

Raisiossa rahankäyttö

viime vuoden tasolla

Turun naapurissa Raisiossa kuluvan vuoden suurin infrainvestointi on kauppakeskus Myllyn laajennushanke, jonka liikennejärjestelyihin kaupunki käyttää kuluvana vuonna noin 700 000 euroa. Investoinnit ovat takavuosista vähentyneet selvästi.

– Vuosituhannen alkuvuosina investoinnit olivat jopa lähes kymmenen miljoonaa, kun tänä vuonna investoidaan viime vuoden tapaan noin viisi miljoonaa. Raisiossa liikennemäärät ovat suuria ja sujuva liikenne on aiemmin edellyttänyt kaupungilta ”kokoaan suurempia” investointeja, tekninen johtaja Antti Korte kertoo.

Saneerauskohteita on suunniteltu varastoon, ja nyt niitä toteutetaan vähitellen. Aina, jos rahoitusta on saatavilla, voidaan osoittaa hyviä kohteita toteutettavaksi.

– Investointibudjetista noin kolmannes menee nyt saneerauksiin. Siitä huolimatta korjausvelka kasvaa.

Säästöjä on haettu muun muassa investoimalla uuteen katuvalaistuksen ohjausjärjestelmään. Sillä saavutettiin vuodessa noin neljänneksen säästöt valaistuksen energiakustannuksissa.

– Ely-keskus ei myöntänyt kaupungille tukea investointiin, koska sen takaisinmaksuaika oli liian lyhyt. Kaikille muille vastaaville hankkeille tukea myönnettiin. Tuen edellytys näyttäisikin olevan hankkeen heikko kannattavuus, Korte kummastelee.

Toimintamenoihin ei tälle vuodelle erityisiä säästövaateita sentään esitetty, mutta kuntatekniikan ylläpidon laatutasoa on jouduttu Raisiossakin jo aiempina vuosina alentamaan. Esimerkiksi hiekoitushiekka poistetaan väyliltä nyt selvästi aiempaa myöhemmin keväällä, jolloin saadaan kerralla kaikki hiekka pois.

– Kaupunkilaiset ovat joutuneet sietämään pölyä pidempään, mutta kustannukset ovat alentuneet noin 180 000 eurosta noin 80 000 euroon.

Turun Kuntec

piristi kilpailua

Monen kunnan tapaan oman tuotanto-organisaation roolia arvioidaan Raisiossakin. Turun seudulle ollaan perustamassa seudullista vesihuoltoyhtiötä. Se vaikuttaisi myös tekniseen toimialaan, sillä Raisiossa vesilaitos toimii nettoyksikkönä osana toimialan organisaatiota.

– Oman rakentamisen ja kunnossapidon vaatiman kaluston ylläpitämistä on silloin harkittava. Päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty suuntaan eikä toiseen. Alueurakoinnin osuutta tullaan lisäämään joka tapauksessa.

Talvikunnossapidosta omana työnä tehdään noin 35 prosenttia. Vihertyöt tehdään pääosin omana työnä.

– Turun Kuntec toimii Raisiossa liikenneväylien hiekanpoistourakoitsijana. Vasta Kuntecin tulo markkinoille synnytti näissä palveluissa aidon kilpailutilanteen, Antti Korte sanoo.

Iisalmessa investoinnit

painottuvat toimitiloihin

Iisalmessa on viime vuosina investoitu vahvasti yhdyskuntatekniikkaan. Tulevina vuosina painopiste siirtyy toimitiloihin. Useita kouluja ja päiväkoteja tulee elinkaarensa päähän ja lisäksi joudutaan investoimaan sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Meillä on ollut pari vahvaa investointien vuotta ja nyt palattiin normaalille kestävälle investointien tasolle. Tavoitteena oli seitsemän miljoonan euron taso, mutta kouluremontit lisäsivät sitä miljoonalla, tekninen johtaja Juhani Räisänen kertoo.

Kahdeksasta miljoonasta 3,1 miljoonaa kohdistuu yhdyskuntatekniikkaan ja runsaat neljä miljoonaa toimitiloihin. Lähivuosina yhdyskuntatekniikan investoinnit vähenevät entisestään, toimitilainvestointien vastaavasti kasvaessa.

– Kiitos päättäjiemme, Iisalmessa on jo pitkään investoitu suunnitelmallisesti katujen peruskorjaukseen ja katuverkostomme on varsin hyvässä kunnossa. Uusia asuntoalueita ei lähiaikoina ole tarve rakentaa, koska tonttitarjontamme on hyvä ja kysyntä nyt vähäistä.

Kuluvan vuoden merkittävin infrahanke Iisalmessa on keskustan läheisyydessä rantaan rajoittuvan rivitaloalueen kunnallistekniikan rakentaminen. Alueella on ensi tuettava rantaa.

– Ulkovalaistusta on uudistettu useamman vuoden hankkeena. Olemme myös kokeilleet led-valaisimia kevytliikenneväylillä, mutta ei toistaiseksi katuvalaistuksessa.

Toimintamenoissa ja henkilöstöpolitiikassa on pitkään sovellettu hyvin tiukkaa linjaa ja henkilöstö on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta.

– Se tie alkaa olla loppuun kuljettu, eikä uusia vähennyksiä ole suunnitteilla. Kaiken kaikkiaan tilanne on nyt varsin hyvä, talous on tasapainossa, Räisänen toteaa.

Ostopalvelut lisääntyvät

vähitellen

Yhdyskuntatekniikan toimintamenot bruttona ilman vesihuoltoa ovat kuluvana vuonna neljä miljoonaa, mikä on viime vuoden tasoa. Toimitilapalvelujen bruttomenot puolestaan ovat noin 6,5 miljoonaa euroa.

Viheralueiden hoidossa on eräillä reuna-alueilla harkinnassa alue-urakointiin siirtyminen ja hoitoluokan alentaminen. Katujen ylläpidossa pinta-alasta kaksi kolmannesta on alueurakoituna, omalla organisaatiolla hoidetaan lähinnä keskusta-alueen katuverkko.

– Olemme varovaisin askelin siirtyneet enemmän ostopalveluihin, varsinkin erikoisosaamista vaativissa asiantuntijatehtävissä. Tavanomainen yhdyskuntatekniikan suunnittelu tehdään omana työnä, isompiin erillishankkeisiin ostamme asiantuntemusta.

– Tarjouksia on saatu riittävästi ja alueen urakoitsijat ovat menestyneet kilpailussa kohtuullisesti suurten valtakunnallisten toimijoiden kanssa, Juhani Räisänen toteaa tyytyväisenä.